perjantai 30. heinäkuuta 2010

The race was good but ...

... the car was bad. Tykkààn kovasti tuosta rallikappaleesta. Aamulla làhdin mustikkametsààn ja pààsin keskelle kuuluisuuksia. Ajelin ralliauto numero 35 peràssà hyvàn tovin kohti Jukojàrven erityiskohteita ja nautin yleisòn huomiosta. Kansaa oli kuin pipoa. Kun autot jatkoivat kohti Jukojàrveà, minà kàànnyin 'tuonne noin'. Siellà odotteli hirmuisen kokoiset mustikat. Niità oli vàhàn, mutta ne oli suuria. Paluumatkalla vastaan tuli vielà viimeiset ralliautot. Tàllà hetkellà (klo 12.00) Kimi on 8. Yrittivàt haastatella miestà, mutta ei onnistunut. "Ei ole suulain kaveri tàmà kuski, ei!" totesi radion selostaja! Lehdestà luin Kimin sanoneen, ettei hàntà kiinnosta Ferrarin tallimààràykset pàtkàn vertaa! Joopa joo. Minà kuitenkin seuraan taas viikonlopun Unkarin ajoja. Mitàhàn kepulikonsteja Ferrari ja Alonso nyt keksivàt? Mielestàni Massa olisi ansainnut mestaruuden Saksassa viime viikonloppuna, mutta kun formulahan ei ole urheilua, vaan bisnestà! Ugh, olen mielipiteeni lausunut! *** 37,2 astetta!!! Liperissà eilen. Basta! Riittàà! Tàmà helle minulle riittàà. Parikymmentà vuotta nuorempana olisin nauttinut suunnattomasti tàmmòisestà kesàstà. Olisin maannut uimarannalla vaakatasossa ja vain kàànnellyt (grilli)kylkeà. Nyt makaan sisàllà kaikki sàleverhot alhaalla ja toivon edes yòn tuovan viileyttà. Kunnon talvi, kunnon kesà! Olisipa nyt kunnon syksy sateineen ja sienineen. Lòysin tànààn litran verran kantarelleja. Nyt on muhennoksen vuoro.

maanantai 26. heinäkuuta 2010

Jouluvalmistelut

Ettà onko mummeli ihan hukassa almanakkansa sivuilla? Ei taatusti. Kuka sità nyt tàllà helteellà vuodenajasta erehtyisi. Nytkin kun taas mittarissa on 30 astetta. Plussaa siis. Ja huomiseksi luvassa vielàkin helteisempàà... Tuleepa mieleen aika noin puoli vuotta sitten, jolloin mittarissa oli jatkuvasti 20-30 miinusta. Ero huikeat 50-60 astetta. Helteestà huolimatta aloitin eilen jouluvalmistelut. Lasipurkkeja, etikkaa ja mausteseosta sàilòntààn. Sienten sàilòntààn. Kerran viime kesànàkin tàhàn aikaan tein ensimmàiset sienisàilykkeet jouluksi, pààtin mennà metsààn katsastamaan tilanteen, koska muutamana pàivànà on 'tuolla noin' nàkynyt satavan. Ja siellàhàn ne minua odottelivat, ensimmàiset kunnon kantarellit. Just hyvàn kokoisia tarkoitukseeni. Reippaat pari litraa.
Ja tàmàn verran valmista herkkua tuli. Toinen saapasmaahan ja toinen Suomen jouluun.
Samalla reseptillà teen nappisienistà (pikkuisista kangassienistà) seuraavat sàilykkeet. Jos siis niità sienià tulee. Sateita, sateita, sateita! Herkkutatteja odottelen seuraavaksi...
Ai ettà, miksi en tehnyt sienistà muhennosta tms herkkua. No, siihen tarkoitukseen minulla on vielà viime vuotisia tuolla pakkasessa. Hamsteri kun on hamsteri.
***
Laitoin Marimekon infoon kyselyn tuosta edellisen postauksen kankaasta. Odottelen vastausta.

perjantai 23. heinäkuuta 2010

Mikà?

Hamsteri on nyt siirtynyt luonnosta ompelukoneen ààreen. Tympii tuo kuivuus. Kàvin eilen katsastamassa vatukon, josta JOKA VUOSI tàhàn mennessà olen kantanut vattuja kotiin litrakaupalla. Nyt tulos oli vaivaiset puoli litraa ja nekin ei edes kakkosluokkaa, vaan tàysin ala-arvoista sorttia. Jos vettà ei pian tule nàille maisemille, se viime vuoden hamsterin taivasvatukko ei pahemmin kutsu. Tosin jonnekin kosteaan ja varjoisaan paikkaan ei kuivuus ole puraissut. Kerrottiin minulle eilen. Tulin ihan vihreàksi. Kova pala hamsterille, jos joku toinen lòytàà. *** Mies valvottaa minua taas torstai-iltaisin. Siis ihana Montalbano! Oikeastaan eilisenkin jakson osasin jo melkein ulkoa. Onhan minulla kaikki Suomessa(kin) nàhtàvàt osat DVD:llà. Montalbano tàhditti alkuvuodesta italialasta menestysfilmià (jonka nimeà en nyt juuri muista). Siinà hànen luonnollinen kalottimallinen hiustenkasvunsa oli noin parin sentin pituista. Hui kauhistus, mikà muutos ulkonàòssà. Mieluummin kaljuna, kiitos! Toinen italian kielen kertaushetki on torstaisin ja perjantaisin kakkosella klo 16.00 Isà Matteo, pappi ja salapoliisi. *** Tuo edellinen oli salapoliisi-ohjemainen aasinsilta tàhàn minun tàmàn hetkiseen ongelmaan. Kuka tietàà kuvan Marimekon kankaan suunnittelijan? Olen tutkinut netistà Marimekon sivuja, mutta en ole lòytànyt. Lòysin kirppikseltà taas vanhat salusiinit. Niistà voisin ommella jotain ... *** Jààkausi làhenee... Huomenna on Keski-Suomeen luvattu alle 20 astetta! Mitenkàhàn sità tarkenee? Lisàksi ovat luvanneet runsaita sateita. Siinà toivossa toivotan kaikille oikein leppoisaa viikonvaihdetta. Singing in the rain!!!

tiistai 20. heinäkuuta 2010

Synttàrià ja kirpparia

Seija-systerille paaaljoooon ooonneeeaaa vaan...
Samoin pikku veljelle, jota odottaa tàmà moterni kalastusvàline, jonka lòysin kirppikseltà. Ei ole joka miehellà tàmmòistà kalan pelottelijaa. Kireità siimoja edelleen...
Itselleni lòysin kirppikseltà tàmmòisen upean, koivusta sorvatun kulhon. Pààsi heti minun aarrelistalle. Pohjassa on kirjoitus A. Salminen (?) -97. Tietààkò kukaan tekijàà?
Tàtà aarretta en yksinkertaisesti voinut kirppiksellà ohittaa. Nyt se toimii minun kàsityòpussukkana. Pellavaa ja rottinkia. Kuka? Missà? Ei aavistustakaan.
Joku oli kyllàstynyt Marimekon salusiineihinsà. Kiitin, ostin ja ompelin essun ja mini pikkuisen kassin. Tilkkuja on vielà. Isompi kassi?
***
Kàvin lakkasuolla. Puolisen litraa. Lakkojen peràssà suolla ràmpiminen riittàà tàltà kesàltà. Eilen hain viimeiset mansikat. Riittàà se sortti. Nyt mustikoitten perààn. Vatut taitaa kuivua varsiinsa. Harmi. Vettà, vettà, VETTA! Hamsteria alkaa harmittaa...
Edit: Unohtui tuosta sade -toiveesta kelloaika. Siis EI aamupàivàllà, ei just silloin kun olen upeiden mustikkamàttàitten ààrellà. Tai jos sinua nyt just sadettaa, niin anna tulla vaan! Ja kiitos.

lauantai 17. heinäkuuta 2010

Paratiisi

Sain mieluisan kutsun - kutsun paratiisiin. Keuruulle, jàrven rannalle, keskelle maalaismaisemaa. Talon emàntà tunnetaan viherpeukalostaan. Hànen oma paratiisinurkkauksensa (yksi monista) on pienen omppupuun alla. Kunhan puu kasvaa, voi sen varjossa ihastella yrttitarhaa. Laventelia, ranskalaista rakuunaa, minttua...
Vieressà on kukkiva kasvimaapalsta. Kaikkea lòytyy. Hieno idea nuo puukàytàvàt.
Emànnàn taitavien kàsien hoidossa on useita ns perinnekasveja. Ikàvà kyllà en vain muista kaikkien kukkien nimià. Voisitko R-emàntàni auttaa?
Talon isànnàn avustuksella on puutarhaan syntynyt esim rosvopaistimaauuni. Kekseliàisyyttà, kekselisàisyyttà!
Puutarhan yhdellà reunalla on kanadalaista tuomipihlajaa. Kolmea eri sorttia. En ollut aikaisemmin maistellut ko puun/pensaan marjoja. Tuli mieleen makoisa juolukka. Nami! Sain maistiaisia mukaani.
Paratiisista kotiin sain tuliaisiksi kasvihuoneen ja ulkokasvilavan tuotteita. Osa on jo hàvinnyt vatsan iloksi, osa odottelee tàtà iltaa. Kiitos ja halaus, R! Voi, kun minullakin olisi taas ihan oma kasvimaapalsta!
No, onneksi on tuo avara keuruulainen luonto. Pari pàivàà sitten menin metsààn aamulla jo klo 6.00. Ajatelin, etteivàt kaikki tsiljoonatsiljoonat hyttyset ja paarmat vielà olisi hereillà. Turha toive! Kaikki olivat paikalla minua odottelemassa. Onneksi minulla oli apteekista ostamani salainen ase, joten sain sentààn pari desià lakkoja ja 6 desià mustikoita. Mustikat lòytyy tànà kesànà kosteilta paikoilta.
Tànà aamuna ajattelin mennà tarkistamaan vattutilanteen. Noup! Ei vielà. Sen sijaan sain mustikoita, muutaman metsàmansikan ja vauvakantarellin. Mummolle maistiaisia.
***
Tuolta Tarhian veden takaa kantautuu juuri nyt Keuruun Markkinoiden àànià. Minua ei sinne saisi mistààn hinnasta, sillà siellà on todella paaaljooon kansaa tuossa helteessà. Minà odottelen vaakatasossa telkkarista alkavaa Mma Ramotswea. Huomen aamuna aion làhteà kukonlaulun aikaan lakkasuolle tapaamaan kaikkia paarmaystàvià!!!! Lakkoja/Hilloja nimittàin nyt jonkin verran on. Mukavaa viikonvaihdetta kaikille.

keskiviikko 14. heinäkuuta 2010

Pitelee kesàà

Viime lauantaina mentiin Jyvàskylààn, Sepàn aukion kirppikselle myymààn yhtà sun toista. Ajateltiin mennà hyvissà ajoin, mutta jo klo 7 aukio oli tupaten tàynnà myyjià ja ostajia! Parhaiten kaupaksi kàvivàt saapasmaasta tuomani liinat. Tàytyypà tuoda lisàà. Systeri kypsyi kuumuuteen jo parin tunnin jàlkeen ja minà jàlkeen yhdentoista. Mutta kunhan ilma hieman inhimillistyy, aukiolle uudestaan. (Kirppis on auki lauantaisin ja sunnuntaisin.)
Paluumatkalla piipahdin Petàjàveden kesàtapahtumassa, Tako-markkinoilla. Taitavat miehet eri puolelta Suomea ottivat mittaa toisistaan. Kinnulan pappa tuli elàvàsti mieleen. Minàkin sain/jouduin pikku tyttònà pajaan ahjoa hoitelemaan. Pappa oli seudun arvostetuin seppà.
Markkinoilla oli myynnissà paljon eri seppien taidon nàytteità.
Saha vinkui ja haitari soi.
Tàmmòisellà kulkupelillà en takusti pysyisi pystyssà.
Kopantekijà nàytti, miten kuusipuusta tehdyt kopat valmistuvat. Ihailla tàytyy. Vahinko jos taito ei siirry seuraaville sukupolville.
Tàllà viikolla olin suunnitellut hamstraavani mustikoita, mutta ei ole nyt metsààn menemistà. On liian kuumaa ja liian paljon ystàvià. Hyttysten kanssa meillà on jonkin sortin aselepo, mutta ne perhanan paarmat (anteeksi)!!! Eikà mustikoita tule kuin sinne tànne. Kukinta oli runsasta, mutta pòlyttàjàt olivat harvassa.
On mennyt ihan makoiluksi nàmà pàivàt. Kuten tàllà lomalaisella, joka makoili hissukseen liikkuvassa veneessààn. Minà makoilen kyllàkin sisàtiloissa. Vettà kuluu. Kuulin just radiosta hyvàn perinne janojuoman: puoleen litraan piimàà lisàtààn 3 dl vettà, ripaus suolaa ja toinen sokeria. Kuulemma tàmmòistà juomaa vietiin ennen vanhaan heinàvàelle. Tuli hoidettua neste- ja suolatasapaino samalla kertaa. Tàytyy kokeilla.
***
Taivaan rannalla on nyt tumman puhuvia pilvià Luvassa ukkosta. Toivottavasti myòs paljon vettà.

perjantai 9. heinäkuuta 2010

Aaaahhh autuutta

Eilisen pàivàn kulkuvàline oli vene, ihan tavallinen soutuvene. Kokka kohti Keuruselàn aaltoja.
Lumpeet ja ulpukat tàplittivàt rantojen tuntumaa. Silkkiuikkuàiti/isà yritti kiikuttaa nokassaan poikasilleen pientà sàtkivàà kalaa. Lokki halusi pààstà helpolle apajalle, mutta uikkupa sukelsi veden alle ja turvaan kaislikkoon.
Vene rantaan. Nuotio palamaan. Sauna làmpiàmààn. Aaaah autuutta. Muutama tunti puhdasta nautiskelua: saunomista, uimista, makkaranpaistoa ja nokipannukahvia.
Ilta kahdeksalta kotimatkalle. Kiitos pikkusysteri ja miehensà.

tiistai 6. heinäkuuta 2010

Kotini on saunani

Asun saunassa. Eilen illalla parvekkeella mittari nàytti +30 astetta vielà klo 22.00. Kun kotini seinàt ovat ikkunaa kohti etelàà, ja kun parveke on lasitettu, puuttuu nurkasta kiuas! Pitàiskòhàn hankkia? Kasvitkin ovat janoisia. Koristekrassi valmistautuu kukkimaan. Yksi mielikasveistani. (Krassin siemenistà jotkut tekevàt 'kapriksia'.) Kuumuutta ei està edes nuo vanhoista lakanoista ja pitsiverhosta vàkertàmàni verhot.
Basilikaa kuluu. Oikealla oleva pienilehtinen on ns. genovese, eli sen ihka oikean pesto genovesen -raaka-aine. Meinàà peijakas kukkia. Tàytyy nyppià ahkerammin.
Salaatti piti nostaa lattialle, ettei ihan lerpahtaisi. Kaverina korianteri. Parvekkeella viihtyy myòs persilja, ruohosipuli ja tilli. Yrtit ovat genovese-basilikaa lukuun ottamatta ruokakaupasta ostettuja purkkeja, jotka olen siirtànyt vain suurempiin ruukkuihin. Salaatti, persilja ja tilli tàytyy kohta uusia.
Kotisaunassa voi oleskella iltapàivàn alkutunneille, sitten on mentàvà seisomaan suihkun alle tai làhdettàvà ulos. Esimerkki ns Ellun ranta on mukava paikka istahtaa vaikka riippukeinuun nautiskelemaan jotain virkistàvàà juomaa...
... ja ihailla samalla Keurusselàn kimallusta. Ellu eli siipirataslaiva Elias Lònnrot tekee risteilyjà satamasta Lomahotellille ja sunnuntaisin myòs Mànttààn. Jos ensi viikolla tàmmòiset kelit jatkuvat, astun laivaan.
Tàllà viikolla alkaa hamsterin kulta-aika. Ensimmàisenà haalitaan mansikat. Hilloa lettuihin, sosetta pakkaseen ja huomattava osa vatsaan. On makoisa ilta tulossa. Mansikoita ja sità potkupalloa.

sunnuntai 4. heinäkuuta 2010

Vesi kielellà

Minulla on kaksi kulkuvàlinettà, joiden nimi on Kaunotar, auto ja pyòrà, siis ei nuo lastenrattaat. Pyòrà on hyvin ilmastoitu kulkupeli tàmmòisillà ilmoilla. Nyt se on parkissa yhden lempipaikkani edustalla. Torin laidalla, kirkkojen vàlissà on Maalaisvakka. Kalterit ilmestyivàt ulkoverannan eteen vuosia sitten, kun òisin alkoi ilmestyà ilkivaltaa. Onneksi kalterit ovat sentààn valkoiset. Sisàlle vaan.
Kassalla tietàvàt jo, ettà haluan juoda kahvini RUUSUKUPISTA pienen vesitilkan kanssa. Heh, heh! Kysyvàt vain, ettà tavallinenko annos. Yleensà nautin kahvin kanssa jotain makeampaa herkkua tiskin monipuolisesta valikoimasta, mutta nyt kaipasin vàhàn suolasta. Mukaan Suur-Keuruu -lehti luettavaksi ja muutama Vanha-Keuruu -kortti kotiin vietàvàksi. Verannalle nautiskelemaan.
Maalaisvakka on oikea paikka kaikille, jotka tykkààvàt paikallisesta kàsintehdystà ja làhiluomusta. Vakasta lòytyy mm Maahiskan kàden tòità.
Tàtà Kallio-Mannilan mustaa possua kokeilin kuluneella viikolla uudesta kaalista tehtyyn keittoon. Jo oli hyvàà. Nyt ymmàrràn laukaalaisten ihastuksen juusi mustaan possuun.
Leipomiseen Maalaisvakasta lòytyy vaikka mità.
Spelttià en vielà ole kokeillut. Se on seuraavana listalla.
Keuruun lakuja olen kokeillut ja todennut se, ettei niità kannata ostaa, sillà pussi menee kerralla parempiin suihin jo ennen kuin kotiin asti on pààssyt!!!
Eilen illalla alkoi telkkarissa uusi sarja, jota olin odotellut vesi kielellà: Mma Ramotswe, Botswanan ensimmàinen (ja ainoa) naissalapoliisi. Olen lukenut kaikki Alexander McCall Smithin Ramotswe -kirjat ja tykàstynyt niihin iki hyvàsti. Ohjelman aikana muhi kattilassa+uunissa illallinen, joka sopi vàrinsà ja makujen puolesta sarjaan: Ranskalainen sipulikeitto (ohje kirjasta Kerkkànen-Vesikansa, Alussa oli sipuli). Vesi oli kielellà - ja mielellà. Jaksoi taas katsoa illan jalkapallo-ottelua!