Navikka

Päivän pionin haluan antaa nyt ...

Navikalle, Keuruun työkeskukselle, joka antaa töitä heille, jotka itse eivät oikein helposti työtä löydä. Keskuksessa tehdään ohjaajien avulla monenlaista savesta, kankaista, puusta jne.

Keskuksessa tehdään tilauksesta kaikenlaista. Itse hankin vanhan leikkulaudan tilalle ihka uuden. Työn jälki on erinomainen, eikä hinta päätä huimannut. Lisäksi palvelu oli ystävällistä.

Keskuksen pihassa voi vuosittain nähdä monenlaista kädentaitoa. Tällä erää pihaa koristavat nuo fantasialinnut. 

Keskuksen käsitöitä on myytävänä Keuruun keskustassa olevassa Navikka-puodissa. Suosittelen.

Banksy

Kolmas kerta toden sanoi: sain 0-lipun Banksy-näyttelyyn Mäntän Serlachius-museoon. Eilen parinkymmenen muun näyttelyvieraan kanssa ihastelin - jälleen kerran - kuinka ammattitaitoinen tämä naapurikaupungin museo on. Tuntui kuin olisi kierrellyt jossain slummissa katsomassa maailman tänän hetken kuuluisimman katutaiteilijan työn tarinaa. 0-lippu sen vuoksi, ettei Banksy itse ole taidemuseoiden kaveri, eikä tämäkään näyttely ole hänen ´hyväksymänsä'. Siksi museo ei peri varsinaista sisäänpääsymaksua.

Näyttelyyn pääsee varaamalla aika netissä, mutta sisään saattaa päästä myös jonottamalla. Kovin oli nuorisopainotteinen eilinen yleisö, edustaahan Banksy varmaan heille tuttua taidesuuntausta. 

Jos haluaa tutustua Banksyyn kotona, on kaksi tunnin mittaista tallennetta. Toinen on tuo keltaisen esitteen Avajais-Stream. Ehdin eilen katsoa siitä alun ja suosittelen sitä ehdottomasti. Toinen tunnin juttu löytyy Iltasanomien striimauksen kautta.

If you are interested to visit this Banksy A Visual Protest I recommend this yellow Avajais-Stream. It is half Finnish and half English! Just go to Serlachius museum's page, and find the Banksy exhibition part or see the streaming via you tube. And Enjoy!

Banksy on protestien kuningas. Hän kritisoi mm sotaa. Ajankohtaisin kuvakollaasi oli mielestäni tämä Betlehemissä sijaitsevan Banksy-hotellista kertova kooste. Kunpa tämän päivän todellisuus olisi lähempänä tuota keskimmäistä kuvaa toisesta rivin oikealta, jossa israelilainen ja arabisotilas käyvät tyynysotaa. 

Tämä apinoiden parlamentti toi mieleeni saapasmaasta tekemäni postaus 16.06.2016, jossa comunen (kunnantalon) seinään oli maalattu apina. Viime aikoina Suomenkin parlamentissa meno on ollut aikamoista 'sadun lukua'.

Ainoa toive museolle on, että jossain olisi saatavilla vaikka irtotuoli, jotta jaksaisi katsoa koko videoinstallaation. Uskalsin hieman nojata tuohon 'kadunkulmaan', mutta kohta näyttelyn henkilökunnasta ilmestyi nuori nainen kieltämään moisen nojailun! Kotona laitoinkin illalla ystävällisen tuoli-toiveeni museon palautesivulle. Tästä kuvasta näkee hyvin sen, kuinka vähän katsojia oli paikalla. Siis todella korona-turvallista ja kaikilla oli maski.

Serlachius-museon ympäristö rauhoittaa näyttelyn jälkeen. Kuitenkin kaiketinkin kyllä kannatti käydä. Ajatukseni saivat taas paljon pohdittavaa. 

Ps. Museolta tuli ystävällinen vastaus tuohon tuoli-hommaan. Siellä on irtotuoleja saatavilla jossain oven suussa. En vain hoksannut kysyä, eikä minulle huomattu sitä tarjota. Siis kannattaa aina kysyä.

Herkkuja

Ensin näkyi muutama pieni...

Sitten näkyi lisää ... ja lisää... kunnes kori oli ihan täynnä! Siis näitä myrkkupommeja, korvasieniä. Vuosikymmeniä sitten näihin aikoihin keväästä sienihullun kiilto silmissä kolusin avohakkuita ja kuivasin ja keitin, kuivasin ja keitin. Mutta sitten jälkikasvu sanoi STOP, koska korvasienten myrkyn kanssa ei ole leikkiminen. Lauantaina en enää voinut kestää kiusausta, vaan autoilin TUONNE NOIN, ja ehdin poimia yhden aukon vain pienelä osin. Eilen, äitienpäivänä keitin muutaman pikkuisen korviksen KOLME kertaa melkein 10 minuuttia kerrallaan! No, eipä kastikkeessa  sitten enää juuri sienten makua ollut, myrkystä en tiedä. Koska sisarukset eivät olleet sienistä kiinnostuneita, roudasin ne yhdelle tutulle, jolle kyllä kelpasi. Totesi vain, ettei korvasienten myrkky näihin ikiin heihin ole tehonnut. No, omapahan myrkyn kestävyys heillä on.  Kysyi vielä, että missä se TUOLLA NOIN on. Siihen vastasin, että voinhan minä sieltä hänelle lisää hakea, mutta  paikka on edelleen TUOLLA NOIN.

Äitienpäiväksi posti toi minun lahjani minulle, ja taas olin ihastuksesta ihan soikeana. Mutta sittenpä edessä olikin suuri pulma: vaatekaapissa kun on lähes pelkästään raitapuseroita, joita saapasmaalaiset sanovat suomalaisten kansallisvaatteiksi. Eivät yhtään passanneet tämän aarteen aluspuseroksi. Yksi yksivärinen haaleansininen pelasti tilanteen. Nyt täytyy mennä kauppaan aarteen kanssa ja löytää siihen mätsäävä puseo, yksi lyhyt- ja yksi pitkähihainen. Sittenpä onkin kesägarderobi päivitetty.

Vera Valan romaanit ovat takuuvarmaa seuraa. Uusin kirja sijoittuu (taas) Italiaan, Tolfaan. Muutama kesä sitten ajelimme jälkikasvun kanssa piipahtamaan tähän pikkuiseen kylään etruskien maisemiin. Suosittelen kirjaa. Pitäkää varanne, ettette eksy ajoissa ja henkilöissä...

Konmaritusta äitienpäivän alla

Toukokuun 6. päivä ja edelleen sataa lunta! Onneksi, sillä valkoinen huntu peittää tuon kaupungin pienen metsikön, jonne talkkarimme puhalsivat alakerran konmarittajan roskat. Voi pyhät yksinkertaisuudet! Siis, alakerran asukas pitää asuntonsa sisältä siistinä ja käyttää parvekettaan ja parvekkeen ulkopuolta roskiksena. Ei jaksa viedä roskiaan talon roskikseen eikä ilmeisesti omista tuhkakuppia, vaan heittää tumpit nurmikolle! Eikä ole totellut taloyhtiön eikä kaupungin terveystarkastajan kehotuksia siivota. No, talkkarit auttoivat konmarittajaa puhaltamalla roskat (mm tyhjät maito- ja sipsipurkit) tien yli tuonne metsikköön!!! No, minä menin puhelinlankoja pitkin taloyhtiömme puheenjohtajan korvaan. Saa nähdä, tapahtuuko mitään.

Onneksi vesi vielä viilentää tunteita (-3 astetta). Samalla voi seurata noita kolmea poikasorsaa tuossa laiturin vieressä. Uimakoppi menee kyllä tänään kesäksi kiinni, joten täytyy miettiä, tarkeneeko ulkona vaihtaa uintitamineita. Tuommoinen sorsamainen höyhenpeite olisi minullekin nyt tarpeen. Olen tässä miettinyt, että ovatko nuo koiraslinnut hakemassa ruokaa pesisä odottaville naaraille, vai viettävätkö ne ns poikamieselämää?

Sain mieluisan äitienpäivälahjan, Gudrun Sjödenin kesämekon. On kerta kaikkiaan kevyt ja mukava vaate, ja tosi söötti päällä. Varmaan nukunkin se päällä koko kesän. Ainakin sisätiloissa, ulosmenosta en tiedä. Tosin ensi tiistaiksi on luvassa lämmintä jo parisen kymmentä astetta. Uskoo ken haluaa.

Hyvää tulevaa sunnuntaita kaikille!