Eilen mummo, siis äitini haudattiin papan, siis isäni viereen... Viikon kestäneistä ruusuista vain kaksi osoitti väsymystä...
sunnuntai 28. helmikuuta 2021
Suru - kiitos osanotosta
keskiviikko 10. helmikuuta 2021
Valo enenee
Mitäs ajattelette näistä kuvista? Kun tätä tilateosta tehtiin jäälle kirjaston rannassa, seurasin hommaa kauempaa, mutta en mennyt silloin kysymään asiasta. Minulla on kyllä oma tulkintani, mutta olisipa mukava kuulla teidän ajatuksianne.
Kirjaston rannasta on nyt hyvä polku jään. Se lyhentää kylillä käyntiä puolella. Toisaalta, mihinkäs minulla kiire.
Koronaa on nyt ihan lähellä, tuolla parin sadan metrin päässä olevassa entisessä työpaikassani, Kivelän koululla on yksi 5-luokkalainen saanut tartunnan. Koko luokka on karanteenissa. Kunnassa on nyt todettu yhteensä 11 tartuntaa. Onneksi ei enempää.
Veriappelsiinimehun voimin sitä jaksaa rokotetta odotella.
Valkoinen kaktukseni on kukkinut syksystä koko ajan. Joskus pari kukkaa kerrallaan, joskus enemmän. Täytyy taas viedä kesäksi kuivaan paahteeseen. Taitaa tykätä siitä.
torstai 4. helmikuuta 2021
Missäs oikea suksi on?
Hiihtokilpailujen selostajat eivät yhtään kalpene sanoja valikoidessaan. Kuivan kesän orava ladulla??? No sehän on norjalaisten kultakimpale, Johaug. Onhan hän kyllä hoikka tyttö, mutta ei hän minusta oravalta näytä.
Entäs sitten itse kilpailijat! Hiihto ja jääkiekko menivät sulavasti sekaisin, kun venäläinen ja suomalainen kohtasivat viestihiihton loppunäytöksessä. Alkoi minunkin nauruhermoni kummasti kutitella. Hyvä pojat!
Minun kumpikaan suksi ei tullut mukaan, kun eilen sauvatassuttelin kirjastoon. Olisin voinut kokeilla tuossa lumikasassa sitä mäkihyppyä, jossa oikea suksi ei tullut mukaan, vaikka olikin mukana. Kummallista kieltä.
Vaikka pakkanen on nyt paukkunut oikein kunnolla jo pitemmän aikaan, olen uskaltanut kulkea jään yli vasta pari kertaa, sillä jään päällä on nyt paljon vettä - tuolla lumen alla. Pari ihmistä on uutisten mukaan pelastettu jäiden seasta. Minä tyydyn Tohtorilan 0-asteiseen vesihoitoon.
Ihan kävi sääliksi meidän presidenttiä ja eduskunnan puhemiestä, kun he ihan kahdestaan avasivat uuden istuntokauden, joten minä leikin yleisöä. En minä kyllä viitsinyt jakkupukuun pukeutua, vaan oloasu ja villasukat saivat kelvata. Hyvin puhuivat molemmat. Tykkäsin. Erityisesti tykkäsin siitä, että itäisen naapurin kummallinen oikeudenmukaisuus sai kummankin puhujan tuomion.