sunnuntai 28. helmikuuta 2021

Suru - kiitos osanotosta

Mummo, siis äitini nukkui pois 19.02. Hän oli kukkien suuri ystävä, ja kukat pitivät hänestä. Nämä ruusut hänen muistokseen ostin samana päivänä.

Eilen mummo, siis äitini haudattiin papan, siis isäni viereen... Viikon kestäneistä ruusuista vain kaksi osoitti väsymystä...

 
...  Vein nekin muiden kukkien joukkoon. Suru on leimannut viime päiviä. Pysyn vielä vähän aikaa poissa blogistaniasta. Varmaan ymmärrätte.

10.02.
Kaunis kiitos osanotostanne. Tämän perhosorkidean kukkavanat olivat meidän sakin muistokukissa ruusujen kera. Nyt yritän saada tämän yksilön kukkimaan uudelleen. Äitini muistoksi.

keskiviikko 10. helmikuuta 2021

Valo enenee

Aurinko nousi tänään 8.22 ja laski 16.49 ja hämärä aika päälle. Kun lisäksi lunta on penkoittain, ulkona on hyvin keväisen oloista. Silti ulos mentäessa on muistettava runsas kerrospukeutuminen. Öisin pakkasta on reippaasti, eikä päivisinkään aurinko vielä lämmitä kovin paljon.


Mitäs ajattelette näistä kuvista? Kun tätä tilateosta tehtiin jäälle kirjaston rannassa, seurasin hommaa kauempaa, mutta en mennyt silloin kysymään asiasta. Minulla on kyllä oma tulkintani, mutta olisipa mukava kuulla teidän ajatuksianne.

Kirjaston rannasta on nyt hyvä polku jään. Se lyhentää kylillä käyntiä puolella. Toisaalta, mihinkäs minulla kiire.

Koronaa on nyt ihan lähellä, tuolla parin sadan metrin päässä olevassa entisessä työpaikassani, Kivelän koululla on yksi 5-luokkalainen saanut tartunnan. Koko luokka on karanteenissa. Kunnassa on nyt todettu yhteensä 11 tartuntaa. Onneksi ei enempää. 

Veriappelsiinimehun voimin sitä jaksaa rokotetta odotella. 

Valkoinen kaktukseni on kukkinut syksystä koko ajan. Joskus pari kukkaa kerrallaan, joskus enemmän. Täytyy taas viedä kesäksi kuivaan paahteeseen. Taitaa tykätä siitä.

torstai 4. helmikuuta 2021

Missäs oikea suksi on?

Olen tässä opetellut ihan uutta kieltä. Mielenkiintoisin opiskelupaikka on viime aikoina ollut telkun ääressä. Mitä teidän mielestänne tarkoittaa, kun selostaja kertoo, kuinka oikea suksi ei tullut mukaan? Se on mäkihyppykieltä. Tosin kyllä hyppääjällä oli molemmat sukset jalassa, mutta silti ei oikea suksi tullut mukaan. Olikohan hän ottanut väärän oikean suksen? Entäs sitten, mitä tarkoittaa, että hyppääjä tuli tyhjään mäkeen? Entä jos hän olisikin tullut täyteen mäkeen?

Hiihtokilpailujen selostajat eivät yhtään kalpene sanoja valikoidessaan. Kuivan kesän orava ladulla??? No sehän on norjalaisten kultakimpale, Johaug. Onhan hän kyllä hoikka tyttö, mutta ei hän minusta oravalta näytä.

Entäs sitten itse kilpailijat! Hiihto ja jääkiekko menivät sulavasti sekaisin, kun venäläinen ja suomalainen kohtasivat viestihiihton loppunäytöksessä. Alkoi minunkin nauruhermoni kummasti kutitella. Hyvä pojat! 

Minun  kumpikaan suksi ei tullut mukaan, kun eilen sauvatassuttelin kirjastoon. Olisin voinut kokeilla tuossa lumikasassa sitä mäkihyppyä, jossa oikea suksi ei tullut mukaan, vaikka olikin mukana. Kummallista kieltä.

Vaikka pakkanen on nyt paukkunut oikein kunnolla jo pitemmän aikaan, olen uskaltanut kulkea jään yli vasta pari kertaa, sillä jään päällä on nyt paljon vettä - tuolla lumen alla. Pari ihmistä on uutisten mukaan pelastettu jäiden seasta. Minä tyydyn Tohtorilan 0-asteiseen vesihoitoon.

Ihan kävi sääliksi meidän presidenttiä ja eduskunnan puhemiestä, kun he ihan kahdestaan avasivat uuden istuntokauden, joten minä leikin yleisöä. En minä kyllä viitsinyt jakkupukuun pukeutua, vaan oloasu ja villasukat saivat kelvata. Hyvin puhuivat molemmat. Tykkäsin. Erityisesti tykkäsin siitä, että itäisen naapurin kummallinen oikeudenmukaisuus sai kummankin puhujan tuomion.