Arvoituksellista vappua

 Arvoituksellista vappua! Mitä kuvassa?

Kynsistä sinne sun tänne

Ei, ei, ei! Nämä eivät ole minun Halloween-kynteni, ...

... vaan nämä! Nuo upeat pimeässä loistavat juhlakynnet kuuluvat paikalliselle nonnalle, joka haluaa ilahduttaa saapasmaassa asuvaa lastenlasta. Heillä on kuulemma nyt samanlaiset kynnet!

Ryan (Nails By Ryan) istutti minut tuohon kuningattaren tuoliin, ja

... ihan kuningattaren jalkahan siinä. Värillistä lakkaa en halunnut. Toisaalta, olisihan se velhoa säikytellä pimeässä kulkijoita.

Olen nyt käynyt hiusten leikkuussa ja kynsien hoidossa, mutta kukkarossa on enemmän rahaa, jos olisin hommat teettänyt Suomessa.

Eilen linjuroin pääpaikalle, Vallettaan. Kulkuvälineet ovat nykyisin täysin moderneja. Ilmastointi jopa liiankin tehokasti. Toppatakki olisi ollut paikallaan. Näillä kylien kapeilla kaduilla ajaminen on taidetta. Edessäni istuva mies seurasi tarkasti, miten paljon autojen väliin jäi tilaa. Reilun puolen tunnin matka on aina kokemus. Siis kun ei itse tarvitse ajaa täällä vasemman liikenteen maassa. Itse en auton rattiin mene.

Vallettaan linja-autoasema on tyystin muuttunut. Entistä hullu myllyä ei enää ole, vaan tulijoita tervehtii komea suihkulähde. Busseilla on omat tarkat karsinansa, joissa hyvät informaatiotaulut. (Tabletin käyttö temppuilee, sorry!)

Vaikka Malta näyttää littanalta pannukakulta, sen pääkaupungissa kadut ovat kuin vuoristorataa, ylös ja alas. Eniten vanhusten liikkumisen lisäksi tunnen myötätuntoa korkkareissa kulkijoita kohtaan. Maltalaista daamit kun ovat naisia sormenpäistä varpaisiin asti.

Sitten ovat ns perinteiset maltalaiset vartalot, jotka periytyvät kauas historiaan. Aikojen alussa muodokkaat vartalot symboloivat hedelmällisyyttä, eikä silloin korkkareilla kuljettu.

Tämän postauksen lopuksi arvailua: missä voit törmätä tämmöiseen varoitustauluun?

Valo enenee

Aurinko nousi tänään 8.22 ja laski 16.49 ja hämärä aika päälle. Kun lisäksi lunta on penkoittain, ulkona on hyvin keväisen oloista. Silti ulos mentäessa on muistettava runsas kerrospukeutuminen. Öisin pakkasta on reippaasti, eikä päivisinkään aurinko vielä lämmitä kovin paljon.

Mitäs ajattelette näistä kuvista? Kun tätä tilateosta tehtiin jäälle kirjaston rannassa, seurasin hommaa kauempaa, mutta en mennyt silloin kysymään asiasta. Minulla on kyllä oma tulkintani, mutta olisipa mukava kuulla teidän ajatuksianne.

Kirjaston rannasta on nyt hyvä polku jään. Se lyhentää kylillä käyntiä puolella. Toisaalta, mihinkäs minulla kiire.

Koronaa on nyt ihan lähellä, tuolla parin sadan metrin päässä olevassa entisessä työpaikassani, Kivelän koululla on yksi 5-luokkalainen saanut tartunnan. Koko luokka on karanteenissa. Kunnassa on nyt todettu yhteensä 11 tartuntaa. Onneksi ei enempää. 

Veriappelsiinimehun voimin sitä jaksaa rokotetta odotella. 

Valkoinen kaktukseni on kukkinut syksystä koko ajan. Joskus pari kukkaa kerrallaan, joskus enemmän. Täytyy taas viedä kesäksi kuivaan paahteeseen. Taitaa tykätä siitä.

Shoppailua

Tohtorila on vielä ihan sulissa vesissä. Olin ihan riemuissani, kun veteen oli pulahtanut kaverikseni kolme sorsaa.

Sen sijaan hieman mutristin suutani kääntäessäni uusien toppishousjen lahkeita ja huomatessani, millaista saattaa olla made in china -laatu. Yksi sivusaumoista pursusi täytettä, mutta onneksi oma laaduntarkistukseni havaitsi itse sauman olevan ihan ok. Ainakin toistaiseksi. Kävin kaupassa näyttämässä kuvaa, mutta koska muuten tykkäsin housuista, en halunnut niitä vaihtaa, eihän hintakaan ollut päätäni huimannut.

Sen sijaan melkein nukunkin uusien talvilenkkareitteni kanssa, ja laatu maksaa aina itsensä takaisin. Sitä paitsi kengät haluavat aina ulkoilemaan!

Eivät ole vuodet veljeksiä. Siitä todisteena nämä kaksi kuvaa: ylempi kuva on otettu tasan vuosi sitten ja alempi tänä aamuna. Öisinkin on nyt yhtä lämmintä kuin päivisin. Onpa joinain öinä ollut päivää lämpimämpää.

Ja lopuksi vähän aivorasitetta tai tietämystä: Mikä on tämä kapistus? Tietääkö kukaan? Helena?