torstai 20. kesäkuuta 2024

Keskikesää


Hyvää juhannusta! Sain naapureilta vastan. Sitä varten piti jo eilen lämmittää sauna. Huomenna juhlin jussia toisenlaisen vastan kanssa. Tuo lahjakimppu on tehty hieskoivusta, itse teen vastan rauduskoivusta, sillä sen nypyläinen varsi kutittaa ihoa enemmän. Tosin en osaa tehdä noin kaunista sitomista.

Olen nyt leikkinyt 'misselin'-tuomaria, siis pisteyttänyt kylän ruokapaikkoja.



Ensin paikat, missä olen makustellut pizzaa: leirintäalueen  ja kylän keskustassa olevat ravintolat. Jos arvostaa määrää, keskusta voittaa, mutta jos tähtää makuun ja laatuun, leirintäalue voittaa sata nolla. Lisäksi sieltä maisemat ovat upeat suoraan Keurusselälle.



Sitten kaksi lounaspaikkaa: Megamarketin ja Onnitonnin lounaat. Megamarketin lounasta kokeilin muutama päivä sitten eka kertaa. Monipuolisin salaattipöytä koko kylässä. Erityisesti tuoreet idut maistuivat. Onnitonnissa olen syönyt useamman kerran. Tarjonta on vaihtelevaa, joskus herkkua, joskus tyydyn pienempää annokseen. Plussaa tiistain kaksi passileimaa, eli yksi lounas maksaisi silloin vajaa 6 euroa.

Muitakin paikkoja olen testaillut. Niistä sitten seuraavalla kerralla.
Minä tykkään kokata itse, mutta tykkään myös syödä toisia ihmisiä nähden. Parvekkeen antia täytyy kuitenkin hyödyntää.



Basilika meinaa kukkia, mikä tarkoittaa sitä, että lehtien maku saa kitkerämmän maun. Eli nyt on korkea aika tehdä pestoa. (Olen pari kertaa postannut, miten peston teen. Ne löytyy, jos kirjoittaa tuon yläkulman pikku lokeroon sanan pesto.  29.07.2013 ja 13.06.2009.) Pastaksi olisin halunnut fusillia, mutta eipä ollut. Tähän kuvaan halusin tuon La Palmalta tuomani suolapurkin, sillä olen nyt kokeillut suolan lisäämistä vasta valmiin ruoan päälle ja vähentänyt sitä itse valmistuksen aikana. Voi että makunystyrät nauttivat.  


Tomaattisatoa saa vielä odotella. Black cherryä täytyi jo lyhentää, sillä katto tuli vastaan. Kasvista sain oivan kesäpuun, jonka lehvistöön ripustin Navikan koristehyrriä!


Lopuksi kesäpäivänseisauksen kunniaksi niskajumppaa: otin kuvan lehdestä Stonehengen esihistoriallisesta muistomerkistä kertovasta artikkelista, mutta en muistanut kääntää kuvaa. 

Valoisaa keskikesän kaikille.

keskiviikko 12. kesäkuuta 2024

Saluti da Roma




Piazza Navona, Colosseum, Rooma kuvattuna Pietarinkirkolta päin...
Tuttuja maisemia omasta kiikkustuolista ikuistettuna.



Olisihan se tietysti ollut ihan eri asia olla mukana elämässä mukana tuolla stadionilla kuin yksin omassa pikku kodissa, sillä kyllähän italialaiset osaavat järjestää leipää ja sirkushuveja. Tosin juomapuoli oli unohtunut, sillä ensimmäisenä päivänä urheilijoille ei ollut tarjota vettä. 



Kansa suorastaan hullaantui, kun korkeushypyn sankari Tamberi paitsi voitti itse hypyn (237 cm)  järjesti suuren shown. Jopa Italian presidentti Mattarella oli pyörityksessä mukana. 


EM-kisat, jotka olisi aivan hyvin voineet olla MM-kisat. Mukana oli maita Euroopan ulkopuolelta (mm Azerbaidzan, Israel, Armenia), ja osallistujien ihonväristä ei yhtään voinut päätellä osallistujan maata. 


Saapasmaa tunnetaan jalkapallosta, ei niinkään yleisurheilusta, joten hyppylajeille ei ollut suorituspaikkoja itse stadionilla. Kekseliäät järjestäjät olivat rakentaneet alakatsomon päälle hyppylehterin, joka mahdollisti hyvät hypyt sekä pituudessa että kolmiloikassa.


Kekseliäisyyttä nähtiin myös kisojen kuvaamisessa sekä stadionilla että ulkojuoksuissa. Itse en kyllä olisi pysynyt pystyssä noissa menopeleissä, mutta niillä kurvailevat olivat ihan elementissään.

Sen sijaan kaungin liikenne on kuuleman mukaan ollut normaaliakin kaaottisempi. Minua ei kyllä olisi saanut sinne suurin surminkaan.


Suomalaisista kilpailijoista odotettiin mitalisaalistajia, taas kerran, mutta mutta... Mitenkään käy tänä iltana? Heittävätkö keihäsmiehemme odotusten mukaan? Itse kyllä olen sitä mieltä, että hatun nosto kaikille. Kun vielä saisi jostain maamme edustajille itseluottamusta, ei häviäminenkään niin kauhealta tuntuisi. Reetta Hurskekin juoksi todella hyvin, mutta voi sitä ilmettä. Ihan kuin olisi sanonut, että anteeksi, että juoksin hyvin!!!

Shown suuri voittaja on kyllä saapasmaa itse. Nyt viimeisen kisapäivän iltaa odotellessa Italia on voittanut jo 20 kultaista mitalia. Ja voi pojat, että kansa tykkää.


perjantai 7. kesäkuuta 2024

Vanhojen autojen hoitola


Pääsin tutustumaan minulle aivan uuteen asiaan. Ihmiset käyvät kaikenlaisissa ulkonäköön liittyvissä operaatioissa, miksei esimerkiksi vanhat rekat! Semmoinen hoitola löytyy Keuruulta, entisen varuskunnan alueelta.

Vanha rekka riisutaan kaikesta vanhasta ajamiseen liittyvästä. Pestään, putsataan ja kaunistetaan seuraavaa operaatiota varten. Mitäs sitten?


Sitten konvertoidaan! Suu pyöreänä ihmettelen, että mitä se konvertointi oikein on. No, minulle selitetään kärsivällisesti, että vanha diesel-käyttöinen rekka muutetaan sähköllä toimivaksi, siis tavallaan viherpesua. Luontoihmisenä kiinnostun heti. Tietysti herää kysymys, miten sähköä tuotetaan?Keuruulla siis tehdään jotain uutta, ensimmäisenä Suomessa.


Tämän pöydän ympärillä koulutetaan ensimmäiset sähkökuorma-auton kuljettajat, sillä vastaavaa koulutusta ei muualla ole. Vielä. Siinäpä olisi idea, johon Keuruun pitäisi tarttua, vai mitä kaupunkimme johtajatar? Samaa toivoo koko konvertoinnin isä, Lielahden Autokeskuksen omistaja Mikko Leppälahti.


Minulle näytetään, miten paperille suunniteltu homma hoidetaan käytännössä. Kuvan etualalla on valtavasti akkuja, jotka ryhmitellään pöydällä sarjoiksi (?), joilla sitten rekan runko kuorrutetaan ajokuntoon. (Olen ymmärtävinäni!) Onneksi Mikko asentajineen ymmärtää, minä vain kuuntelen.


Sitten auto vain lataukseen ja ei kun baanalle. 

Tähän mennessä Lielahden Autokeskus on tehnyt muutamia automuunnoksia lähinnä koekäyttöön, kuten Postin jakeluautoiksi.

Tulevaisuus näyttää, miten autojen muutoshoitola menestyy. 


Tällainen esittelyauto on valmiina esittelemään ideaa kaikille kiinnostuneille, ja samalla voi ihailla keuruulaista järvimaisemaa auton kyljessä.


Netti tarjoaa lisätietoa. Ei kun tutustumaan.

sunnuntai 2. kesäkuuta 2024

Sunnuntaita


Heräsin perinteiseen, mutta tänä alkukesänä harvinaiseen ääneen: sateeseen! Telkkari vahvisti asian: Ukkoskuuroja koko Suomessa. Matkalla aamu-uinnille näkyi valkoista sadetta, mutta ei rakeita niin kuin jossain päin maata, vaan pihlajan terälehtisadetta. Siis kolme viikkoa normaalia aikaisemmin.


Jännitti vähän, millainen siitepölytilanne rannassa oli. Kuva viikko sitten...


... mutta veden pintaa värittivät tänä aamuna vain pilvet. Siitepölyä oli vedessä kuitenkin niin paljon, että kotona piti mennä suihkuun. Nyt taivas on nyt saanut lisäväriä, sillä säänaisen ennustamat ukkoset ovat nyt päällä. 


Onneksi eilinen koulujen päättyminen ei rannalla juuri näkynyt. Yksi tyhjä oluttölkki ja nämä mitä lie. Mitähän ne ovat? Siistiä sakkia meidän nuoret!


Parvekepuutarhassa tapahtuu. Ostin kaksi tomaatin tainta: perinteisempi, matala pensaskirsikkatomaatti ja nyt jo hujopiksi venähtänyt Black cherry -tomaatti, kohta kaksi metriä! Suurella mielenkiinnolla odotan tummia tomaatteja. Maistuvatkohan ne samanlaisilta kuin Teneriffalla saamani? En ota vastaan tilauksia, sillä aion syödä ne itse.

Pientä säätöä sai aikaan ostamani habanero-chilitaimi. Onneksi huomasin melko äkkiä, että taimen mukana sain joukkueellisen kirvoja. Takaisin taimikauppaan, ja kas kaikki habanerot plus naapuripaprikat pursusivat kirvoja. Myyjä lupasi ryhtyä pelastustoimiin.  Minä sain palkaksi pyytämäni samettikukat. Minua habanero kuitenkin kiinnosti, joten kävin pari päivää myöhemmin tutustumassa tilanteeseen. Mukaan lähti uusi, kirvaton taimi. Sijoitin sen samettikukat naapuriksi. Myyjä antoi herkullisen mangochiliohjeen, joten nyt varjelen tuota taimea huolella. 


Maisema muuttuu. Uuden Multiantien Suur-Keuruun kohdalle tulee liikenneympyrä. Ihan aiheellista, sillä risteys on ollut hyvin vaarallinen. Itse ihmettelin kerran, miten lujaa rekka risteystä lähestyi vilkku oikealle päällä. Jäin odottelemaan. Eikä rekka mihinkään kääntynyt. En siis päätynyt sen alle. 

tiistai 28. toukokuuta 2024

Hupsista


Luonto ryöpsähti kukkimaan. Tuomi kukki jo, sitä ihanuutta kesti vain hetken. Nyt kukkii pihlaja, jonka minä miellän juhannuksen ajan kukkijaksi. Nyt poimin maljakkoon kieloja, meidän kansalliskukkaamme. 

Eikä pisaraakaan vettä edes luvassa. Lämpömittari huitoo lähellä +30 astetta. Luonto parka. Alkaa tämä riittää myös minulle. Aamupäivisin jaksan vielä touhuta, mutta ennen illan tuloa ei ulos ole asiaa.

Onneksi helteen pahinta aikaa helpottaa telkkarin sarja La Promesa. Olen koukussa kuin onkimato. On hyvin tehty sarja, ja lisäksi se on hyvä espanjan kielen ope. Tuntuu mukavalta, kun alkaa aina enemmän ymmärtää puhetta. 

Muuten telkkari pysyykin kiinni. Kyllähän minä jääkiekkoa vähän seurasin. Varsinkin Tšekin ja Sveitsin pelit viihdyttivät, vaikken minä vieläkään tiedä, milloin on paitsio! 

En enää juuri seuraa uutisia tai muita ajankohtaisia juttuja. Tympii, mihin suuntaan asioita viedään, sekä meillä että muualla. Tänään luin saapamaan lehdistön tilanteesta. Vaikka enhän minä enää jaksa lehtien kertomaan aina uskoa, mutta sensuuria en toivoisi. Sota tuntuu nyt myyvän.

Nyt järveen vähän viilenemään, vaikka tuskin vesi viileää on. Uutisissa kerrottiin, että Kesku-Suomessa pintavedet ovat yli +20.

maanantai 20. toukokuuta 2024

Kevätkirmailua


 Kirmaten kevääseen. Kirjaston rantaan. 


Vaikka riksalla. Pikku rahalla voi huristella Keuruun taajama-alueella ilmavalla menopelillä. riksa.palvelu@gmail.com



Riksapalvelun naapuriin on ilmestynyt Noituva Design, nahkaa valmistava uusi putiikki.
sirainensanna@gmail.com

Hieno homma nähdä Keuruulla jotain uutta.


Varsinainen kirmailu tapahtui kirjaston rannassa. Oli kirppistä, kahvittelua, pomppulinna, musisointia, harrastus välineiden vaihtoa, askartelua ja Maria Raunion polun Runopolun avajaiset...
Sää hemmotteli kirmailijoita.


Sitten Pikkuhiekkaan. Oikeastaan menin jahtaamaan korvasieniä. 
- Nousee kuin sieniä sateella. 
Mutta koska yläkerran nestevarannot olivat sataneet jo huhtikuussa, ei sieniä ollut noussut. No, Pikkuhiekkaan voi aina mennä ihailemaan Keurusselkää.



Illalla telkkarissa tuli tuttua asiaa: La Palman astrofyysinen observatorio. Ihan tuli ikävä lempisaarelle.

lauantai 18. toukokuuta 2024

Che casino - hullunmylly


 Ei sinne. 

Eikä sinne.

Stop! Stop!

Nyt on Keuruulla autolla liikkuminen mutkallista, che casino, sanoisivat saapasmaalaiset. Toisaalta, onhan noita tiessä olevia reikiä ja monttuja tullut moitituksi, joten ihaillaan vaikka yhtäkkiä ilmestyneitä hiirenkorvia ja totellaan merkkejä ja odotellaan vuoroa.

Toisaalta, onhan minulla vaihtoehto: polkupyörä! Auto saa levätä, ja vatsalihakset pääsee töihin.

Ja aina voi poiketa uintikeikalla rentoutumaan noihin rannan pyöriviin tuoleihin. Ne on pultattu kallioon, voisivat muuten yön hiljaisina hetkinä hävitä. Tai lähteä uiskentelemaan, sillä vesi sen kun nousee...