Farfaa ja Giroa

Aurinko yritti ilahduttaa klo 8.22 ensimmäisenä aamuna Sabinassa, mutta äkkiä pilvet taas voittivat. Kummallinen kevät täällä, kylmää ja sateista. Muistan toukokuita, jolloin jo aamusta tunsi lämpimän päivän olevan tulossa. Viime yönäkin oli vain 8 astetta. Onneksi tälle päivälle on luvassa aurinkoa ja lämpöä noin 20 plussaa.

Samanlaista säätä oli Teneriffallakin. Kaukana totutusta. Norjassa oli eilen 30 astetta lämmintä, ja Suomessa ukkostaa. Siinä säätiedotteet!

Ainahan voi retkeillä. Käytiin taas Farfan luostarissa, mutta eipä siellä juuri muita sitten kävelleskellytkään. Ei ollut vielä turistiaika, eikä ruoka-aikakaan, joten vain tietyt ostokset munkkien ja nunnien erboristeriasta mukaan ja takaisin vuoristomajalle.

Farfa on kyllä tutustumisen arvoinen. Google kertoo lisää tästä Lazion maakunnassa, Rietin provinssissa olevassa, keskiajalla kukoistaneesta hengellisestä, itsenäisestä, keisari Kaarle Suuren suosiossa olleesta luostarikeskuksesta. Minä tykkään käydä siellä joka reissulla, mutta nyt oli kylmä ja paikat kiinni.

Kovin ovat hinnat nousseet. Vielä pari kolme vuotta sitten tämän kaupan hinnat olivat 0,99 euroa kilo, nyt 1,50. Huima nousu. Halvat hinnat koskevat vain ulkopuolella olevia tavaroita. Sisällä hinnat ovat sitten ihan muuta.

Tällä hetkellä alkaa kirsikoiden aika. Tämä seutu kasvattaa tosi hyvän makuisia hedelmiä, todettu jo on. Samoin keltaiset aprikoosit maistuvat.

Suvussa on nyt kaksikin todennettua Giro d'Italian fania: pikkuveli istuu kotonaan takuu varmasti telkun ääressä, ja nyt huomaan jälkikasvun selostavan minulle asiantuntevasti, miten homma sujuu. Pikkuveli hyppää itsekin pyörän selkään, heti kun mahdollista, mutta jälkikasvu tyytyy telkun antiin. Olen nyt oppinut, että Giron väri on pinkki, Ranskan ajojen keltainen ja Espanjan punainen.

Toissa päivänä Giro kulki Isä Camillon ja Po-joen maisemissa. Girolla haastateltiin Breschellon kylän nykyistä pappia ja pormestaria, miten hommat nykyisin kylässä hoidetaan. Guareschin kirjoissa ja niiden pohjalta tehdyissä elokuvissa kylän hengellinen ja poliittinen johtaja joukkoineen ovat jatkuvasti tukkanuottasilla, mutta auta armias, jos kylään kohdistuu uhkaa ulkopuolelta, silloin vedetään yhtä köyttä. 

Kuva on elokuvasta, jossa Camillo ja Peppone ajoivat omaa giroaan, Nykyiset pomot lupasivat ajaa kilpaa syssymällä. 

Minä tykkään kylästä kertovista kirjoista ja elokuvista. Saapasmaan telkku näyttää Giron kunniaksi yhden elokuvan.

Eilen Giro siirtyi jo Sloveniaan, jossa matka jatkuu tänään klo 14.00 - 18.00.

Eilen illalla pilvet antoivat tilaa upealle auringonlaskulle yli etruskien muinaisten asuinalueiden. Kello 20.20. 

Serkkua kyydissà

 

Meinaa tòkkià!!! Siis tàmà bloggaaminen. Edellisen postauksen vastauksessani kerroin jo, miksi en ole postauksia tms làhetellyt, ja nyt olen istunut reilun tunnin ja yrittànyt saada uutta postausta edes alkuun. Kuvan lisààminen onnistui joten kuten, mutta tekstin saaminen kuvan alle oikeaan kohtaan otti tiukille. Ai miksikò? No, oletettavasti olin sormeillut ylàpalkin JOTAIN linkkià niin, ettà koko kirjoittaminen tòksàhti. Olen minà nero!!!

Onneksi nuo kuvan hedelmàt auttavat pahimmassa hàdàssà. Pienemmàt varsinkin. Ovat niità uva fragoleita eli mansikkarypàleità. Siis maistuvat mansikoille, mutta ovat rypàleità. Nuo isommat ovat sitten niità normaalin kokoisia. Olen nyt nautiskellut kauden herkuista joka pàivà.

Tàmmòinen oksa ostettiin eilen naapurikylàstà. Kelpasi nàità laittaa Maire-serkulle evààksi kotimatkaa varten. 

Hamsteria ei sen sijaan ole nyt nàiden kahden viikon aikana onnistunut tàssà puuhassa. Ei vaikka sukua on ollut auttamassa. Ei yhtààn liinaa tms sellaista ole kannettu kotiin. Ei vaikka olen nyt tonkinut neljàà kertaa eri toripòytià. Toisaalta, onhan niità minulla varastossa pitemmàksiki aikaa. 

Sen sijaan lòysin kirppikseltà kuvan vàlikausitakin. Ensiksi nàin ihanat napit ja olisin ostanut takin ihan nappien takia. Mutta kun vaate oli ihan kuin minulle tehty, kaupat oli helppo solmia. Tàssà sen sijaan olen jo taimien kimpussa. Kyllàhàn minulla upea salvia parvekkeella oli, mutta muutaman pàivàn takaise,t usean pàivàn ja yòn kestàneet hirmuiset tuulet tekivàt tuhojaan. Iso ruusu-neilikka-maljakòynnòsruukku oli yhtenà yònà kaatunut ja katkonut entisestà salviasta isoja oksia. Salviavoisula on kerrassaan maukasta erilaisten pastanyyttien kastikkeena, vai mità Maire?

Ei, minà en ole tàssà ostamassa porchettaa, vartaassa paistettua possua. Kyllà se minun herkkuani on, mutta viime aikoina olen ollut ihan kasvissyòjàlinjalla. Mutta ylihuomenna kyllà ostan tuota herkkua. Tulee ihan joulukinkku mieleen. Mità nyt tàssà possussa on mausteena paljon rosmariinia.

Sen sijaan juustoja ostettiin. Kahta sorttia. Sardinialaista pecorinoa ja ranskalaista sinihomejuustoa. Pikkuinen pala niità ja pààlle omatekoista persikka-omenahilloa. Namskista vaan.

Minàkò saanut Jamieltà kortin? Oikein nimmarilla ja pusuilla. Kunpa olisinkin. Tàmà kortti lòytyy Farfa-luostarin alueella olevan ravintolan seinàltà. Jamiehàn oli Italian matkallaan Farfan luostarin munkkien vieraana, opettamassa heille ruoanlaittoa. Olen siità kertonutkin aikaisemmin. Yhden munkeista nàin sunnuntaina luostarin kirkossa rukoilemassa. Hànet, jonka Jamie nimitti puutarhan vastaavaksi. En kuitenkaan uskaltanut mennà munkkia hàiritsemààn, vaikka kuinka halutti kysyà, miten hànen homma oli sujunut.

Tàssà on nyt viikon verran oikein suvun voimalla yritetty tunnistaa vastapàisen talon uusimpia kotielàimià. Yksi meistà kolmesta pitàà niità vuohina ja kaksi kolmesta lampaina. Mitàs sanotte?  Mità elàimià? Ei tuo ylempànà oleva koira, vaan nuo, mità tuo koira aina mielellààn vahtaa. Fiano Romano -kortti luvassa.

Jamie vuoristomajan maisemissa

Tänään ihan sattumalta huomasin, että Jamien matkaili taas Italiassa, siis uusintana. Minä kameran kanssa ruudun ääreen, sillä jakso kertoi Sabinan alueen tärkeimmästä luostarista, Farfasta, joka sijaitsee parinkymmenen kilometrin ajomatkan päässä vuoristomajasta. Jamie oli tullut vierailemaan Farfan luostariin tarkoituksenaan tutustua luostarin vuosisataiseen ruokaperinteeseen. Ensimmäiset ruokailut olivat Jamielle suuren suuri pettymys. Eivätkä munkitkaan tuntuneet olevan mitään kulinaristeja. Jamie halusi nähdä luostarin puutarhan ja sen kasvimaan, Siis ei mitään. Ei yhtään mitään, vaikka perinteisesti juuri luostareiden puutarhat olivat perinteiden jatkajia. Mutta ei Farfassa. Jamie päätti auttaa hieman asiaa. Hän otti kaksi nuorinta munkkia mukaansa valmistamaan ruokaa ohikulkijoille läheisessä tienristeyksessä. Ruoka oli ilmaista, mutta Jamie odotti ruokailijoiden lahjoittavan roposen luostarin ryytimaan kunnostamiseen. Operaatio oli niin tuottoisa, että rahoilla Jamie kunnosti luostarin puutarhan yrttimaan uuteen loistoon. Viimeisenä tempauksena Jamie houkutteli kaikki kuusi munkkia valmistamaan yhdessä Kunnon Illallisen ja illan hämärtyessä innostus ja ilo oli tarttunut kaikkiin. Oli aika sanoa jäähyväiset. Seuraavaksi Jamie suuntasi kohti Marchea... Riitan puutarhan pionit Jamielle ja Farfan luostarin munkeille. *** Huomen aamuna varhain junailen pariksi päiväksi kohti Isoa Kylää. Sen jälkeen teen kunnon ruokapostauksen, Riitan pyynnöstä.

Ensimmàinen adventti 1

Eilen ajelimme seudun ehdottomaan turistikohteeseen no 1: Abbazia di Farfaan, josta olen jo aikaisemminkin kertonut. Joskus 400-luvulla perustettu luostari. Vanhin osa nykyisin Farfassa olevaa luostaria on 500-luvulta ja kuvan kellotorni 800-luvulta. Keskiajan ehdoton uskonnollinen ja poliittinen keskus Sabinassa.

Seutu on kuuluisa oliiviòljystààn ja eilen luostarin alueella oli useita òljyntuottajia esittelemàssà tàmàn vuoden uutta òljyààn.

Monella kojulla oli maistajaisina leipàà ja òljyà, mutta oli paikalla 'kunnon' ruokaakin. Huom! Vesi ja viini on samanhintaista!!!

Touhua avokeittiòssà riitti. Kokkeina hààri etupààssà miehià. Yritin etsià katseillani edes yhtà luostarin munkkia, jotta olisin voinut kysyà, mità Jamie Oliverin perustamalle puutarhalle kuului. En onnistunut.

Paikalla oli myòs monenlaisia kojuja, joista saattoi ostaa òljyn lisàksi monenlaista muutakin herkkua. Suomeen ostin pari purkkia erilaisia bruschetta-leivàn pààllysteità. çljyàhàn minulla on jo vaikka kokonaiselle joukkueelle! Tàmmòinen pienoisoliivipuu on iso, vielà tàyttymàtòn unelma.

Yhdellà pòydàllà esiteltiin alueen oliiveja: yli 20 erilaista lajiketta. Paras òljy tulee kuulemma sekoittamalla erilaisia laatuja. Minulle uutta asiaa.

Tàssà olisi nyt Helenalle tulppaanipuun kàpy. Tai se mità kàvystà on jàljellà, kun avasin sen suomut. En kyllà yhtààn tiedà, onko noiden suomujen tyvessà olevat pahkurat siemenià, vai ovatko siemenet lentàneet tuulen mukana ties minne. Laitan sinulle kirjekuoreen muutaman pahkuran, jotta voit kokeilla, mità tulee vai tuleeko mitààn.

Tànà aamuna nàytti tàltà. Tàlle pàivàlle luvattiin 'arkista ilmaa pohjoisesta', mutta nyt keskipàivàllà tuulee làmpimàsti etelàstà! Eiliselle pàivàlle luvattiin sateita. Joo, aamuyòstà tuli ilmeisesti niin paljon, ettei sità sitten pàivàlle riittànyt. Viitsiikòhàn sità enàà katsoa ennusteita telkkarista. Paras kun varautuu kaikenlaiseen ja katsoo telkkarista seitten toteutuneen tilanteen. Hòh!

***

Tàssàpà tàmà adventin osa 1. Huomenna laitan osan 2 (adventti viisi vuotta sitten). Huomenna on viimeinen nettipàivàni, joten blogini menee noin parin viikon tauolle ja minà ryhdyn pakkailemaan ja odottelemaan Finnairin kuulumisia. Neuvottelevat kuuleman tàmàn viikonlopun aikana. Toivotan kaikille oikein rentoa ensimmàistà adventtisunnuntaita.

Esimakuja

Sattumalta nàin tànà aamuna LIV-kanavalta tuttuja maisemia. Jamie Oliver touhusi vuoristomajan naapuriluostarissa, Abbazia di Farfassa opettamassa munkeille ruoanlaittoa ja perustamassa heille yrttitarhaa. Kerta kaikkiaan hersyvàà toimintaa, jossa hiljaisista munkeista tuli iloista porukkaa ihan vanhinta herrasmiestà myòten. Tàytyypà ehdottomasti kàydà tutustumassa yrttitarhaan. Ja jos saisin edes jonkun munkin kertomaan, miten Jamien opit on otettu arkiseen kàyttòòn, olisin tosi otettu!

Samalla voin taas tavata tàmàn ihanan kauppavahdin. Luostarialueella on turisteille monta mahtavaa 'rysàà'.

Jamie oli jatkamassa italialaista ruokamatkaansa naapurimaakuntaan, Marcheen. Siis tuolla etààllà hààmòttàvàn vuoristamajan pyhàn vuoren oikealta puolen jatkuvaa tietà pitkin. Ohi vuoristomajan. Tàytyypà pitàà silmàllà ensi viikon lauantain Liv-kanavan ruokaohjelmia, josko Jamie olisi saanut metsàstettyà aikomansa raaka-aineen, jàniksen.

Kuvat olen ottanut marraskuussa 2008.

***

Muuttolinnut ovat jo osin lennelleet etelààn. Tàmà lintunen kohoaa Finnairin siiville tiistaina 28.09.2010 kohti saapasmaata. Tiedoksi taas teillekin, ettà SuperSaverin sivuilta meno Helsinki-Fiumicino maksoi n 120 e Finnairin siivin, Meridianan vàlittàmànà. Samaan koneeseen Finnair itse myy lippuja yli tonnilla!!! Erotuksella voisin vaikka...