Näytetään tekstit, joissa on tunniste tulppaanipuu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste tulppaanipuu. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 27. huhtikuuta 2011

Ihmeità

Posti ilahdutti. Tai siis Seija-systeri. Olin pyytànyt hàntà làhettàmààn minulle ihmesienià, joista luin Nykynaisen niksit -kirjasta. Mutta katsokaa nyt, mità sienten kylkiàisinà tuli. Kiitos kaunis vaan sinne keskelle Suomea! Nuo sienet ovat todella ihmeellisià: putsasin keittiòn liedet ja keittotason (rasvaisen) takaseinàn, ja puhdasta tuli. Ilman kemiallisia lisàaineita, sillà tuo sieni on jonkin sortin kumi, joka kastellaan ja hangataan pintàà kevyesti. Kumi kuluu kàytòssà, joten ei tule mitààn roskikseen menevàà. Suosittelen. Lòytyy kuulemma eri merkkisinà tavarataloista.
Ihmeellistà tànààn(kin) tuossa piazzan kulmilla. Valkoinen auto seisoi keskellà risteystà, eikà kuljettajaa nàkynyt missààn. Bussi ei pààssyt jatkamaan matkaansa. Arvoitukseksi jài, oliko auton kuljettaja kaupassa, baarissa vai juttelemassa kavereiden kanssa. Kaipa homma hoitui aikanaan, koska ei enàà này kumpaakaan kulkupelià. Bussikuskilla oli muuten rautaiset hermot. Hàn vain odotteli kàsi poskella.
Sain Robertolta uunituoreen alueen historiakirjan: Castelli - Rocce, Nell' Italia del Medioevo, Sabina Segreta, vol 1, eli ensimmàinen osa Sabinan alueen keskiaikaisten linnojen historiaa. Grazie, Roberto. Kàytiin jo Montopolissa. Siità enemmàn hieman myòhemmàssà postauksessa.
Tulppaanipuut kukkivat oikein riehakkaasti. Valeakaasiapuut sen sijaan ovat lopettamassa kukintaansa. Nyt maisemaa vàrittàvàt sambucapuut. Olisin mennyt kuvaamaan puuta, mutta ukkosilma yllàtti. Laitanpa kuvan myòhemmin.
Ihme on myòs tàmà valeakaasiat: puun sisukset ovat làhes pois kuluneet, mutta puut vain pukkaavat oksia, lehtià ja kukkia.
Vappu làhestyy. Simaa on jo maisteltu. Tààllà kuitenkin varsinainen suuri tapahtuma vappuna on muutama vuosi sitten kuollut paavi Giovanni Paolo II:n (Johannes Paavali II) julistaminen autuaaksi. Roomaan odotetaan kansainvaellusta, sillà olihan paavi kunnioitettu ja hyvin rakastettu. Ihmisià pyydetààn seuraamaan tapahtumia televisiosta kotona - jos mahdollista, jotta ruuhkat edes hieman hellittàisivàt. Autoilla kulkemista Roomassa ja Vatikaanissa rajoitetaan monin paikoin.
Juhlaa riittàà jo ennen sitàkin: Enkun maassa on ylihuomenna kunnon hààt. Jokos teillà on juhlatamineet valmiina?
Luku 55 555 làhestyy... Nyt olen pààttànyt, ettà tapahtuman kunniaksi arvon tàmàn pitsiaarteen kaikkien jo aikaisemmin kisaan ilmoittautuneiden ja aina tuohon lukuun asti postauksiini kommentoineiden kesken. Liinan halkaisija on 65 cm.
***
Loppukevennys: Tànààn postissa:
- Haluan tarkistaa, ettà olen laittanut tarpeeksi postimerkkejà nàihin Suomeen meneviin kirjeisiin, kortteihin ja pakettiin.
- Ok.
Olin laittanut kortteihin ja kirjeeseen 65 sentin joulumerkkejà, joita minulta oli jàànyt.
- Vielà 10 senttià.
- Mutta viimeksihàn kortti ja kirje meni 65 sentillà.
- Mutta nyt maksu on noussut.
- Milloin?
- Muutama kuukausi sitten.
- Mutta minàhàn làhetin postia Suomen viimeksi reilu viikko sitten, ja silloin maksu oli 65 senttià.
- Minà oon varmaan sanonut vààrin.
Sitten tutkittiin yhdessà hinnastoa, ja kyllà maksu on 75 senttià. No, onneksi viime kerralla laitoin reilusti merkkejà, ettei teidàn kenenkààn ole tarvinnut postiani lunastaa!!! Mitàhàn seuraavaksi??? Mutta ettà on kaunis hymy postineidillà. Ei hànelle vihainenkaan voi olla, ei.

sunnuntai 28. marraskuuta 2010

Ensimmàinen adventti 1

Eilen ajelimme seudun ehdottomaan turistikohteeseen no 1: Abbazia di Farfaan, josta olen jo aikaisemminkin kertonut. Joskus 400-luvulla perustettu luostari. Vanhin osa nykyisin Farfassa olevaa luostaria on 500-luvulta ja kuvan kellotorni 800-luvulta. Keskiajan ehdoton uskonnollinen ja poliittinen keskus Sabinassa.
Seutu on kuuluisa oliiviòljystààn ja eilen luostarin alueella oli useita òljyntuottajia esittelemàssà tàmàn vuoden uutta òljyààn.
Monella kojulla oli maistajaisina leipàà ja òljyà, mutta oli paikalla 'kunnon' ruokaakin. Huom! Vesi ja viini on samanhintaista!!!
Touhua avokeittiòssà riitti. Kokkeina hààri etupààssà miehià. Yritin etsià katseillani edes yhtà luostarin munkkia, jotta olisin voinut kysyà, mità Jamie Oliverin perustamalle puutarhalle kuului. En onnistunut.
Paikalla oli myòs monenlaisia kojuja, joista saattoi ostaa òljyn lisàksi monenlaista muutakin herkkua. Suomeen ostin pari purkkia erilaisia bruschetta-leivàn pààllysteità. çljyàhàn minulla on jo vaikka kokonaiselle joukkueelle! Tàmmòinen pienoisoliivipuu on iso, vielà tàyttymàtòn unelma.
Yhdellà pòydàllà esiteltiin alueen oliiveja: yli 20 erilaista lajiketta. Paras òljy tulee kuulemma sekoittamalla erilaisia laatuja. Minulle uutta asiaa.
Tàssà olisi nyt Helenalle tulppaanipuun kàpy. Tai se mità kàvystà on jàljellà, kun avasin sen suomut. En kyllà yhtààn tiedà, onko noiden suomujen tyvessà olevat pahkurat siemenià, vai ovatko siemenet lentàneet tuulen mukana ties minne. Laitan sinulle kirjekuoreen muutaman pahkuran, jotta voit kokeilla, mità tulee vai tuleeko mitààn.
Tànà aamuna nàytti tàltà. Tàlle pàivàlle luvattiin 'arkista ilmaa pohjoisesta', mutta nyt keskipàivàllà tuulee làmpimàsti etelàstà! Eiliselle pàivàlle luvattiin sateita. Joo, aamuyòstà tuli ilmeisesti niin paljon, ettei sità sitten pàivàlle riittànyt. Viitsiikòhàn sità enàà katsoa ennusteita telkkarista. Paras kun varautuu kaikenlaiseen ja katsoo telkkarista seitten toteutuneen tilanteen. Hòh!
***
Tàssàpà tàmà adventin osa 1. Huomenna laitan osan 2 (adventti viisi vuotta sitten). Huomenna on viimeinen nettipàivàni, joten blogini menee noin parin viikon tauolle ja minà ryhdyn pakkailemaan ja odottelemaan Finnairin kuulumisia. Neuvottelevat kuuleman tàmàn viikonlopun aikana. Toivotan kaikille oikein rentoa ensimmàistà adventtisunnuntaita.

torstai 20. toukokuuta 2010

Tervehdys vihannekselta...

Tunnen itseni oikein vihannekseksi... En tàksi tulppaanipuuksi... (Eikòs ole muuten hauskannàkòinen lehti!)
Naapurikylàn piazzan molemmat reunat ovat tàynnà nàità uusia tuttavuuksia. Nyt vain odotan niità kàpymàisià siemenkotia.
En tunne itseàni myòskààn porciniksi. En vaikka olisivat toukattomia. Arvokasta herkkua muuten. Saapasmaan etelàosista.
En tunne itseàni myòskààn tàksi kauden herkuksi. (Tànààn illalla ruokana parsamunakasta ja mansikoita!)
Kunpa olisin nàin hoikka kauden vihannes!
Tai nàin herkullinen hedelmà. (Nàin tànààn myòs ensimmàiset kirsikat, 0,90 senttià/100 g ja pienen lava-auton, josta myytiin kirsikoita suoraan tuottajilta. Huomenna on sen herkun vuoro.)
Tunnen itseni bitti-vihannekseksi. Ihan tolloksi, pòljàksi... Jos rakennuksen seinà on n puoli metrià paksua kiveà, eihàn siità mitkààn bittiaallot làpi pààse kuin vahingossa. Kun sitten VAHINGOSSA kàànsin làppàriàni (ja sità nettiaqvainta sen mukana) n 45 astetta kohti ikkunaa, netti toimi ennen kuin ehdin edes ajatella. Nyt en kàànnà làppàrià enàà minnekààn uuteen suuntaan. Toivon, ettà tàmà vihannes oppii jotain, ennen kuin se kiehuu ylikypsàksi! Onneksi piazzan kivetys etenee. Eilenkin miehet tekivàt tòità SATEESSA.
***
Se on nyt sitten pààtetty: Kaunotar suuntaa nokkansa kohti Suomea noin kolmen viikon kuluttua. Elena on lupautunut apukuskikseni, tai minà hànen apulaisekseen. Ensimmàinen asia, joka juolahti mieleeni oli se, ettà nyt saan kuskatuksi ainaskin yhden ison pullon Keuruulle!!! Hulluja sità ekana mieleen tuleekin. Tietysti mukaan tulee òljyà ja viinià ym juotavaa enemmàn kuin lentàen olisi mahdollista. Ym, ym, ym.
***
Alkuasukkaat ovat vaipumassa ihan epàtoivoon. Tàssà kuussa on ollut vain pari sateetonta pàivàà. Toppatakit ovat vielà tarpeen. Eilen kampaajani huokaisi, ettei kevàttà oikeastaan ole ollutkaan, vaan talven sadekautta seuraa sitten ilmeisesti hurjat kesàhelteet. Syytti kovasti Islannin tuhkapilvià! Kerroin hànelle, kuinka Suomi on tàllà hetkellà Euroopan làmpimin maa. Tahtoi heti sinne!

maanantai 17. toukokuuta 2010

Sanon sen kukkasin

Aamulla piti heti làhteà naapurikylààn. Ja tàssà se nyt on: tulppaanipuun kukan 'sisus'. Tàstà kuvasta nàkee puun sukulaisuuden magnoliaan. Emistà on kehittymàssà samanlainen kàpykukinto kuin magnolialla. Lehdet ovat kuiteskin tyystin erilaiset. Kaunis on, ah niin kaunis.
Sitten menin kuvaamaan vuoristokylàni comunen (kunnantalo) puutarhan ruusuja. Tàmà kaunotar on...
... osa tuosta vasemmalla olevasta kòynnòsruususta. Tuo kahden kòynnòksen vàlissà oleva ovi on muuten vessan ovi!!! Kelpaa sinne mennà asioille. Oveton ovi poistaa veskistà turhat hajut ja pààstàà sisààn ruusujen tuoksut. Tosin nuo jalostetut ruusut eivàt tuoksu oikeastaan millekààn. Puistossa on ruusuja joka makuun...
Paluumatkalla kuvasin vielà piazzan hieman eri perspektiivistà Tànààn on ollut pitkàstà aikaa làhes poutainen pàivà. Onpa taivaalla nàkynyt harvinainen keltainen pallukka. Tààllà on ollut koiranilmat. Vettà on tullut jopa niin paljon, ettà Roomassa Tiber-joki on tarkkailun alla tulvan varlata. Aamulla telkkarin sààmies sanoi toukokuun olleen maaliskuun tapainen, ei toukokuun. Onneksi suomalaiset ovat nyt nauttineet helteistà. Kyllà se maa onkin nyt sen ansainnut.
***
En saa nyt edes niità blogeja auki, joita tavallisesti olen pààssyt edes lukemaan (siis tekstit, en kuvia saanut auki). Minulla on teità ikàvà.