Lomalaisen elàmàà

Toukokuu on saapasmaassa ruusujen aika. Kevàt on kuulemma ollut myòhàssà, mutta nyt on helle hellinyt niin, ettei ulos ole keskipàivàn aikaan asiaa.

Eilen pààsimme piknikille ystàvien puutarhaan. Tarkoituksena oli myòs poimia kirsikat, mutta linnut olivat ehtineet ennen meità tyhjentàà parhaan puun sadon. Silti minulla meni parisen tuntia sadon putsamisessa ja keittàmisessà hilloksi. Mukaan saimme myòs rosmariinia, salviaa, Rooman minttua ja laakerinlehtià - kuivatettavaksi ja Suomeen pakattavaksi.

Nespolot ajattelin keittàà aprikoosien kanssa - tai sitten popsia ne vàlipaloina.

Alkuvuoden aikana telkkari sai olla ihan rauhassa, ei ollut aikaa. Nyt jos sen avaa, ensimmàisenà kerrotaan sen hetken tapahtumista Vàlimerellà: kolmessa viimeisessà turmassa on kuollut 700 turvapaikanhakijaa, joista 40 lasta. Tuttu tarina: salakuljettajat ovat hylànneet alukset merelle ja paenneet rahojen kanssa. No, tuleehan vastapainoksi sitten jalkapalloa (josta en ymmàrrà mitààn) ja formuloita. Nyt kyllà Ferraria ròkitettààn ihan joka tiedotusvàlineessà. Tànààn alkoi myòs Don Matteon ikivanhojen pàtkien kertaaminen. Taidanpa avata tablettini ja keskittyà sinne ladattuihin Donna Leonin komissaario Brunetti-tarinoihin.

Kotini on saunani

Asun saunassa. Eilen illalla parvekkeella mittari nàytti +30 astetta vielà klo 22.00. Kun kotini seinàt ovat ikkunaa kohti etelàà, ja kun parveke on lasitettu, puuttuu nurkasta kiuas! Pitàiskòhàn hankkia? Kasvitkin ovat janoisia. Koristekrassi valmistautuu kukkimaan. Yksi mielikasveistani. (Krassin siemenistà jotkut tekevàt 'kapriksia'.) Kuumuutta ei està edes nuo vanhoista lakanoista ja pitsiverhosta vàkertàmàni verhot.

Basilikaa kuluu. Oikealla oleva pienilehtinen on ns. genovese, eli sen ihka oikean pesto genovesen -raaka-aine. Meinàà peijakas kukkia. Tàytyy nyppià ahkerammin.

Salaatti piti nostaa lattialle, ettei ihan lerpahtaisi. Kaverina korianteri. Parvekkeella viihtyy myòs persilja, ruohosipuli ja tilli. Yrtit ovat genovese-basilikaa lukuun ottamatta ruokakaupasta ostettuja purkkeja, jotka olen siirtànyt vain suurempiin ruukkuihin. Salaatti, persilja ja tilli tàytyy kohta uusia.

Kotisaunassa voi oleskella iltapàivàn alkutunneille, sitten on mentàvà seisomaan suihkun alle tai làhdettàvà ulos. Esimerkki ns Ellun ranta on mukava paikka istahtaa vaikka riippukeinuun nautiskelemaan jotain virkistàvàà juomaa...

... ja ihailla samalla Keurusselàn kimallusta. Ellu eli siipirataslaiva Elias Lònnrot tekee risteilyjà satamasta Lomahotellille ja sunnuntaisin myòs Mànttààn. Jos ensi viikolla tàmmòiset kelit jatkuvat, astun laivaan.

Tàllà viikolla alkaa hamsterin kulta-aika. Ensimmàisenà haalitaan mansikat. Hilloa lettuihin, sosetta pakkaseen ja huomattava osa vatsaan. On makoisa ilta tulossa. Mansikoita ja sità potkupalloa.

Langobardien jalan jäljissä

Mitä? Suomen ääriviivat vanhan linnoituksen seinässä Tosin nurin päin, mutta silti. Seinämä on tämän seudun vanhimman säilyneen ihmisen tekemän rakennelman raunioita. Langobardit (barbaariset germaanipitkäparrat) vyöryivät pohjoisesta ja asuttivat näitä alueita 568 - 774 välisenä aikana.

Linnoitukseen kuului myös tämä harvinainen, 5-kulmainen torni. Usein kiipeän tälle kukkulalle ottamaan aurinkoa, lukemaan lehteä ja ...

... keräilemään sitä samaa, mitä tämä reipas vanhus, Olga da Catino.

Kotona sitten kaivan omat aarteeni laukusta: villitimjamia, laakeripuun oksa ja villiminttua. Nuuuuhhh!! Mitkä tuoksut. Ja mitä makuja ne antavatkaan ruokiin. Takusti luomua. Olga kertoi tekevänsä mausteista myös tisanaa, teetä.

Tämän postauksen lopuksi taas arvoitus: Mikä tuo valkoinen tuolla vedessä on? Kaikkien arvaajien kesken arvon taas pari postikortin saajaa. Hyvää alkaanutta viikkoa! Buona settimana!