Lomalaisen elàmàà

Toukokuu on saapasmaassa ruusujen aika. Kevàt on kuulemma ollut myòhàssà, mutta nyt on helle hellinyt niin, ettei ulos ole keskipàivàn aikaan asiaa.

Eilen pààsimme piknikille ystàvien puutarhaan. Tarkoituksena oli myòs poimia kirsikat, mutta linnut olivat ehtineet ennen meità tyhjentàà parhaan puun sadon. Silti minulla meni parisen tuntia sadon putsamisessa ja keittàmisessà hilloksi. Mukaan saimme myòs rosmariinia, salviaa, Rooman minttua ja laakerinlehtià - kuivatettavaksi ja Suomeen pakattavaksi.

Nespolot ajattelin keittàà aprikoosien kanssa - tai sitten popsia ne vàlipaloina.

Alkuvuoden aikana telkkari sai olla ihan rauhassa, ei ollut aikaa. Nyt jos sen avaa, ensimmàisenà kerrotaan sen hetken tapahtumista Vàlimerellà: kolmessa viimeisessà turmassa on kuollut 700 turvapaikanhakijaa, joista 40 lasta. Tuttu tarina: salakuljettajat ovat hylànneet alukset merelle ja paenneet rahojen kanssa. No, tuleehan vastapainoksi sitten jalkapalloa (josta en ymmàrrà mitààn) ja formuloita. Nyt kyllà Ferraria ròkitettààn ihan joka tiedotusvàlineessà. Tànààn alkoi myòs Don Matteon ikivanhojen pàtkien kertaaminen. Taidanpa avata tablettini ja keskittyà sinne ladattuihin Donna Leonin komissaario Brunetti-tarinoihin.

Lomalle

Kesä tulla tupsahti ihan hetkessä. Poimin tänään ensimmäiset lemmikit. Kielotkin pukkaavat jo nuppujaan. Pitkästä aikaa olen viihtynyt koti-Suomessa näin pitkään - lähes puoli vuotta on vilahtanut aivan uskomattoman nopeasti.

Mutta nyt on aika vaihtaa maisemaa: torstaiaamuna oma nokka kohti lentokenttää, josta lentokoneen nokka kohti Fiumicinoa. Edessä kolmen viikon irrottautumien aika rankoista alkuvuoden kokemuksista. Olen kuitenkin kiitollinen kuluneista kuukauksista, yhtään niistä en vaihtaisi pois.

Korvasieniä en ehtinyt varsinaisesti metsästää, mutta lenkkipolun varrelta sentään muutama löytyi kuivatettavaksi. Saapasmaalaiset eivät korvasientä suuhunsa pistä, vaikka muuten sienten perään ovatkin. Heille kelpavaat kuitenkin erinomaisesti kuivattamani herkkutatit ja etikkakantarellit. Niitä löytyy taaskin matkalaukusta.

Mutta nyt nämä maisemat vaihtuvat...

... näihin maisemiin.

Roberto odottaa aamucappuccinolle ja Maria Paola ostoksille.

Arrivederci e bentrovata.

Asumusero...

... kolmeksi neljäksi kuukaudeksi. Siis minulla ja tietsikalla. Tietsikka kun halusi jäädä saapasmaan lämpöön. Sinne se piiloutui jälkikasvun auton takapenkille. Ehkäpä se oli kuullut, kun olin ääneen ajatellut hankkia tänne Suomeen oman koneen. Tykkäsi huonoa, kun aiottiin jättää kesäksi ihan yksin. Onneksi se sai kuitenkin kesäkaitsijan. Kiitos vaan. Nyt sitten käyn - ainaskin alkuun - täällä upeassa kirjastossamme. Mutta toistaiseksi jäätte ilman kuvia. Mutta voinhan sen sanoinkin kertoa: I'm singing in the rain... Saapasmaan helteestä Suomen (normaaliin) juhannusilmaan. MUTTA että täällä on kaunista. Nyt lähden nukkumaan, sillä eilinen päivä oli hieman pitkästyttävän väsyttävä. Ei edes mitään lakkoa tms piristeenä. Mitä nyt yksi jakku jäi Fiumicinon lentokentälle. Ehkäpä joku sai siitä sopivan nutun. Kaikille oikein hyvää juhannusta. Palaan juhlan jlkeen enemmällä tekstillä. Ps. Kiitos kaikille edelliseen postaukseen kommentoinneille.

Le Marche 1

Lomalle. Le Marchen maakuntaan. Meren rannalle. Numanaan.

Mutta ensin tàytyi istua autossa n 300 km: Poggio Catino-Orte-Spoleto... Kolme maakuntaa: Lazio, Umbria ja Le Marche.

Làpi Apenniinien vuoriston. Useiden callerioiden (tunneleiden) kautta.

Bussilla navettaan??? Aikaa reilu tunti odotella. Lounasaika. Siispà...

... taas piknikille. Kylmàlaukku oli sàilyttànyt evààt raikkaina.

Sitten bussilla navettaan.

Vuorten solan kautta.

Sieltà se lòytyi. Ei navetta, vaan Euroopan suurin ja vaikuttavin tippukiviluola, Frasassi. Loman ehdottomasti vaikuttavin paikka, meren rannan lisàksi. Luolien sisàllà ei saanut kuvata, joten kàykàà ihmeessà ihailemassa noilla sivuilla, jos ette paikan pààlle pààse. (Tàmà kuva on sisàànkàynnin seinàstà.) Riministà ja Ricconesta on kyllàkin vain kivenheitto tàhàn luonnon, reilun sadantuhannen vuoden kuluessa muokkaamaan ihmeeseen. Luolat lòydettiin v 1971 ja nyt niistà on turisteille auki viisi ja kaksi muuta luolien tutkijoille ja muille alan ammattilaisille. Viimeisimmàn luolan nimi on muuten Finladia, koska siellà on niin paljon maan alaisia jàrvià. Ai, mikà se navetta sitten on? Se on linja-auto italiaksi! Ilmainen navettabussikyyti parkkipaikalta luolille.

Reilun tunnin kiertokàvelyn pààtteeksi navetalla takaisin parkkiin, jossa on turistien iloksi monelaisia kioskeja. Istahdimme oluille tàmàn kioskin (Chiosco delle candeline- tippukiviluolan 'kalkkikivikynttilòiden' mukaan) pòytààn ja ihailimme samalla muuta myynnissà olevaa: paikallisia juustoja (mm pecorino di grotta aromatizzato, luolassa/kuopassa olkiin kiedottuna kypsytettyà lampaanjuustoa), cresciaa (ns tuoramakkaraa) yms. (mm lounastarvikeitteita paluumatkalle) Tuossa alahyllyssà on myrkkypulloja (Veleno di Borgia), paikallista likòòrià.

Kioskin herttainen omistajatar, Magda osasi ammattinsa. Niinpà làhdimme jatkamaan matkaamme mukanamme juustoa ja makkaraa sekà kaupantekijàisinà pullo myrkkyà. Grazie, Magda. Grazie del cuore. Lei sa il suo lavoro! Complimenti e auguri.

***

Kohti Numanaa. Kohti yòpymispaikkaa. Kohti illallista, meren rannalla. Siità seuraavassa postauksessa.

Verso Numana. Verso il mare. Verso una cena da Les Parasols. A prossima posting.

Lomalle

Viikonlopuksi lomalle. Jos sàà sallii. Viime pàivàt on tullut vettà. On salamoinnut. Jyrissyt. Jokohan riittàis se sortti?

Maustenurkkaus pàrjàà hyvin kolmisen pàivàà.

Krassi tàytyy nostaa sisàlle turvaan. Varmuuden vuoksi. Pukkaa nuppua ihan villinà.

Orvokit pàrjànnevàt parvekkeella. Saapasmaassa on muuten annettu ukaasi: Tulee sakkoja, jos jàttàà vettà seisomaan, vaikkapa alusvadeille. Ettei hyttyset lisààntyisi. Hohoijaa!

Huomeniltana piazzalla olisi upeaa nàhtàvàà. Kylàn ala-asteen lapset ja heidàn opensa ovat valmistaneet nàytelmàn tàmàn kylàn ja alakylàn historiasta. Harjoituksia olen voinut seurata. Vahinko, ettà huomeniltana olen jo pitkàllà. Lomalla. Mukavaa viikonloppua.

Loma

Kaikille kotimaan lomalaisille (koululaisille ja opeille + muillekin 'vapaille'): Oikein rentoa kesàlomaa. Nauttikaa. Olette sen ansainneet.