sunnuntai 31. toukokuuta 2009

Helluntaita

Sain tekstiviestin Suomesta: Hyvaa helluntaita! Taytyi oikein allakasta tarkastaa. Joo. Helluntai on. Ihan unohtuu nuo kotomaan juhlapyhat. Itse olen nysvannyt koko taman aamun (siis helluntain), koska eilinen suunniteltu nysvayspaiva meni kirsikoitten parissa. Nysvata taytyy, silla huomenna saan vieraita Suomesta. Viettamaan koulun paattymista. Viikon verran mennaan tukka putkella. Benvenuti! Ja kaikille bloggaajille Hyvaa helluntaita. Onko teilla jo heili?

lauantai 30. toukokuuta 2009

Kirsikoita ja muuta mielta kiehtovaa

Aamulla onni odotti naapurikylan yhdessa mutkassa kirsikka-auton lavalla. Maistiaisten jalkeen mukaan lahti iso pussillinen Montelibrettista aamulla poimittuja herkkuja. Hilloja, likooria ja paljon vatsaan ihan semmoisenaan. Kirsikkalauantai. Cherry Saturday. I bought a big bag this morning. So today I will make some jam and liqeur. And eat them fresh!
Kirsikanmakuisia ajatuksiaa knitsealle, Tampereelle. Posti toi kortin mukana kukkia, huovutettuja lehtia ja nappeja. Niilla koristelen yhden tai kaksi graffitia tanne jonnekin. Yhteisgraffiti. Kiitos, knitsea. Tassa kuvassa tuon telkkariohjelmalehtisen kannessa on Prova del cuocon (keskipaivan ruokaohjelma) natti ja mukava Elisa-juontaja. Parhaillaan telkkarissa. Viimeinen lahetys ennen kesalomaa. Kaikenlaista juhlaruokaa tanaan. Toisaalta on hyva, etta ohjelma lahtee tauolle. Minullekin jaa enemman aikaa vaikkapa kasitoille. Eilen mietin oikein pitkaan, kuinka telkkari voikaan olla aikasyoppo. Suomessa ompelukone surisi paljon enemman kuin taalla. Eilen sitten nostin koneen poydalle. Lyhensin yhdet kirpparilta loydetyt, musta pellavahousut (3 euroa) ja pienensin yhden pellava-puuvillahalaatin (5 euroa). Tosin telkkari oli samalla auki, mutta enaa ei tartte joka kaanteessa tarttua sanakirjaan, vaan voi vaikka ommella samalla, kun ope (telkkari) hoitaa hommaansa.
I got a letter with some wonderful crafts from knitsea. I will decorate my graffiti(s) with them, and put it/them somewhere here.
In this picture ther is also the tv-promgram. On the cover you can see Elisa, the beutiful girl from Prova del cuoco. The program is on, last time before summer break. I think it is good that this program will leave some more time for me to make sewing...
Bougainvillet aloittavat muurien valloitusta. Hyvaa viikonloppua.
Bougainvilles are starting their blossom. Have a nice weekend.

perjantai 29. toukokuuta 2009

Labyrintti jos toinenkin

La Tacitan ruusutarhassa (www.latacita.it) on myos ruusuinen iso labyrintti. Iltaisin siina on valaistu kulkureitti. Taytyy joskus taydenkuun aikana eksya sinne. In the La Tacita rosegarden (www.latacita.it) there is also a big labyrinth of roses. In the evenings there are small lights to show how to walk there without getting lost.
Puutarhassa on paljon erilaisia suihkulahteita, jotka eivat nyt olleet toiminnassa. Esim tama naiseuden vertauskuva, manteli-suihkulahde.
In teh garden there are many beautiful fountains, not working now. This symbol of womanhood is one of them.
Tama suihkulahde on omistettu Bacchukselle, viinin jumalalle. Varit kertovat erilaisista punaviineista ja joka kerroksessa on suihkuja. Sitten kun ne toimivat. Tana iltana mennaan aperitivolle. Jotenkin tuntuu, etta olen sen ansainnut, silla koneet ovat vainonneet minua tanaan. laheiseni tietavat, etten ole koneiden hallitsija. Tanaan hain auton huollosta. Ei tainnut Keuruun huolto olla tehty kunnolla. Oli yhta ja toista ilmeisesti jaanyt tekematta. Tiesivat kylla, etta autolla lahdetaan monen tuhannen kilometrin matkalle. Hyi heita. Onneksi taalla autonhuoltaja on ammatistaan niin ylpea, ettei han paasta kasistaan mita sattuu. Sta paitsi hinnat ovat vain osa Suomen hinnoista. Jaakaappi on temppuillut jo pitemman aikaa. Leikkii pakastinta, joka ei leiki jaakaappia, vaan on ymmartanyt oman tehtavansa ihan oikein. Tanaan sitten tuli jaakaapin huoltomies, vaihtoi termostaatin. Nyt odotellaan, miten se homma onnistui. Kolmas kone, joka tanaan temppuilee, on tama lappari. Aamulla siina oli semmoiset virusvaroitukset, etten uskaltanut blogiin, ennen kuin olin suorittanut parin kolmen tunnin torjuntaohjelman kaikki tarkastukset. Enkos olekin ansainnut edes viinilasillisen? Siis kuohuvan? Johnnylle!
This fountain is dedicated to Bacchus, the God of wine. The colours are symbol of all red wines. This evening I am going to aperitivo at Johnny's. I have earned it. I have been to tha car mechanic, a man has been here because my fridge feels like a refregator, and this my computer was fighting against all kind of viruses. So, I have earned a glass of prosecco, or two, haven't I

torstai 28. toukokuuta 2009

Haasteesta haaveisiin

Ihanaa. Ilma tana aamuna vahan raikkaampaa. Ukkosen ja sateen jalkeen. Kuva otettu tanaan klo 7.30. Wonderful! After thunder and rain. Picture taken this morning at 7.30. Sitten kolmas vastaus Himalajasta haaveilevan himalaisen haasteeseen. Eiliseen telkkariosuuteen viela jotain lisaysta. Suomen telkkari on parempi eri muiden kielten opettaja kuin italialainen kolleegansa, silla taalla kaikki ulkomaiset ohjelmat dupataan. On hauska joskus katsoa Kauniitten ja uljaitten polottavan italiaa, mutta ihan eri aanella kuin Suomessa. Suomessa ruotsinkieli pysyy kunnossa Stromson ja saksa erilaisten saksalaisten salapoliisisarjen avulla. Englantiahan kuuluu lahes puolissa ohjelmissa. Siis jos minulla telkkari siella olisi. JOS se pakollinen lupamaksu sinne tulee, kaipa minun taytyy asiaa uudelleen harkita. Katsojia taalla hemmotellaan ihan italialaisella tyylilla: kauniisti tallatyt uutis- ja ohjelmien ankkurinaiset esiintyvat hyvin 'antavissa' kuteissa, eika miespuolisissa esiintyjissakaan moittimista ole. On muuten kauneusleikkaukset taalla oikea rahasampo. Eras nimelta mainitsematon paaministerikin viettaa usein 'lomiaan' ao keskuksissa ja tulee sitten entista nuorempana? ja kauniimpana? telkkarinsa ruutuihin. Hanhan omistaa paakanavista KOLME. Mukavampaan puheenaiheiseen! Nelja lempiruokaa!!! Voi kun on hankala kysymys. Mina kun syon mita vaan. Ja lahes milloin vain. Paitsi nain helteella paivasaikaan ei ruoka maistu, mutta sitten illalla kylla. Suomessa kaikenlaiset SUOMALAISET kalat (aitin keittama kalakeitto, NAM!!!), marja- ja sieniruoat, nuotiolenkki ja mammi. Italiassa KAIKKI ajankohtaiset, tuoreet vihannekset ja hedelmat. Kalaruoat taalla taytyy valita pakkasesta, silla helle synnyttaa tuoreisiin merenantimiin ihan oman lisaarominsa. Mutta jos saan just pyydystettyja simpukoita tai mustekaloja, vesi valuu jo annosta katsoessa. Tai ruokaa itse valmistaessa. Liha taalla ostetaan lihakaupasta ja varmasta on tuoretta ja hyvaa. Sita tulee vain harvemmin itse laitettua, koska mieluinen ruokavieras ei syo punaista liaa. Ihan periaatteesta. Kuulemma. Taalla ruokailuun kuuluu ehdottomasti myos viini. Keuruun viinikerhon jasenyys on opettanut minut nauttimaan valkoviinien lisaksi myos punaviineista. Silti poreileva prosecco on lemppari. Suomen Alkon hinta- ja laatupolitiikassa olisi paljon taalta opittavaa. Ja lisaanpa viela ne telkkarin paivittaiset ruokaohjelmat. Italialaiset osaavat seka puhua etta laittaa ruokaa. Siina oppii itsekin. Ja kun sitten paasee alkuasukaslauman kanssa ruokapoytaan, on kuin elaisi suurta naytelmaa. Haasteen lopuksi pitaisi valita nelja paikkaa, jossa olisin mieluummin nyt. Johan myrkyn lykkasi, mina kun olen ihan tyytyvainen tahan paikkaan just nyt. Mutta ainahan haaveilla voi. Haaveilen meren rannasta. Minka meren vain. Haaveilen suomalaisista marja- ja sienimetsista. Haaveilen rantasaunasta, vastan tuoksusta, lenkkimakkarasta ja Lapinkullasta. Haaveilen kahvikupillisesta, just nyt. Haaveet on siita ihania, etta niilla on taipumus toteutua!! No niin. Nyt sitten yhteenvetona kaikki haasten osiot: 1. Nelja tyota, joita olen elamassani tehnyt. 2. Nelja paikkaa, joissa olen ollut lomalla. 3. Nelja telkkariohjelmaa, joita tykkaan katsella. 4. Nelja nettisivua, joilla kayn melkein joka paiva. 5. Nelja lempiruokaani. 6. Nelja paikkaa, jossa olisin mieluummin nyt. Haluan alla olevan ruusun teralehtien joukosta poimia muutaman blogiystavan. Himalaisen sanojoja lainaten: en tykkaa huonoa, jos haaste ei ota tuulta alleen, koska aikaahan tahan menee. Hauskaa kuitenkin on ollut. Siispa satu.p. , pikkusisko, elena, knitsea, neulova narttu, maahiska, pikkujutut, miziena (maalaan sanat myohemmin, kun en nyt muistanut etsia niita ensin). Eikos teita ole nelja yhteensa? Eskarissa kun ei tarttenut osata kuin ykkosesta viitoseen. Olisi mukava lukea teidan ajatuksianne aiheista. Ja olisi iso yllari, jos joku ottaisi haasteen vastaan, vaikka en ole haastanutkaan. Teita ihania bloggaajia kun on netti pullollaan. Ja kuten olette huomanneet, en mina alkuperaista haastetta ihan kirjaimellisesti noudattanut. Joten vapaasti soveltamaan ja jatkohaastetta miettimaan. Kunhan ehditte. I will send this rose to my blog friends. Meet you in the net.

keskiviikko 27. toukokuuta 2009

Kielen opiskelua ja ystavien kanssa viestintaa

Jatkan Himalajalta saamaani haastetta. Nelja telkkariohjelmaa, joita seuraan. Tasta olen blogannut jo 14.05.09. Suomessa minulla siis ei ole telkkaria. Mutta jos Kimi ajaa, silloin aitin tyko. Yle Areenalta katson Stromson ja kerran paivassa uutiset. Taalla Italiassa telkkari toimii minulla lahinna kielen opettajana ja siina tehtavassa se onkin onnistunut oikein hyvin. Eilen seurasin aamu-uutisten lisaksi Occhio alla spesaa ja Prova del cuocoa. Edellinen on vajaan tunnin ohjelma, jossa noin tunnin ajan kasitellaan jotain kauden ruoka-ainesta. Eilen se oli paprika. Siis lahes tunti asiaa vain paprikasta! Kielenopiskelun lisaksi ravintotietoutta. Prova del cuoco on puolentoista tunnin pituinen ruoanvalmistusohjelma, jossa Italian huippukokit ja vahan amatoorimmatkin taitajat valmistavat kaikenlaisia ihanuuksia. Eilisesta muutama perusvihje: Jos ruoassa on mitaan merenelavia (esim spagetti alle vongole), paalle EI ripotella juustoraastetta. EEEEEEEEIIIIIIIIIIII. Basilika revitaan sormin, EI pilkota veitsella. EEEEEEEEEIIIIIIII. Juustopala sailytetaan paperikaareessa. Ei muovikelmussa. EEEEEEEEIIII. Tama ensimmainen ruusukuva on ruokaohjelmien taitaville kokeille.
Seuraavaksi minun pitaisi paljastaa nelja internetsivua, joilla vierailen paivittain. Suomessa siis Yle Areena ja blogit. Taalla aikaisin aamulla teen yleensa blogini. Linjat ovat silloin viela nopeita. Katson ketka ovat kayneet kylassa. ... ja tarvittaessa vahan googletan. Kuvan ruusu kaikille blogien pitajille eri puolella maailmaa. Ystavyys ei tunne maan tai maanosien rajoja.
Today's roses are for my wonderful Italian language teacher, TV, and for all the blog friends all over the world.

tiistai 26. toukokuuta 2009

Ruusujen elamankaari

Sain Himalaiselta haasteen, johon mielellani vastaan. Ruusujen kera. Kolmessa eri postauksessa. Kolmannen lopuksi jatkan haastetta edelleen. Haasteen ensimmainen kohta on kertoa neljasta tyosta, jota olen elamani aikana tehnyt. Propleemi heti aluksi: rahapalkkatyo, talkootyo, kotityo...??? Rahapalkkaa olen saanut opetusalalta, esiopetuksesta yliopistoon, opettajana, rehtorina ja opetuspaallikkona. Elakkeelle paasin 2005. Taman ruusunnuppukuvan haluan ojentaa kaikilleni eskarilaisilleni, joiden parissa vietin elamani ihanimmat vuodet. Hymy nousee aina, kun muistelen yhta elokuista aamupaivaa eskarissa. Vessasta kuului: Ope, tuu pyyhkimaan! Mina selittamaan pikku miehelle, etta mitahan jos itse harjoittelisit. (Just silloin oli tiedotusvalineissa paljon juttuja lasten hyvaksikaytoista.) Annoin vessapaperirullan ja jatin herran harjoittelemaan. Sitten kuului: Ope, tuu ees tarkistamaan! Arvatkaapas, oliko pylly puhdas? No, autoin vahan. Kun sitten lasta haettiin kotiin, kerroin aidille tilanteen. Nauroimme molemmat, mutta ei pikku miehen kuullen. Niita vuosia kaipaan. Rahapalkaa olen saanut myos jaatelotikkutehtaalta, ravintolan viinikassan hommista, matkaoppaana olosta. Jos nyt aloittaisin palkallisen tyourani alusta, kouluajan olisin eskarissa ja lomat oppaana! Talkootyosta olen aina tykannyt. (Taalla katolisessa ymparistossa alkuasukkaiden elamaan kuuluu hyvantekevaisyystyo oleellisena osana elamaa. Esim Abruzzon maanjaristys sai liikkeelle oikean hyvantekevaisyysaallon. Eilen illalla telkkarissa oli Roomasta, Colosseumilta Andrea Bocellin hyvantekevaisyyskonsertti.) Kesaisin olen ollut silloin talloin Keuruulla Oivan ja Leenan Lontoonbussikahviossa auttelemassa. Kahvi- ja pullapalkalla. (Mutta koska en ole pullahiiri, saan leipaa.) Lisaksi tapaan ihania ihmisia. Paljon entisia oppilaita omien jalkipolviensa kanssa. Olen muutaman kerran oikein hatkahtanyt, kun esim. isa ja poika ovat niin samannakoisia. Ihan kuin vuosia valissa ei olisi ollutkaan. Kun heinakuussa palaan Keuruun loppukesaan, olen luvannut taas auttaa kahviossa ja lisaksi Kukka-Kerttu on pyytanyt minua auttamaan itseaan silloin, kun Oiva ei apua tartte. Siis myymaan kukkia torilla, Oivan vieressa! Kukkapalkalla. Ei hassumpaa ajanvietetta. Kotitoista olen alkanut tykkaamaan vasta viime vuosina. Tykkaan nysvata = siivoilla ja laittaa ruokaa. Varsinkin italialainen ruoka saa minut intoutumaan. Tiskaaminen on oikein intohimo. Ja astioiden kuivaaminen. Illalla on mukava laittaa keittio siistiin kuntoon. Siina samalla ajatukset setvivat paivan tapahtumat. Sitten on hyva menna nukkumaan ja herata aamulla keittamaan aamukahvit. Haasteen yksi tehtava oli kertoa neljasta paikasta, joissa olen ollut lomalla. Yhden syysloman vietin isani kanssa Kivijarven mokilla muikkujahdissa. Isa nousi ylos heti, kun naki verkot nostaa. Paivan tunnit menivat sitten tarkkaan verkkojen setvimisessa, kalojen perkaamisessa ja madin lypsamisessa. Valilla paistoin muikkuja voissa ruoaksi. Monena paivana, eika kyllastytty siihen ruokaan. Illalla isa laski verkot. Silla aikaa mina saunoin. Isa meni sitten, kun tuli jarvelta. Kun kaikki astiat oli matia ja muikkuja taynna, veneella rantaan ja Keuruulle. Ihana 'loma'. Elakkeelle paasya juhlistin lentamalla Venezuelaan, Caracasiin. Kahdeksi kuukaudeksi sisareni ja miehensa kotiin. Siella koin myos viidakkosairaalamatkan. Sain siella Karibian rannalla lomamatkalla jonkinmoisen vatsapopon ja pyortya poksahdin hotellin pihaan. Onneksi mukana oli sairaanhoitajasysteri, pappi-miehensa (!!!) ja Elena. Hotellin vastaanottomies hommasi kuormurin ja niin minua vietiin sairaalaan keskelle viidakkoa. Vatsataudista johtuva nestehukka. Ei sen vakavampaa, onneksi. Siella tiputukseen ja hoitohenkiloston ja laheisten hellaan hoitoon. Olin sairaalan ainoa potilas. Paikalla oli mm kaksi niin komeaa nuorta laakaria, etta paranin oitis! Toisaalta harmi. Olisihan siella voinut potkotella kauemminkin. Parin tunnin jalkeen linjurilla takaisin hotellille. Muutaman paivan join vain erilaisia nesteita ja loppulomasta olin jo ihan ok. Ja muutama liikakilo karisi saman tien. Olen ollut muistorikkailla lomilla myos Egyptissa, Maltalla ja Sardiniassa. Maltasta olenkin jo aikaisemmin kertonut. Egypti ja Sardinia odottelevat. Taman paivan paatteeksi tama kuva ruusutarhalta. Ylakuvan nuppuisen kuvan seuraava kasvuvaihe: varikkaasta nupusta aukeaa kaunis ruusu, joka sitten vahitellen haalistuu. Siis samassa pensaassa ruusun koko elamankaari. Today no English text. Only something about these beautiful flowers: In the first picture you can see the young rosebuds, and in the second picture you can see, what the roses are alike after a couple of days. The life of the rose!

maanantai 25. toukokuuta 2009

Punainen sunnuntai

Sunnuntai alkoi punaisen varjon alla. Paasin tutustumaan naapurikylassa olevaan Euroopan suurimpaan, yksityiseen ruusutarhaan (http://www.latacita.it/). Varjo oli ehdoton varustus, silla aurinko oli puolen paivan aikaan armottoman polttava. Yli 30 astetta varjossa. I spent the mid Sunday under a red umbrella. I visited the biggest rose garden in Europe, just in a village near here (http://www.latacita.it/). It would have been impossible to walk almost two hours in the sun without any umbrella. More than 30 C in the shade.
Puutarhassa on noin 4500 erilaista ruusulajia kaikkialla maailmasta. Talla viikolla postaukseni ovat ruusuisia. Taman hehkuvan kaunottaren haluan ojentaa Kimille. Auguri! Kolmas sija on enaa askeleen paassa ylimmasta rappusesta.
There are about 4500 different kind of roses, from all over the world. This week is dedicated to roses and first I will send this beauty to Kimi. Auguri. The third place is only one step from the highest plase on the podium.
Ja tassa ihan itse tehty antiikin mallinen ruusu Ferrarille. Forza. Alkuperaisessa ruusussa oli viisi teralehtea. Nama neulegraffitit matkaavat naina paivina Suomeen jatkojalostukseen.
And here are some knit graffities to the whole Ferrari by ancient model. These graffities will be send to Finland for futher graffiting.

sunnuntai 24. toukokuuta 2009

Pyhan miehet

Nakkimakkaroita vai tuhdimpaa lenkkia? Viikonlopun miehia. Maanteiden taytteita. Pyorailijoita. Tiukkoihin kuoriin ahtautuneina, siis nakkeja ja makkaroita. Sausages. The men cycling during the weekends. All over. In their tight costumes, so sausages.
Toisen sorttiset miehet kansoittavat Tiberin rannat. Varusteista loytyy: vavoista tuoleihin asti. Neuvoivat menemaan kylan tietotoimistoon, kahvilaan. Sielta saa kuulemma lupia hommaan. Kaloja eivat olleet saaneet. Mutta sehan ei olekaan paaasia. Vaan kalastelu.
These kind of men can be found by the Tevere. They are well-equipped ffrom rods to chairs. The licences are found in the village bar. Any catch? No, but that is not the point of this hobby. Just be there and enjoy.

perjantai 22. toukokuuta 2009

Sita sattuu

Aivan aluksi eilisen postauksen kommentoijille: kone ei hyvaksynyt vastauskommenttejani. Yritin kolmeen eri kertaan. Ei onnistunut. En ymmarra joskus tata konetta. Enka kylla ymmarra, miksi aamulla torille lahtiessani Kaunottaren taakse kasvoi yhtakkia toinen auto. Raks! Naapurin auton oikea etuvilkku on nyt ilman pleksia. Koko piazzan miehet (ja heita on aamuisin useita) kiiruhtivat katsomaan. Yhdessa kilisteltiin naapurin (auton omistajan) ovikelloa. Ei vastausta. Miehet sanoivat: Ei ole kait kotona. Sitten myohemmin. Jotenkin minulle jai semmoinen tunne, etta olivat jotenkin minulle myotatuntoisia. Kaunotar selvisi parilla maalitahralla. Ei kuhmuja tai kuoppia. Laitoin postiluukkuun kirjeen ja puhumeron. Ei ole viela mitaan kuulunut. Tanaan ei taman enempaa. Olo on kuin tuolla Elenan huovuttamalla ketulla: hanta kainalossa. Minulla, ei talla ketulla. No text in English today. Sorry.

torstai 21. toukokuuta 2009

Helatorstain aarteita

Ruusuja helatorstain kunniaksi. Tosin taalla ei helatorstaita vieteta, vaan paiva on ihan arkinen torstai. On ruusujen aika. Tama kaunotar on kunnantalon (comune) puutarhasta. Roses for Holy Thursday. In Italy this day is an usual weekday. These beauties are in the comune's garden. (Kuva todella epaselva. Liian paljon aurinkoa kuvaushetkella). Matti-enoni tekema kello matkasi halki Euroopan etsimaan paikkaansa. (This picture is really awful because of too much light outside.) My uncle Matti has made this treasure. It travelled all the way through Europe to find its place here in the mountains.
Vuoristomajan tarkeimmat aarteet Suomesta ovat kuitenkin edesmenneen isani tekemia. Tama akvarelli kertoo minulle hanen suuresta luonnonrakkaudesta. Han alkoi maalata vasta elakkeelle paastyaan. Valokuva ei anna minkaanlaista oikeutta itse taululle. En ole viela loytanyt sopivia raameja.
The most important treasures from Finland here are made by my father. This akvarell reminds me about his great love for nature. He started to paint after he was retired. He died in 2007 at 85. This picture allows just a faint idea of the painting, and I haven't found any good frames for it.

keskiviikko 20. toukokuuta 2009

Muumia aamusta iltaan

Pikku Myy on jo lillumassa, kun aamulla menen suihkuun! Tuo pikkuinen tuo aina hymyn huuleen. (http://www.muumimaailma.fi/) Talla seudulla vesi on muuten niin kalkkipitoista, etta minunkin Suomessa lirut hiukseni ovat taalla suihkun jalkeen niin poyheat. Toisaalta esimerkiksi hoyrysilitysrautaan ei raanavetta saa laittaakaan ja astiat on kuivattava, jos ei halua valkopilkkusia, kalkista tahmeita ruokailuvalineita. Kalkeudunkohan minakin vauhdilla, silla raanavesi on hyvaa. Pullovetta en juotavaksi osta. Little Myy is already swimming, when I go to have e shower! That little creature makes me smile, every morning. (www.muumimaailma.fi)The water here is so sorbed with the chalk, that I can't pour it into the iron, and I have to dry all the dish, because I don't want white-dotted-dish. But I don't buy bottled water, because this water here is very tasty.
Pikku Myy laskettelee makea aamukahvikupissa. Vieressa Sudoku-lehti. Ehdoton osa elamaa. Matot tuulettuu. Taalla paikalliset lakaisevat lattiat joka aamu. Ei hassumpi tapa.
Little Myy is also on my morning coffee mug. Sudoku belongs to my day. And the carpets are hanging, because I have cleaned the floors. People here wipe the floors every morning.
Muumi-peikko on loytanyt nojailupuun. (Kortin ostin Helsinki-Vantaan kentalta.) Ikeasta tarttui mukaani tuo ihana puu-meri-seinakoristus. Kitsia, mutta niin mahtava puu, mita katsoa illalla ennen nukahtamista.
Muumin has found a tree to lean against. (This postcard I found at Helsinki-Vantaa airport.) In Ikea I found this tree-sea-picture. Cheap, but I like to see it in the evening, when I lay down to sleep.
Pikku Myy jo nukkuu makuuhuoneen ovessa.
Little Myy is already asleep in the door to my bedroom.
Hyvaa yota. Aurinko on laskenut. Buona notte, sogni d'oro!
Good-night. The sun has set down. Buona notte, sogni d'oro!

tiistai 19. toukokuuta 2009

Marimekkoa vuoristomajalla

Vuoristomajan sisustus perustuu paljolti Ikeaan, www.ikea.it . Suomea edustaa mm Marimekko, www.marimekko.fi . Lahjaksi saatua, valmiina ostettua tai itse tehtya. Taman Miina Akkijyrkan liinan olen saanut lahjaksi. Marimekon Helsinki-Vantaan lentokentan kayntikortin toisella puolella lukee Milla Vuorinen, kentan putiikin ystavallinen myyjatar. My mountain home is mainly based on Ikea, www.ikea.it . From Finland there are many things made by Marimekko, www.marimekko.fi . This cloth is designed by Miina Akkijyrkka. On the cloth there is Marimekko business card from Helsinki-Vantaa Airport. On the back of the card there is a name of Milla Vuorinen, the sun shine of Marimekko at the airpot.
Han antoi minun valita muutamasta mainoskassista minulle mieluisimman... (Kankaan suunnittelijaa ei nay, mutta kassi on tehty ns hopeamitalikankaasta, siis ei-priimaa)
She allowed me to choose one of the advertising bags...
... kun han naki, millaisen kassin olin tehnyt Maija Isolan Tantsu-kankaasta. Kiitos Milla and Marimekko
... when she saw the bag I have made from Maija Isola's Tantsu cloth. Thank you Milla and Marimekko.
Sohvan pehmovaltiatar lepuuttaa jalkojaan Isolan pikkukivilla. The queen of the sofa keeps her feet on Isola's Small stones.
Maija Louekarin Kaiku-kangas piilottaa takkapuita, siivousvalineita - ja viinipulloja. Siis monitavarapiilokomeroverho.
Behind Maija Louekari's cloth there are wood for fireplace, cleaning stuff, - and wine bottles. So the cloth is a kind of manythingshidingcurtain.
Nama purkit tulivat mukana viime kerralla. Sisalla ruisrouhetta (siemenleipataikina a la Seija on nousemassa) ja mannaryyneja. Purkkien suunnittelijaa ei ole purkissa. Taytyy etsia netista.
I brought these jars with me last time. There were some stuff for my kitchen inside them. There is no designer's name on the jars. I have to check by net.
Tassa pilkullisessa pussukassa (nimeton) sailytan tarkean kapineen tarkeita osasia, siis VIPVIP. Kameran pattereita. Kameraa kulkee mukana tuossa pellavapussukassa (ei Marimekon).
In the bag (no designer's name) with white dots I keep the batteries for my camera. The camera's place is in the linen small bag, not Marimekko's.

maanantai 18. toukokuuta 2009

Maanantaiaamu Monday morning

Aamu alkoi parsan parissa. Sain eilen Ravennan seudun ihanuuksia. Nuput hoyrytin erikseen. Seuraavaksi rapeat varsipalat ja lopuista tein keittopohjaa. Osan pakastin ja osasta nautimme ruokakaverin kanssa, alkaen tasta illasta. First thing in this morning was to work these wonderful asparagus from Ravenna. I love them. Sitten katsomaan, joskos posti olisi auki. Joskus on, joskus ei. And then to check, is the post office is open or not.
Ja olihan ovi kutsuvasti auki, tai siis oven puolikas. Eika ristinsielua asiakkaana. Ei koskaan ole ollut tallainen onnenpotku, etta paase heti luukulle. Keskimaarainen odotteluaika on puolisen tuntia. Kirje Suomeen lahti.
Viereinen ovi on vanhusten keskus. Kiinni aamulla.
And see, half of the door was open. And can you imagine: no customers inside. Usually I have to wait about half an hour.
The next door is for old people, shut in the morning.
Maanantai on toripaiva. Tarvitsin uuden mittanauhan. 1.30 euroa. Oikein rasiassa. Tarjolla olisi ollut myos kauden kenkia ja vaatteita. Kiitos ei tanaan. Monday is a market day. I needed something for sewing, but I did not need shoes or blouses or skirts.
Sitten piazzan baari-pizzeriaan cappucinolle. Kahvia nautiessa voin nauttia just uunista tulleesta leivasta. NUUHHH!
And then to have a cappuccino at the bar-pizzeria by the piazza. When having the coffee, I could smell the newly bakes bread. NUUHH!
Sitten kotiin. Piazza on talla hetkella kuin lahteva laiva: toripaiva ja kappelin restaurointi. Olisikohan makuuhuoneen ikkuna pitanyt sulkea ennen ulos lahtea? (Tuo oikealla oleva keltaisen palazzon ylimman kerroksen oikeanpuoleisin ikkuna). Vilkutan sielta teille. Ciao!
Then home. Piazza is a kind of mess right at the moment: the Monday market and the restauration of the chappel. (I didn't close the bedroom window. Should I have have done it?) I wave there to you now. Ciao!

lauantai 16. toukokuuta 2009

Antipasti e aperitivo

Perjantaihin kuuluu naapurikylan markkinat. Sielta voi ostaa mukaan antipastoiksi vaikkapa artisokan sydamia tai oliiveja. On Fridays I always go to the market in the neighbour village. I can buy some artisokes or olives for antipasti
Tai merenherkkuja.
Or some frutti di mare.
Illalla voi sitten piipahtaa toisessa naapurikylassa aperitiviilla.
In the evening I can have an aperitivo in another village near by.
Johnnyn viini- ja oliivioljykanttiinissa. Han on myos erinomainen kuvanveistaja. www.johnnymadge.com
Johnny on kirjoittanut vaimonsa kanssa pienen mielenkiintoisen kirjasen The uses of olive oil (Miten kayttaa oliivioljya). At Johnny's. He has excellent wines and olive oils. And he is an artist, too. www.johnnymadge.com
He has written a small, interesting booklet The uses of olive oil.
Carlo ja Johnny harjoittelevat konsertteja varten ja viihdyttavat samalla asiakkaita. Onkohan jotain, mita Johnny ei osaa?
Johnny and Carlo are practising for the conserts, and for the pleasure of the customers. Some three weeks ago Johnny was is Estonia with his choir. Is there something he can't do?

torstai 14. toukokuuta 2009

Kokeillaanpas tata

Eilen melkein paloi hihat: neljan kuvan bloggaukseen meni puolitoista tuntia, PUOLITOISTA TUNTIA. Saati etta olisin pystynyt lukemaan toisten blogeja, kommentoimisesta puhumattakaan. Varsinkin jos postauksessa oli paljon kuvia. Ei muuta kun pillit pussiin ja uutta paikkaa huushollista etsimaan. Ja tassa se on - toistaiseksi. Kuvan lataukseen meni puolisen minuuttia, PUOLISEN MINUUTTIA.
Eika maisemissa ole tosiaankaan moittimista. Tuolla alaviistossa on lisaksi kylan harjoitusjalkapallokentta, jossa talla hetkella pikkunassikat leikkivat mestaripelaajia. Isat ja papat roikkuvat parkkipaikan kaiteella huutelemassa ohjeitaan. Aidit varmaan ovat laittamassa illallista, cenaa.
Kohta alkaa taas italian kielen opiskelu. Opettajana on aina niin karsivallinen telkkari. Suomessa minulla ei telkkaria moneen vuoteen ole ollutkaan. Meni rikki, enka uutta hankkinut lupakovistulujen kiusallakaan. On se vaan kumma, ettei uskota sita, ettei televisiota ole. Tarkastajakin kavi toteamassa, etta ei ole telkkaria, ei. Lisaksi sanoi, etta hankin hylkaisi koko toosan, mutta kun lapset eivat anna. Hohhoijaa! Ja nyt sitten suunnittelevat Suomessa pakollista maksua, tosin toisella nimella. PAH! Televisiota en osta! Taalla se on eri asia. Minulla on pari, kolme ohjelmaryhmaa, joita telkkarista seuraan. Toinen on kaikenlaiset kokkiohjelmat. Sanasto karttuu kummasti ja samalla myos kokkailutaito. (Tanaan tein lounaaksi pastalla taytettyja munakoisoja!)Lisaksi italialaisten kanssa voi aina puhua ruoasta. Asiantuntijoita. Kukin omalla mielipiteellaan. Niista voi sitten valita itselleen sopivan ohjeen. Toinen ohjelmaryhmä on kaikenlaistet kilpailut. Tarpeeksi simppelisanastoisia. Kolmas ryhma on salapoliisisarjat. Mieluisin on ollut Montalbano. Toivottavasti tulee pian uusintoja. On Colombo, Poirot jne.
This is my new internet corner! The old one was so slow, that I lose my nerves, almost. Isn't this place beautiful. And at the same time I can see, how the small kids are playing football down there. The fathers and grandfathers are giving there advice by the gates. Mothers are at home making the dinne, la cena.
Soon it is time for me to learn more Italian. I have a very patient teacher: The TV. In Finland I don't have one. It was broken, and I didn't want to buy a new one. Here there are three kind of programs I follow: The cooking, the competitions, and the detective stories. Especially the cooking programs are interesting. I learn the everyday vocabulary and at the same time I learn how to make good Italian food, at my style.

keskiviikko 13. toukokuuta 2009

Kansainvalinen puutarha

Aamutelkkarissa kerrottiin, etta Michelle Obama on perustanut Valkoiseen taloon mm yrttitarhan. Siis sukulaissielu, silla minullakin on oma puutarha parvekkeella. Lisaksi hyvin kansainvalinen. Tassa kuvassa Suomesta tuodut krassinsiemenet ovat parissa viikossa nousseet hienosti taimelle. On vain yksi pulma: krassiruukkuja on kaksi, toisessa pensas- ja toisessa koynnoskrassieja. Enka mina tonttu laittanut heti nimikyltteja, joten nyt en tieda, kumman ruukun asukkaat haluavat kiipeilla ja kumman vain rehottaa sinne tanne. Onneksi ongelma ei ole kansainvalista luokkaa! Mrs Obama has got her own herb garden in White house. So have I. And my garden is very international. The seeds for these plants are from Finland. I don't know the name in English, in Latin Tropaeolum.
Tama pelapuu toin viime vuonna pienena oksana Keuruun siskoni ulkoparvekkelta. Talven yli selvisi ja kasvoi jopa niin isoksi, etta niita on nyt kahdessa ruukussa.
This plant I brought from my sister's garden in Keuruu last year. It has grown so much, that I had to divide it in two pots!
Naiden freesioiden mukulat sain toissa vuonna Maltan ystavilta. Ne viihtyvat hyvin salvian seurassa. Salviaa taytyy laittaa aina ruokaan, missa on lihaa!
These flowers are originally from Malta. They like to grow with the sage and the sage likes all kind of meet.
Basilika on must-mauste tomaattien kaverina! Ostin kaupasta taimipurkin ja laitoin sen isompaan ruukkuun. Kaupasta saan kylla mausteita kaupan paalle (vahan porkkanaa, selleria, basilikaa ja persiljaa), jos pyydan. Mutta oma puutarha on oma puutarha.
Basil is a must-herb with tomatoes.
Salvia-freesia ruukun toisella laidalla on viime kesaiset rosmariini ja timjami. Timjami alkoi kukkia! Rosmariinia ja timjamia uunissa hautuvien perunalohkojen paalle. Nam!!! Ruukussa on myos luonnosta tuotuja villisyklaamia (nakyvissa kaksi pineta kukkaa) ja villikehakukkaa (ei nay tassa). Lisaksi orvokin ja matalan kehakukan taimia. Siemenet tippuneet multaan viime kesan kasveista.
There are rosemary and thyme, too. They are delicious on the potatoes abked in oven! There are some more plants in this pot, some from the wild nature and some from last summer's flowers.
Mutta kukas naille puhuu aamuisin heinakuun 13. paivan jalkeen, jolloin lennan Suomeen marja- ja sienihulluus silmissa? Kukas teista tulee asumaan tanne siksi aikaa ja nauttimaan parvekkeen sadosta.
But who will talk to these plants, when I am in Finland picking berries and mushrooms? Who of you would like to live here 13.07.-30.09.?