Luonto muuttaa aikatauluja

 

Piti olla taideviikko, siis Keuruun, Multian ja Mäntän antimiin tutustumisviikko, mutta luonto päätti toisin. Mansikat muuttivat suunnitelmat. Ne kypsyvät lähes pari viikkoa ennen aikojaan, ja ne pitää poimia silloin kun ne kypsyvät. Sammallahden tilalla tuli kyykittyä neljänä aamupäivänä, ja nyt on paitsi vatsa täynnä myös pakkasessa talvivara. Seuraavaksi on lakkojen ja vattujen vuoro. Mutta ei ihan vielä. Tämä kesä hellii nyt luonnon antimia: lämpöä on riittänyt ja nyt alkaa toivottavasti sadekausi.

Tämä kesäkuu on ollut KUUMA, noin +30 useampana päivänä. Iltapäivisin sisällä kaikki ovet ja ikkunoiden säleverhot tiukasti kiinni. Itselle pakopaikka on ollut tuo järvi. Hellehattu vain päähän ja aurinkolasit silmille. Ihan sammakkomainen näky! Viime yönä alkanut sade on tervetullutta. Luontokin kiittää. 

Parvekkeellakin on alkanut satokausi. Hernepalkoja...

... pensaspapuja...

... mausteita ja kukkia...

... ja kohta myös ensimmäinen tomaatti odottaa syöjää! Black cherry vielä kehittää tummaa väriä.

Tämän piti siis olla taideviikko, mutta laitan vain tämän yhden kuvan ikään kuin vihjeeksi seuraavasta postauksessa.

'Misselin'- maistelu on tauolla, koska helteessä vatsa kaipaa vain vettä ja jotain hyvin kevyttä. Edellisen postauksen yksi lounaspaikka on nimeltään MegaCafe, ja kauppa samassa rakennuksessa Megamarket. Kiitos serkkuseni ja anteeksi. Monipuolisin lounaspöytä siis MegaCafessa. Korjasin nimen edelliseen postauksen.

Kesän viettoa

Kesä ja maton pesu! Uimalan rannan läheisyyteen kaupunki on järjestänyt upean matonpesupaikan. Ei, pesuvedet eivät mene järveen, vaan suodattuvat jätevesiverkostoon. Mäntysuopa ja juuriharja kuuluvat asiaan. Tuttu tuoksu viipyilee puhtaissa matoissa muutaman päivän. Onneksi minulla ei ole pitkiä mattoja, vaan pieniä pätkiä, joten pesu on vain mukava pieni puuha, jonka jälkeen voi vaikka pulahtaa uimaan.

Siirtelypuutarhassani on nyt timantteja, timanttikukkia, jotka nukkuvat öisin supussa ja leväyttävät teriönsä auringon ihailtavaksi. Olen koko alkukesän metsästänyt auringonkukan taimia, mutta niitä ei Keuruulla ole missään alan kaupassa. Onneksi löysin näitä timantteja. Hyvin korvaavat auringonkukat.

Ystävän kesämökin yksi omppupuista leväytti todellisen kukkaloiston ihailtavaksi. Toivottavasti pörriäisetkin löysivät kukkien luo. Siskon pihan kirsikkapuuta yritin itse hieman auttaa ja ravistella oksia siitepölyn leviämiseksi. Autoinko asiaa, se selviää sitten syksymmällä. Nyt kaivataan vain sadetta, sadetta ja sadetta. Mutta kohtuudella.

Jotta en ihan yksin joisi päiväkahvia, olen nyt melkein joka päivä istahtanut sataman rantakahvilan terassille  lukemaan päivän lehtiä ja juomaan hyvät kahvit. Tosin edelleen täytyy noudattaa turvavälejä jne jne jne. Tänä aamuna telkkarin pääuutisissa kerrottiin, kuinka Italiassa yökerhojen portsarit joutuvat huolehtimaan, että turvavälejä noudatetaan TANSSILATTIALLA. Voi portsariparat! Olisipa mukava tietää, millaisia keinoja he käyttävät.

Telkkarissamme on kaksi kilpailevaa kanavaa, TV 1 ja Mainos-TV. Äsken surffailin molemmilla, koska halusin tietää, mistä ne samalla kellon lyömällä uutisoisivat. TV 1 puhui ikuisuusasiasta eli sotesta (sosiaali- ja terveysuudistuksesta), ja Mainos-TV haastatteli Miss Suomi -kandidaatteja asioista maan ja taivaan välillä. Hyvin usein käännän Yle Teema -kanavalle, kun koronaa tai mainoksia alkaa tulla korvista ulos.

Paluu normaaliin

Johan sitä kestikin. Aurinkoa ja hellettä nimittäin. On palattu normaaliin suomalaiseen kesään: sataa, on viileää ja alavilla mailla hallan vaara! Onneksi lasitetulle parvekkeelle ei sada.

Toissa päivänä, sateiden välissä, osa kasvimaasta näytti jo tältä: retiisit ja osa salaateista itäneet, joten vein muutaman samettikukan häiritsemään tihulaisten hajuaisteja. Toivottavasti sipuleiden, herneiden ja papujen versot saavat olla lentäviltä siipeilijöiltä rauhassa!

Mansikat odottaisivat nyt aurinkoa ja lämpöä. Saisi juhannuksena herkutella. JOS juhannus olisi minun mielikuvieni paikalla, sillä minusta juhannus on vasta reilun viikon päästä. Mutta kun se onkin kalenterin mukaan jo viikkoa aikaisemmin, voi olla, ettei sateet mansikoita siihen mennessä kypsytä.

Sen sijaan kaupat ovat pullollaan erilaisia tomaatteja, ja makukin on ihan ok. Tutkimusten mukaan tomaattien hyvät aineet tehostuvat kuumennettaessa, joten tässäpä mukava makupala: focacciaa minun laillani: 25 g  hiivaa haaleaan veteen (3dl), ripaus suolaa ja jauhoja niin paljon, että taikina on valuvan notkeaa (4-5 dl). En viitsi tehdä taikinaa, jota pitää vaivata puolikin tuntia. Taikina taputellaan pellille nousemaan puoleksi tuntia. Sitten siihen tökitään sormenpäillä monttuja, joihin laiteen puolikas kirsikkatomaatti. Päälle myös suolaa, oreganoa (tai rosmariinia), ensimmäisen kesäkurpitsan kukka ja itse mini-kurpitsa, basilikaa ja oliiviöljyä. Paistetaan 225 asteessa noin 15-20 min. Todistettavasti herkullista!

Nämä näkymät eivät sen sijaan ilahduta ihmisten katseita: tuomenkehrääjäkoi on iskenyt Keuruun kaikkiin tuomiin. Onneksi ne eivät vahingoita itse puuta, vaan se hyvässä lykyssä kasvattaa vielä tänä suvena uudet lehdet, kunhan koin toukat ensi kuussa koteloituvat. Yök!

Lopuksi tämä Eijan ratkaisu puutarhaan! Idearikasta viikonvaihdetta. Sateisella säällähän mielikuvitusta tarvitaan!

Eilen - tànààn

Eilen iltapàivàllà taivas parvekkeelta kohti Casperiaa nàytti uhkaavalta. Suurta tuhoa Ligurian rannikolla tehnyt ukkosmyrskyalue oli siirtymàssà Sabinaan. Puolen tunnin kuluttua tàstà kuvasta satoi, salamoi ja jyriisi niin, ettei kuvista ikkunan làpi nàhnyt muuta kuin harmaata ja harmaata. Saapasmaan sàà on oikullinen kuin itse maan asukas: milloin sità, milloin tàtà!

Tànààn sitten tàtà. Aurinko on porottanut koko pàivàn. Ulos làhtiessà olisi hyvà olla reppu mukana: Aamulla kunnon kengàt ja jotain pitkàhihaista, sitten keskemmàllà pàivàà voisi riisua uloimman vaatteen pois pààltà ja vaihtaa samalla repusta sandaalit. Iltapàivàllà riittàà pelkkà narupaita ja kevyt hame/kevyet housut. (Farkut joutaa reppuun!) Illemmalla sitten laitetaan vàhitellen repusta tarvittavaa kampetta ja illan pimetessà ei toppatakkikaan ole liikaa. Tiedoksi kaikille saapasmaahan syyslomalla tuleville!

Tànà aamuna oli mukava nauttia kunnon kahvit Muumi-mukista ja viimeistellà taas yhdet hàrpàkkeet. Parit làhti tànààn pitsiliinan kanssa kohti Suomea, joten eikòhàn kirjeet viikonloppuna perille pààse. Jos joku innostuu hankkimaan omat hàrpàkkeet, niin tietoa spostiin.

Olen aloittanut syyspuutarhatyòt parvekkeella. Olen saanut ja ostanut syklaameja. Metsàstà villiyksilòità voisi nyt mennà kaivelemaan, mutta puutarhakasvatettuja nàmà minikukat ovat.

Salaatintaimet olen jo siirtànyt omiin ruukkuihinsa. Basilikatòtsà vielà odottaa.

Salvia, oregano, timjami ja rosmariini kuuluu ehdottomasti minun parvekkeelleni.

Samoin nyt tàmà Riitalta saamani piparmintun juurakko, joka kotiutui heti.

***

Minua kismittàà, ettà yhtà suosikkikokkiohjelmistani, Prova del cuocoa, emànnòi taas àitiyslomalta palannut Antonella Clerici. En tykkàà juontajasta, joka on niin tàynnà itseààn. EN. Onneksi telkkarissa on nappula, josta hànet saa vaikenemaan. Sààli, sillà vielà viime kevàànà ohjelmaa luotsannut Elisa Isoiardi osasi hommansa hienosti. Nyt on tyytyminen vain Occhio alla spesaa -ohjelmaan. Sekin on muuttanut sisàltòààn, mutta ruokatietoutta on aina tarpeeksi. Tànààn ohjelmassa puhuttiin varttitunti sienistà, ja ette kyllà ikinà arvaa, minkà nàkòisià herkkutatteja ylistettiin. Hui kauhistus! Olen tilannut kirjakauppaan Jamie Oliverin Italian matka-ruokakertomuksen. Siinà sità tutkimista taas riittàà. Italiassa ei Jamie Oliveria tunne oikeastaan kukaan. Mutta sehàn on sità campanilismoa! Vain italialaiset osaavat laittaa italialaista ruokaa.

***

Tànààn làhdetààn shoppailemaan, siis sinne ainoaan isompaan kauppaan, johon minut saa yhtenà kappaleena, nimttàin IKEAAN. Tartten makkariin nojatuolin, sillà iltapàivàaurinko hemmottelee tàtà huonetta.

Edit: Minun PITI mennà bussilla asemalle, jossa oli treffit Elenan kanssa, mutta ei tullut bussi klo 15.55, eikà tullut pàivàn viimeinen bussi klo 16.55. Kukaan kylàssà ei osannut sanoa, miksi. Onneksi Elena voi hakea minut kotoa asti. Tulee vain ylimààràisià kilometrejà. Mutta IKEAanhan nyt mennààn joka tapauksessa. Ainaskin syòmààn lihapullia tai lohta tms.

Hyvàà isànpàivàà

Saapasmaassa vietetààn tànààn isànpàivàà San Giuseppen (Pyhà Joosepin) nimissà. Ihan tavallinen arkipàivà, jota juhlitaan esim nimikkoleivonnaisen avulla. Bigne (merkki e:n pààllà) muistuttaa suomalaista vaniljakreemillà tàytettyà tuulihattua. Niità valmistetaan joko òljyssà uppopaistamalla tai uunissa, kuten nàità lounaamme jàlkiruokia.

Varmaan leivonnainen maistuu sitten illalla tàlle ahkeroijalle. Piazzamme kivettàjàlle. Ammattimies on aina ammattimies. Hànen tyòtààn olen nyt seurannut pari pàivàà suurella kunnioituksella.

Tàmàn pàivàn kotiseuturetken kukkivia ihanuuksia. Rosmariiniaita...

... aprikoosipuu...

... ja mansikantaimia (60 senttià kpl). Kevàtesikot maksoivat torilla euron kpl (tiedoksi pikkujutuille).

Isànpàivàlounaan sòimme vakipaikalla Tiberin rannalla. Pàivàà juhlisti Marimekon Kàspaikka (Isola). Pààruokana oli pizza rosa. Jààhtyneen pizzapohjan pààlle laitetaan kerros majoneesia, sitten salaattia ja katkarapuja. Pizza ei siis ole làmmin. Nami nam!!

Lounaspaikkamme sijaitsee siis Tiberin rannalla, mutta kun noustaan Elenan kotikylàn urheilukentàn maastoon, ollaan jo yli sadassa metrissà merenpinnasta. Ja kuinka ollakaan - siinàkin korkeudessa ollaan vanhan merenpohjan tasolla. Kun oikein tarkkaan tutkitte kuvaa, nàette simpukan, joka joskus on ollut meren pohjassa!!!

Tàssà muutamia pàivàn lòydòksià tàmàn pàivàn kotiseuturetkeltà. Aarteet on nyt likoamassa.

Aika on niin suhteellinen kàsite. Nàmà simpukat ovat elàneet ehkà miljoonia vuosia sitten. Ihmisen ikà lasketaan yleensà kymmenissà vuosissa. Kovin pienià olemme suuressa kokonaisuudessa.

***

Olen usein vàhàtellyt saapasmaan alkuasukkaitten lupauksia, tai oikeastaan niiden pitàmisià. Mutta nyt minun tàytyy kyllà nostaa hattua kunnioituksesta. Parvekkeen ovet on uusittu, ja ihan luvatussa aikataulussa. Noin!!! Ja ettà itse homma kàvi sitten joutuisasti. Ovet ovat ihan oman postauksen arvoiset.

***

Arvonta-aika jatkuu vielà huomen iltaan...

Kansainvalinen puutarha

Aamutelkkarissa kerrottiin, etta Michelle Obama on perustanut Valkoiseen taloon mm yrttitarhan. Siis sukulaissielu, silla minullakin on oma puutarha parvekkeella. Lisaksi hyvin kansainvalinen. Tassa kuvassa Suomesta tuodut krassinsiemenet ovat parissa viikossa nousseet hienosti taimelle. On vain yksi pulma: krassiruukkuja on kaksi, toisessa pensas- ja toisessa koynnoskrassieja. Enka mina tonttu laittanut heti nimikyltteja, joten nyt en tieda, kumman ruukun asukkaat haluavat kiipeilla ja kumman vain rehottaa sinne tanne. Onneksi ongelma ei ole kansainvalista luokkaa! Mrs Obama has got her own herb garden in White house. So have I. And my garden is very international. The seeds for these plants are from Finland. I don't know the name in English, in Latin Tropaeolum.

Tama pelapuu toin viime vuonna pienena oksana Keuruun siskoni ulkoparvekkelta. Talven yli selvisi ja kasvoi jopa niin isoksi, etta niita on nyt kahdessa ruukussa.

This plant I brought from my sister's garden in Keuruu last year. It has grown so much, that I had to divide it in two pots!

Naiden freesioiden mukulat sain toissa vuonna Maltan ystavilta. Ne viihtyvat hyvin salvian seurassa. Salviaa taytyy laittaa aina ruokaan, missa on lihaa!

These flowers are originally from Malta. They like to grow with the sage and the sage likes all kind of meet.

Basilika on must-mauste tomaattien kaverina! Ostin kaupasta taimipurkin ja laitoin sen isompaan ruukkuun. Kaupasta saan kylla mausteita kaupan paalle (vahan porkkanaa, selleria, basilikaa ja persiljaa), jos pyydan. Mutta oma puutarha on oma puutarha.

Basil is a must-herb with tomatoes.

Salvia-freesia ruukun toisella laidalla on viime kesaiset rosmariini ja timjami. Timjami alkoi kukkia! Rosmariinia ja timjamia uunissa hautuvien perunalohkojen paalle. Nam!!! Ruukussa on myos luonnosta tuotuja villisyklaamia (nakyvissa kaksi pineta kukkaa) ja villikehakukkaa (ei nay tassa). Lisaksi orvokin ja matalan kehakukan taimia. Siemenet tippuneet multaan viime kesan kasveista.

There are rosemary and thyme, too. They are delicious on the potatoes abked in oven! There are some more plants in this pot, some from the wild nature and some from last summer's flowers.

Mutta kukas naille puhuu aamuisin heinakuun 13. paivan jalkeen, jolloin lennan Suomeen marja- ja sienihulluus silmissa? Kukas teista tulee asumaan tanne siksi aikaa ja nauttimaan parvekkeen sadosta.

But who will talk to these plants, when I am in Finland picking berries and mushrooms? Who of you would like to live here 13.07.-30.09.?