Sain
Himalaiselta haasteen, johon mielellani vastaan. Ruusujen kera. Kolmessa eri postauksessa. Kolmannen lopuksi jatkan haastetta edelleen.
Haasteen ensimmainen kohta on kertoa neljasta tyosta, jota olen elamani aikana tehnyt. Propleemi heti aluksi: rahapalkkatyo, talkootyo, kotityo...??? Rahapalkkaa olen saanut opetusalalta, esiopetuksesta yliopistoon, opettajana, rehtorina ja opetuspaallikkona. Elakkeelle paasin 2005. Taman ruusunnuppukuvan haluan ojentaa kaikilleni eskarilaisilleni, joiden parissa vietin elamani ihanimmat vuodet. Hymy nousee aina, kun muistelen yhta elokuista aamupaivaa eskarissa. Vessasta kuului: Ope, tuu pyyhkimaan! Mina selittamaan pikku miehelle, etta mitahan jos itse harjoittelisit. (Just silloin oli tiedotusvalineissa paljon juttuja lasten hyvaksikaytoista.) Annoin vessapaperirullan ja jatin herran harjoittelemaan. Sitten kuului: Ope, tuu ees tarkistamaan! Arvatkaapas, oliko pylly puhdas? No, autoin vahan. Kun sitten lasta haettiin kotiin, kerroin aidille tilanteen. Nauroimme molemmat, mutta ei pikku miehen kuullen. Niita vuosia kaipaan. Rahapalkaa olen saanut myos jaatelotikkutehtaalta, ravintolan viinikassan hommista, matkaoppaana olosta. Jos nyt aloittaisin palkallisen tyourani alusta, kouluajan olisin eskarissa ja lomat oppaana!
Talkootyosta olen aina tykannyt. (Taalla katolisessa ymparistossa alkuasukkaiden elamaan kuuluu hyvantekevaisyystyo oleellisena osana elamaa. Esim Abruzzon maanjaristys sai liikkeelle oikean hyvantekevaisyysaallon. Eilen illalla telkkarissa oli Roomasta, Colosseumilta Andrea Bocellin hyvantekevaisyyskonsertti.) Kesaisin olen ollut silloin talloin Keuruulla Oivan ja Leenan Lontoonbussikahviossa auttelemassa. Kahvi- ja pullapalkalla. (Mutta koska en ole pullahiiri, saan leipaa.) Lisaksi tapaan ihania ihmisia. Paljon entisia oppilaita omien jalkipolviensa kanssa. Olen muutaman kerran oikein hatkahtanyt, kun esim. isa ja poika ovat niin samannakoisia. Ihan kuin vuosia valissa ei olisi ollutkaan. Kun heinakuussa palaan Keuruun loppukesaan, olen luvannut taas auttaa kahviossa ja lisaksi Kukka-Kerttu on pyytanyt minua auttamaan itseaan silloin, kun Oiva ei apua tartte. Siis myymaan kukkia torilla, Oivan vieressa! Kukkapalkalla. Ei hassumpaa ajanvietetta.
Kotitoista olen alkanut tykkaamaan vasta viime vuosina. Tykkaan nysvata = siivoilla ja laittaa ruokaa. Varsinkin italialainen ruoka saa minut intoutumaan. Tiskaaminen on oikein intohimo. Ja astioiden kuivaaminen. Illalla on mukava laittaa keittio siistiin kuntoon. Siina samalla ajatukset setvivat paivan tapahtumat. Sitten on hyva menna nukkumaan ja herata aamulla keittamaan aamukahvit.
Haasteen yksi tehtava oli kertoa neljasta paikasta, joissa olen ollut lomalla.
Yhden syysloman vietin isani kanssa Kivijarven mokilla muikkujahdissa. Isa nousi ylos heti, kun naki verkot nostaa. Paivan tunnit menivat sitten tarkkaan verkkojen setvimisessa, kalojen perkaamisessa ja madin lypsamisessa. Valilla paistoin muikkuja voissa ruoaksi. Monena paivana, eika kyllastytty siihen ruokaan. Illalla isa laski verkot. Silla aikaa mina saunoin. Isa meni sitten, kun tuli jarvelta. Kun kaikki astiat oli matia ja muikkuja taynna, veneella rantaan ja Keuruulle. Ihana 'loma'.
Elakkeelle paasya juhlistin lentamalla Venezuelaan, Caracasiin. Kahdeksi kuukaudeksi sisareni ja miehensa kotiin. Siella koin myos viidakkosairaalamatkan. Sain siella Karibian rannalla lomamatkalla jonkinmoisen vatsapopon ja pyortya poksahdin hotellin pihaan. Onneksi mukana oli sairaanhoitajasysteri, pappi-miehensa (!!!) ja Elena. Hotellin vastaanottomies hommasi kuormurin ja niin minua vietiin sairaalaan keskelle viidakkoa. Vatsataudista johtuva nestehukka. Ei sen vakavampaa, onneksi. Siella tiputukseen ja hoitohenkiloston ja laheisten hellaan hoitoon. Olin sairaalan ainoa potilas. Paikalla oli mm kaksi niin komeaa nuorta laakaria, etta paranin oitis! Toisaalta harmi. Olisihan siella voinut potkotella kauemminkin. Parin tunnin jalkeen linjurilla takaisin hotellille. Muutaman paivan join vain erilaisia nesteita ja loppulomasta olin jo ihan ok. Ja muutama liikakilo karisi saman tien.
Olen ollut muistorikkailla lomilla myos Egyptissa, Maltalla ja Sardiniassa. Maltasta olenkin jo aikaisemmin kertonut. Egypti ja Sardinia odottelevat.
Taman paivan paatteeksi tama kuva ruusutarhalta. Ylakuvan nuppuisen kuvan seuraava kasvuvaihe: varikkaasta nupusta aukeaa kaunis ruusu, joka sitten vahitellen haalistuu. Siis samassa pensaassa ruusun koko elamankaari.
Today no English text. Only something about these beautiful flowers: In the first picture you can see the young rosebuds, and in the second picture you can see, what the roses are alike after a couple of days. The life of the rose!
Sain Himalaiselta haasteen, johon mielellani vastaan. Ruusujen kera. Kolmessa eri postauksessa. Kolmannen lopuksi jatkan haastetta edelleen.
Haasteen ensimmainen kohta on kertoa neljasta tyosta, jota olen elamani aikana tehnyt. Propleemi heti aluksi: rahapalkkatyo, talkootyo, kotityo...??? Rahapalkkaa olen saanut opetusalalta, esiopetuksesta yliopistoon, opettajana, rehtorina ja opetuspaallikkona. Elakkeelle paasin 2005. Taman ruusunnuppukuvan haluan ojentaa kaikilleni eskarilaisilleni, joiden parissa vietin elamani ihanimmat vuodet. Hymy nousee aina, kun muistelen yhta elokuista aamupaivaa eskarissa. Vessasta kuului: Ope, tuu pyyhkimaan! Mina selittamaan pikku miehelle, etta mitahan jos itse harjoittelisit. (Just silloin oli tiedotusvalineissa paljon juttuja lasten hyvaksikaytoista.) Annoin vessapaperirullan ja jatin herran harjoittelemaan. Sitten kuului: Ope, tuu ees tarkistamaan! Arvatkaapas, oliko pylly puhdas? No, autoin vahan. Kun sitten lasta haettiin kotiin, kerroin aidille tilanteen. Nauroimme molemmat, mutta ei pikku miehen kuullen. Niita vuosia kaipaan. Rahapalkaa olen saanut myos jaatelotikkutehtaalta, ravintolan viinikassan hommista, matkaoppaana olosta. Jos nyt aloittaisin palkallisen tyourani alusta, kouluajan olisin eskarissa ja lomat oppaana!
Talkootyosta olen aina tykannyt. (Taalla katolisessa ymparistossa alkuasukkaiden elamaan kuuluu hyvantekevaisyystyo oleellisena osana elamaa. Esim Abruzzon maanjaristys sai liikkeelle oikean hyvantekevaisyysaallon. Eilen illalla telkkarissa oli Roomasta, Colosseumilta Andrea Bocellin hyvantekevaisyyskonsertti.) Kesaisin olen ollut silloin talloin Keuruulla Oivan ja Leenan Lontoonbussikahviossa auttelemassa. Kahvi- ja pullapalkalla. (Mutta koska en ole pullahiiri, saan leipaa.) Lisaksi tapaan ihania ihmisia. Paljon entisia oppilaita omien jalkipolviensa kanssa. Olen muutaman kerran oikein hatkahtanyt, kun esim. isa ja poika ovat niin samannakoisia. Ihan kuin vuosia valissa ei olisi ollutkaan. Kun heinakuussa palaan Keuruun loppukesaan, olen luvannut taas auttaa kahviossa ja lisaksi Kukka-Kerttu on pyytanyt minua auttamaan itseaan silloin, kun Oiva ei apua tartte. Siis myymaan kukkia torilla, Oivan vieressa! Kukkapalkalla. Ei hassumpaa ajanvietetta.
Kotitoista olen alkanut tykkaamaan vasta viime vuosina. Tykkaan nysvata = siivoilla ja laittaa ruokaa. Varsinkin italialainen ruoka saa minut intoutumaan. Tiskaaminen on oikein intohimo. Ja astioiden kuivaaminen. Illalla on mukava laittaa keittio siistiin kuntoon. Siina samalla ajatukset setvivat paivan tapahtumat. Sitten on hyva menna nukkumaan ja herata aamulla keittamaan aamukahvit.
Haasteen yksi tehtava oli kertoa neljasta paikasta, joissa olen ollut lomalla.
Yhden syysloman vietin isani kanssa Kivijarven mokilla muikkujahdissa. Isa nousi ylos heti, kun naki verkot nostaa. Paivan tunnit menivat sitten tarkkaan verkkojen setvimisessa, kalojen perkaamisessa ja madin lypsamisessa. Valilla paistoin muikkuja voissa ruoaksi. Monena paivana, eika kyllastytty siihen ruokaan. Illalla isa laski verkot. Silla aikaa mina saunoin. Isa meni sitten, kun tuli jarvelta. Kun kaikki astiat oli matia ja muikkuja taynna, veneella rantaan ja Keuruulle. Ihana 'loma'.
Elakkeelle paasya juhlistin lentamalla Venezuelaan, Caracasiin. Kahdeksi kuukaudeksi sisareni ja miehensa kotiin. Siella koin myos viidakkosairaalamatkan. Sain siella Karibian rannalla lomamatkalla jonkinmoisen vatsapopon ja pyortya poksahdin hotellin pihaan. Onneksi mukana oli sairaanhoitajasysteri, pappi-miehensa (!!!) ja Elena. Hotellin vastaanottomies hommasi kuormurin ja niin minua vietiin sairaalaan keskelle viidakkoa. Vatsataudista johtuva nestehukka. Ei sen vakavampaa, onneksi. Siella tiputukseen ja hoitohenkiloston ja laheisten hellaan hoitoon. Olin sairaalan ainoa potilas. Paikalla oli mm kaksi niin komeaa nuorta laakaria, etta paranin oitis! Toisaalta harmi. Olisihan siella voinut potkotella kauemminkin. Parin tunnin jalkeen linjurilla takaisin hotellille. Muutaman paivan join vain erilaisia nesteita ja loppulomasta olin jo ihan ok. Ja muutama liikakilo karisi saman tien.
Olen ollut muistorikkailla lomilla myos Egyptissa, Maltalla ja Sardiniassa. Maltasta olenkin jo aikaisemmin kertonut. Egypti ja Sardinia odottelevat.
Taman paivan paatteeksi tama kuva ruusutarhalta. Ylakuvan nuppuisen kuvan seuraava kasvuvaihe: varikkaasta nupusta aukeaa kaunis ruusu, joka sitten vahitellen haalistuu. Siis samassa pensaassa ruusun koko elamankaari.
Today no English text. Only something about these beautiful flowers: In the first picture you can see the young rosebuds, and in the second picture you can see, what the roses are alike after a couple of days. The life of the rose!
.JPGm.JPG)
No voihan nena! Unohdin yhden tarkean tyoalueen: KASITYOT. Kaikenlaiset kasityot ovat kuuluneet elamaani pikkuisesta asti. Suvun perintoa.
VastaaPoistaMonta tyota yhdelle ihmisille! Tuo jatsiktikkutehtailu kuulostaa herkulliselta.
VastaaPoistaNe laakarit olivat todella mita parasta laaketta tautiin kuin tautiin. Taisivat olla niita Chavezin oljyyn vaihtamia kuubalaisia.
Elena: Jatskitikkutehtailu oli ihan puhasta liukuhihnaa. Itse jatskia ei siina hommassa ollut tippaakaan.
VastaaPoistaEdes jotain hyvaa Hugokin maassa on saanut aikaan. Edes silmanruokaa. Sita paitsi taitavia laakarit olivat, nuoresta iastaan huolimatta.
Voi kun oli mielenkiintoista luettavaa! Tuo muikkujahti kuulosti hyvin kotoisalta, tuollaista meillä on aina jos sattuu isän kanssa samalle mökille. Paitsi, että kai ne verkot käytiin päivälläkin ainakin pariin otteeseen seulomassa?
VastaaPoistaPikkusisko: Isalla oli niin paljon verkkoja, etta niista riitti saalista koko paivaksi. Lisaksi lokakuun loppupuolella paivat alkoivat olla jo niin lyhyita, etta hommat oli tehtava rivakkaa tahtia silloin, kun valoisaa riitti. Joskus myos kylmyys asetti joitain rajoituksia. Mutta semmoiselle 'lomalle' lahtisin heti, jos se enaa olisi mahdollista.
VastaaPoistaPikkusisko: Unohdin ihan kiittaa kauniista sanoistasi. Allora, garzie mille!
VastaaPoistaSiellä samaisella mökillä olleena: kuulostipa niin tutulta. Vaikka aika pieni silloin olinkin...
VastaaPoistaOlipa paljon kiinnostavaa ja paljon olet ehtinyt. Voi että. Iloinen kiitos sinulle!
VastaaPoistaJa kuulostatpa ihan entiseltä työkaveriltani.. (aloin jo ihan epäillä, että olette sukulaisia, kun samalta suunnalta taidatte olla kotoisin), hänkin aina jotenkin päätyy kauniiden hurmaavien nuorten miesten miellyttävään seuraan ja oitis paranee tai parantaa maailmaa. Hänen seurassaan olen jopa kuskannut leivospakettia kirjaston kivalle pojalle, joka punastui mansikkaleivostakin punaisemmaksi meidän huomionosoituksista. No en tiedä, onko sinulla tällaiset tapana, mutta näistä tulee hyvä mieli :)