Keväistä naistenpäivää

Kevätterveisiä kaikille naisille! Saapamaassa huomenna ojennetaan narsissien sijasta mimosan oksia ja itäisessä naapurissa neilikoita ... Pajunkissojakin voisin jo tarjoilla, mutta kun maaliskuun hankikannot puuttuvat, ei näin ollen puskien juureen pääse ilman pitkävartisia kumikenkiä.

Minua on kutitellut varmaan jokin kevätpörriäinen, sillä ostin itselleni naistenpäivän kunniaksi nämä uusimmat lehdet. Suosittelen teillekin, varsinkin tuota uusinta Kotiblogit -lehteä. Vaikka itse olen laiskistumista laiskistunut postailemaan, toisten blogit kiinnostavat aina.

***
Olen varmaan geeneissä saanut isäni innostuksen penkkiurheiluun.  Falunin latuja tuli seurattua melko tarkkaan, viikon kuluttua alkaa pärinä Australiassa ja tänään jännitän Kaisan menoa... ja varmaan sivusilmällä ihmettelen Salpausselän kisoja. Mutta jotta jännitys voisi purkautua tavalla tai toisella, kädet puuhaavat samalla yhtä sun toista... Siitä sitten seuraavaksi - joskus...

Kevät alkaa Matin päivästä

Yläilmojen haltia(tar) ei kyllä nyt osaa päättää, sataako vai ei. Ja mitä sataa: luntako - räntääkö - vettäkö? Toissa aamuna maisema ikkunasta näytti kauniilta, mutta lämpöasteet sulattivat lumet ennen puolta päivää. Telkun mukaan tämä helmikuu on ollut harvinaisen leuto. Vanhan kansan mukaan tänään, Matin päivänä alkaa kevät! Minusta kevättä on ollut jo muutama viikko!

Lettu? Ei. Blini? Ei. Tuttava intoutui kehumaan uusinta makulöytöään: 1 banaan ja 2 kananmunaa soseutetaan ja paistetaan. Ei suolaa, ei sokeria, ei jauhoja. Jännä maku, mutta kyllä minä tykkään perinteisistä letuista enemmän. Makuasia.

Tässä minun herkkuani (yksi monista): maksaa venetsialaisittain, plus haudutettua sipulia ja puolukkaa. Nam! Viime torstaina seisoin p-i-t-k-ä-s-s-ä jonossa Saparomäen liha-autolla tuolla Keuruun torilla. Mukaan lähti potkaa ja savusorkkaa hernekeittoon, sian siivua liuttulaatikkoon ja jauhelihaa murekkeeseen. Pari päivää touhusin keittiössä ja nyt on pakkasessa valmista herkkuruokaa pitkälle kevääseen.

Avanto kutsuu. Halpaa nivelhoitoa. Ja mikä piristysruiske koko daamille.

Ps. Olen huomannut, että minulla on monta lukijaa Irlannista. Olisipa mukava tietää, ovatko he suomalaisia! I have noticed that I have quite many readers from Ireland. I'd like to know more of you.

Ps. ps. Minä olen ihan hurahtanut telkun sarjaan Doc Martin. Mitens te muut?

Ystäville

Tässä kukkia kaikille ystäville! Tulppaanit kuuluvat kevääseen, ehdottomasti. Olen kerran ollut Hollannissa juuri silloin, kun pellot silmänkantamattomiin loistivat erivärisin tulppaanein. Nyt on tyytyminen kaupan kukkapisteisiin

Nämä nietokset ilahduttivat vielä reilu viikko sitten. Nyt sataa taas VETTÄ. Jokohan talvi meni?

Saapasmaakin on saanut osansa valkoisesta peitteestä. Rooma on kaunis myös tämmöisenä, mutta sinne matkustaminen ei nyt kiehdo. Koululaiset kyllä siellä tykkää, sillä koulut olivat kiinni jopa ihan eteläisessä osaa maata.

Tämän näkymän toivoisin joskus näkeväni. Ilmasta käsin kylläkin.

Vihreää maisemaa odotellessa olen suorastaan villiintynyt smootheihin. Tässä on valmistunut banaani-jugurtti-persilja-minttu-kurkkuherkkua. Lasillinen päivässä pitää tohtorin loitolla. Kun kuitenkin edellisestä perustutkimuskäynnistä oli kulunut lähes 20 vuotta, näin YK:n juhlavuoden aluksi halusin tietää, missä kunnossa sitä oikein ollaan, joten tohtorin luo. Kun sitten useampi tuubi verta, pissanäyte, sydänfilmi oli tutkittu, pari luomennäköistä länttiä poistettu, ainoa tohtorin sana, joka viittasi ikään oli se, kun tohtori totesi hyvänlaatuisten länttien kuuluvan VANHUUTEEN. Muuten kropasssa kaikki hyvin: munuaiset, maksa, sydän, keuhkot kunnossa, hemoglobiini oikein hyvä, sokeri ja kolestroli hieman yläreunassa (niin kuin koko meidän suvulla).  Painonpudotusta ja ulkoilua lisää kehiin, niin lääkkeet pysyvät loitolla. Verenpaineesta keskusteltiin, mutta olen ilmeisesti sitä sorttia, että verenpaine nousee joissakin tilanteissa, esimerkiksi lääkärin vastaanotolla. Kotona no problem.

Pitsikiviä on nyt syntynyt telkkarista Kaisa Mäkäräistä ihastellessa. Kuvissa on myös pieniä muistoja sieltä sun täältä. Kivethän ovat joko Maltalta tai etruskien rannoilta. Fossiilit Maltalta ja Venezuelasta, vaaleanpunainen pikkuinen simpukka Maltalta, mehikasvit sabinan parvekkelta jne jne. Muistoja, jotka tuovat lisää haaveita...

Uuden edessä

Lunta on nyt tullut tuulen kanssa tuiskuamalla. Luonnon lämpöeristettä parvekkeelle. Sisäpäivä.

Lidl vetää pisimmän korren - taas. Myypi sisilialaisia veriappelsiineja, tämän vuodenajan vitamiinipommeja. Muista keuruulaisista kaupoista en niitä ole löytänyt. Olen nyt tassutellut ruokatarvikkeita myyvissä kaupoissa ja havainnut, kuinka Sokkari johtaa hintakilpailussa (siis kallein), K-kauppa sitten ja Mega-market vielä ennen Lidliä (siis halvinta).

K-kauppaan palautin reilu viikko sitten hernepussin, koska huomattava osa herneistä oli matojen osittain syömiä. Sen huomasin kotona vasta, kun huuhtelin herneitä. Sain pussista korvauksen ja lupauksen, että kauppa ottaisi yhteyttä (suomalaiseen) tuottajaan, mutta edelleen eilen samoja ja samanlaisia herneitä oli hyllyssä tarjolla. Luottamus kolahti!

Sergio Mattarella, sisilialainen tuomari, Italian uusi presidentti!!! Auguri. Mr B nyrpisteli nenäänsä ihan loppusuoralle asti, koska olisi halunnut presidentin, joka olisi armahtanut hänet. Sitä hän saa nyt odotella.

Siinä he nyt sitten ovat rinnakkain: entinen ja uusi presidentti, Napolitano ja Mattarella. Tähän saakka olen hieman nyrpistellyt Italian nykyiselle pääministerille, Renzille, mutta hyvin hän tämän vaalin klaarasi. Pelasi samanlaisilla korteilla kuin Ms B: ovela politiikko on aina ovela politiikko.

Pitsikiven haluan omistaa Mini-Kimi-Robinille ja hänen vanhemmilleen. Taitaa Kimi nyt huristella ihan onnensa kukkuloilla... Kohta se taas alkaa - se jännittäminen. Forza Kimi e Sebastian da Ferrari!

Matikkaa ja matikkaa

Viime postauksen yhdessä kommentin vastauksessani kerroin haaveilevani matikkakeitosta. Nythän matikat ovat parhaimmillaan. Olen joskus aikaisemminkin postannut matikkakeitosta, ja silloin eräs amerikkalainen ystäväni kysäisi, että minkälainen se MATHsoup oikein on! Oli käyttänyt blogin automaattista kielenkäännöstä, jossa matikka=math.

Eilen sain K-kaupan kalatiskista matikkaa=madetta, paikallisen kalastajan aamulla kauppaan tuomaa. Myyjä jopa nylki saaliin minulle valmiiksi. Kalan sisuksista paljastui upeat mätipussit ja suht puhdas maksa. Kotona poistin siitä nuo valkoiset ei-toivotut pallukat. Totta kait myös mateen pää lähti mukaan.

Itse kala oli ihan hyvän kokoinen, ja nyt padassa hautuukin kalakeittojen aatelia: matikkakeitto.

Keiton valmistumista odotellessani surffailin La Repubblican nettisivuilla, ja matikkahan siellälin tuli vastaan. Mutta nyt  math. Luccassa, Toscanan rannikolla, opiskellaan matematiikkaa ala-asteen eka luokalla tutun näköisillä matikan kirjoilla! Muutaman minuutin videolla näytettiin ihan livenä kirjojen käyttöä, jota perusteltiin mm sillä, että lapset oppivat kyllä pelkkien kuvien ja matemaattisten symbolien avulla matemaattista ajattelua. Siis ei tarvita sanallista tehtävän antoa, koska eppulaisten lukutaitohan on vielä joskus sitä ja tätä.

Edellisen kerran luin em lehdestä, kuinka samoilla seuduilla varhaiskasvatukseen on haettu oppia Ruotsista! Muksuille oli hankittu omat tabletit ja eikun näppäilemään.

Tällaista aidan toiselle puolelle katsominen on oikein hyvä homma, jos ymmärretään, millaisissa oloissa käytäntö on syntynyt ja miten se soveltuu oman aidan sisälle. Itseäni surettaa se, että Suomessa ns reggiolainen ajattelu tulkitaan lähes aina kuvataidekasvatukseksi, mitä se ei missään tapauksessa ole. Pisimmälle ns reggiolaisuuden ymmärtämisessä Reggio Emilian ulkopuolella on mielestäni onnistuttu Ruotsissa. Suosittelen asiasta kiinnostuneille piipahtamista www.reggioemilia.se nettisivuilla ja varsinkin Gunilla Dahlbergin kirjallisuutta.

Tähän lopuksi muisto vuodelta 2011. Silloin Napolitano valittiin uudelleen saapasmaan presidentiksi, vaikka eräs Mr B niin hirmuisesti olisi halunnut kaliffiksi kaliffin paikalle. Napolitano siirtyi nyt eläkkeelle ja maassa kuhisee sekä kulissien takana että edessä. Minä hartaasti toivon viisautta maan keulakuvan valitsemisessa.

Voimaa

Tykkään keitoista. Tässä yksi suosikeistani näin talviaikaan, toskanalainen vihannekeitto pohja-ajatuksena. Parasta sen tekemisessä on, että siihen voi laittaa (lähes) kaikkea, mitä kaapista löytyy. Tässä on tummia ja vaaleita papuja, linssejä, esikypsytettyjä ohrasuurimoita, sipuleita, porkkanaa, varsiselleriä, lanttua, tomaatteja, suolaa, pippuria, rosmariinia ja timjamia. Vettä tarpeen mukaan. Muhitetaan useampi tunti. Keittoon voisi laitta myös (liotettuja) herneitä, kuivia pikkupastoja jne jne. Päälle juustoraastetta.

Papuja täytyy liottaa vähintään 12 tuntia, liotusvettä ei käytetä. Papuja (varsinkin tummia) voi myös rikastaa eli aktivoida, mikä helpottaa  niiden kypsyttämistä. Pavuthan voivat aiheuttaa puolivillaisina vatsavaivoja. Googlesta löytyy lisää ohjetta. Muuten, saapasmaassa vapun aikoihin nautiskellaan uusista, tuoreista pavuista RAAKOINA pecorino-juuston kera, enkä ainakaan minä ole niistä vatsavaivoja saanut. Namskis!

Linssit olen löytänyt vasta viime vuosina. Keuruulla joka ruokakaupassa ei niitä ole myynnissä. Onneksi Sokkari ja K-kauppa pelastavat.

Tomaatit tässä keitossa olivat tuoreita, jo vähän nahistuneita. Parhaat tomaatit ovat purkissa olevat minitomaatit. Minun mielestäni.

Keitto vain paranee uudelleen lämmitettynä, joten sitä kannattaa valmistaa kerralla kunnon satsi.

Kielot ovat Ranskan vappukukkia. Näiden viime keväänä (Keuruulta) poimimieni kielojen  mukana lähetän myötätuntoisia ajatuksia tämän päivän kulkueisiin sinne Ranskan maalle. Uskontojen ja politiikan nimissä tehdään hirmuisia tekoja. On kautta historian tehty. Valitettavasti.

Vettä kengässä

Eilen ei enää ollut asiaa jään yli kylille. Pari päivää jatkunut VESIsade muuttui aamulla märkärättiRÄNTÄsateeksi. Varusteeksi ottamaani sateenRÄNTÄvarjoa piti vähän väliä ravistella puhtaaksi, ettei koko varjo olisi läsähtänyt niskaani.

Mutta räntävarjokaan ei pelastanut toista kenkäparkaani, vaan varpaiden viereen ilmestynyt aukko päästi hiekkaisen loskan virkistämään sukkaani+ niiden alla paljaita varpaita.

Eipä silti, aukoton kenkäkään ei selviytynyt reissusta kuivin nahoin. Kunhan kengät saavat nyt pari päivää kuivatella sisuksiaan(kin), ratkaistaan, mikä niiden kohtalo on. Ovat ylen mukavasti palvelleet jalkojani useamman vuoden.

Hätistääkseni kaikki flunssapöpöt varpaistani annoin niille kunnon lämpimän vesihoidon ja laitoin sitten kuiviin jalkoihin KOLMET sukat päällekkäin. Kömmin täkin alle, enkä ainakaan toistaiseksi ole niiskuttanut.

Toivottavasti tekin olette säästyneet flunssalta.