Ihan yhtä vainoharhainen en ole Lanzaroten viinien kohdalla. Näistä laavahiekkapoukamista kasvaneista viiniköynnöksistä valmistuu erittäin hyvää juomaa merenantimien kaveriksi. Suomessa olen nyt jatkanut tipatonta alku vuotta, sillä Alkon hinnat tuntuvat kohtuuttoman korkeilta, eikä viinien ainesosista ole oikein varmaa tietoa.
Mäntän Serlachiuksessa on vielä 29.03.2020 asti nähtävissä upea näyttely Onnea etsimässä - Italian nykytaidetta. Saliin astuessa on pieni tila nimeltä Minne mennään tänä iltana tanssimaan? Näyttely kiertää maailmaa, ja yhdessä paikassa avajaisten jälkeen siivoaja oli putsannut kaikki pullot ja muut ´roskat´ pois!!! Taide on joskus käsittämätöntä.
Vuosia sitten kävin tutustumassa Ateneumissa ensimmäiseen ARS-näyttelyyn. Tutkin kaikki huoneet tarkkaan. Oli pissakukkia ja pissapönttöjä ym hieman perinteisestä taiteesta poikkeavaa. Yhden pienen huoneen oven pielessä ei näkynyt tekijän tai kollaasin nimeä, joten käännyin lähellä olevan oppaan puoleen ja kysyin, mitä huone esitti. - Se on siivouskomero, totesi hän ja pidätteli hymyään.
Eilen linnottauduin telkkarin (TV 2) ääreen katsomaan Romeshin epämukavuusmatkojen uutta kautta. Tykkäsin aikaisemmista matkoista, enkä nytkään pettynyt, kun hän tutustui Zimbabween. Suosittelen!
Tekniikka näyttää olevan kummallista. Kaikki tämän postauksen kuvat on tuosta kännystä - ilman mitään johdoilla siirtelyä. Homma löytyi ihan vahingossa! Mutta edelleen hakusessa on kuvien siistäminen koneen muistiin.