Voimaa

Tykkään keitoista. Tässä yksi suosikeistani näin talviaikaan, toskanalainen vihannekeitto pohja-ajatuksena. Parasta sen tekemisessä on, että siihen voi laittaa (lähes) kaikkea, mitä kaapista löytyy. Tässä on tummia ja vaaleita papuja, linssejä, esikypsytettyjä ohrasuurimoita, sipuleita, porkkanaa, varsiselleriä, lanttua, tomaatteja, suolaa, pippuria, rosmariinia ja timjamia. Vettä tarpeen mukaan. Muhitetaan useampi tunti. Keittoon voisi laitta myös (liotettuja) herneitä, kuivia pikkupastoja jne jne. Päälle juustoraastetta.

Papuja täytyy liottaa vähintään 12 tuntia, liotusvettä ei käytetä. Papuja (varsinkin tummia) voi myös rikastaa eli aktivoida, mikä helpottaa  niiden kypsyttämistä. Pavuthan voivat aiheuttaa puolivillaisina vatsavaivoja. Googlesta löytyy lisää ohjetta. Muuten, saapasmaassa vapun aikoihin nautiskellaan uusista, tuoreista pavuista RAAKOINA pecorino-juuston kera, enkä ainakaan minä ole niistä vatsavaivoja saanut. Namskis!

Linssit olen löytänyt vasta viime vuosina. Keuruulla joka ruokakaupassa ei niitä ole myynnissä. Onneksi Sokkari ja K-kauppa pelastavat.

Tomaatit tässä keitossa olivat tuoreita, jo vähän nahistuneita. Parhaat tomaatit ovat purkissa olevat minitomaatit. Minun mielestäni.

Keitto vain paranee uudelleen lämmitettynä, joten sitä kannattaa valmistaa kerralla kunnon satsi.

Kielot ovat Ranskan vappukukkia. Näiden viime keväänä (Keuruulta) poimimieni kielojen  mukana lähetän myötätuntoisia ajatuksia tämän päivän kulkueisiin sinne Ranskan maalle. Uskontojen ja politiikan nimissä tehdään hirmuisia tekoja. On kautta historian tehty. Valitettavasti.

Kesä, kesä, kesä

Koti tuoksuu nyt ihanalle! Ranskalaisten vappukukka on minulle viesti kesästä. Sillä kesähän nyt on. Lappi Euroopan helteisin kolkka, noin 30 astetta. (Alkuviikosta oli uutisissa kuvia saapasmaan Garda-järveltä, jossa lumisade oli valkaissut koko maiseman!)

 Kun reilu kaksi viikkosa sitten tulin Keuruulle, luonto vasta heräili kohti kesää.

Viikko sitten sama omppupuun oksa lupaili jo paljon.

Eilen jo satoi ´lunta´, siis omppujen terälehtiä. Oikeita (vesi/lumi)sateitahan tänä aikana olekaan ollut. Eikä yöpakkasia, joten luvassa on hyvä satovuosi. Ja jos vettä saadaan, luvassa HIENO satovuosi. Metsä pullistelee mustikan kukista ja jopa puolukka on alkanut kukkia. Lakkasatoa odottelen jo vesi kielellä. Luonto kyllä kiittäisi vesisateista. Minun toiveeni olisi semmoinen, että vettä sataisi joka yö klo 3.00 - 4.00 välisenä aikana. Sillai hissukseen. Ei mitään kaato-tai myrskysadetta. Äskeisessä sääennusteessa luvattiin viikonlopulle ukkosta. Toivottavasti kohtuullista, ei mitään trombeja.

Näinä aurinkoisina päivinä on mukava piipahtaa päiväkahville Ellun rantaan, siis satamaan. Leppoisa tuuli vilvoittaa ja kahvi virkistää. Tällä hetkellä rantakahvila on Keuruun suosituin pistäytymispaikka. Tervetuloa vaan kauempaakin! Mukavaa viikonloppua.

Ps. Olen saanut taas kolme uutta lukijaa, en vain yhtään tiedä, ketä! Jos tietäisin, piipahtaisin vastavisiitillä. Joka tapauksessa: Tervetuloa!

Pitkàà perjantaita

Pitkàperjantai on saapasmaassa ihan tavallinen arkipàivà. Aamulla làhtiessàni naapurikylààn pitsiliinoja metsàstàmààn, oven pielessà oli tuttu kolmikko: Bingo-koira isàntànsà Romanon sekà piazzan herrasmiehen Ferruccion kanssa. Buon giorno e Buona Pasqua! Nyyh!!! Yhtààn pitsiliinaa ei kirpparilta lòytynyt. No, ostin sentààn artisokkia huomista pààsiàislounasta varten. Ja tietysti niità kieloja. Jàljellà oli enàà pari purkkia. (Kuva alempana.)

Kotimatkalla piipahdin pàivàcappuccinolle alakylàn Roberton baarissa, ihanan vaimonsa palveltavana. Hàn 'mòi' minulle oman sanansa takuulla pààsiàispizzan. (Kuva vàhàn alempana.) Tyypillinen paikallinen perinneruoka, jota syòdààn mm lonzan kera. Siispà lihakauppaan.

Macelleria-salumeria-alimentari-sapori antichi kaupan iloinen omistajapari Maria Paola ja Roberto osaavat asiansa. Heiltà saisi myòs kanin pààsiàispataan, mutta kuka sità nyt pupua hennoo syòdà. Heillà on oma 'laboratorio', jossa he valmistavat makkarat ja leikkelevàt lihat. Siis ihan làhiruokaa.

Apuna heillà on Pamela. Buona Pasqua anche a Roberto's e a Maria Paola's.

Huomaattekos muuten edellisten kuvien kultakoristeiset paperiyllàrit? Suklaisia pààsiàismuniahan ne. Kuvissa nàkyvàt ovat semmoisia keskikokoisia. Jàttikokoisia nàkyy sitten isoissa supermarketeissa.

Kotona odotti mieluisa kirje-kortti Suomesta: Satu làhetti itse ottamansa kuvakortin. Ja kuoren pààllà liehui Suomen lippu! Kiitos, Satu. Haleja ja rutistuksia!!! Roberton baarista ostamani pààsiàispizza odottelee vielà avaamattomana.

Siinà se nyt on minun pààsiàiskukkani: neljà vanaa kieloja, joista vain yksi on kukassa. Mutta tuoksu on ihan aito. Kunpahan saan juurakon kotiutumaan tànne vuoristomajalle! Kielon takana pilkistaa minun omalta pààsiàispupulta saamani suklaamuna! Taitaa pupu haluta itse osingoille.

Keltainen vàri on sitten pesiytynyt vuoristomajalle. Liinana on Fujimo Ishimoton Marimekolle vuonna 1991 suunnittelemaa Lepoa. (http://www.marimekko.fi/) Tykkààn kovasti.

Pitkàperjantai on tààllà siis tavallinen arkipàivà. Raamatun tapahtumista kertoi kuitenkin illan pààtteeksi RAI 1. Itse paavi oli seuraamassa/osallistumassa Colosseumilta, Roomasta làhetettyyn Ristin saattoon. Olkoon tàmà eilen seinàlle saatu lamppu merkkinà siità, ettà valo voittaa pimeyden.

Tànà iltana aion polttaa takkaa, siis sisàkokkoa ja sillà tavalla ajaa noitia muille maisemille.