Missä sinä olit?

Viruksen vuosipäivä Suomessa. Missä sinä olit vuosi sitten, kun Lapissa paljastui maamme ensimmäinen koronatartunta? Itse taisin istua telkun ääressä kummastelemassa outoja uutisia. Vuoden aikana uutisia sitten onkin tullut joka tuutista. Nyt tartuntoja Suomessa on 44039 ja koko maailmassa 101 000 000! Varsinkin nuoriso ei aina oikein ymmärrä asian vakavuutta. Viime päivinä esimerkiksi Jyväskylässä on kahdesta eri paikasta (kuntosali ja ravintola) levinnyt (tällä hetkellä) 150 tartuntaa ja yli 1000 on määrätty karanteeniin.

Missä sinä olit 22.11.1963, kun Yhdysvaltojen silloinen presidentti J F Kennedy murhattiin Texasissa? Minä istuin kotona lukemassa kokeisiin ja kuuntelin samalla radiota. Tuntui epätodelliselta, mutta kovin kaukaiselta.

Missä olit 11.09.2001, kun New Yorkissa kaksi lentokonetta lävisti World Trade Centerin kaksoistornit? Minä olin juuri tullut koulusta ja lysähtänyt katsomaan telkkaria. Ensin luulin katsovani jotain sotaelokuvaa, kunnes kauheus paljastui täysin todeksi sodaksi.

Maailmassa on tapahtunut, tapahtuu, tulee tapahtumaan paljon ei-mukavia asioita. Siksi ihan tavallinen auringonlasku tänä talvinena perjantaina oli uskomattoman kaunis. Tänään tuli mukavia uutisia siitä, että Euroopan lääkevirasto on hyväksynyt AstraZenecan rokotteen. Kyllä tämä tästä. Pestään käsiä, pidetään maskeja ja etäisyyttä. Mukavaa viikonloppua.

Terävyyttä

Terävä tyyppi, kainaloista ainakin. Minun rakas saunatakki sen osoittaa. Hankin takin esihistoriallisena aikana Tallinan torilta. Puhdasta pellavaa. Mutta nyt alkaa takki osin tippua päältä. Vyö kului jo loppuun. Ei siis kestä enää kulutusta.

Eikä ainoastaan kainalot oireile, vaan jopa hartian seutu. Terävät hartiat siis. Vuosi sitten paikkasin yläselän, mutta nyt jo paikkauksen reunamat reikääntyy. Onneksi minulla on toinen pellavapyyhkeistä tekemäni saunatakki, joten tämä virolainen aarre voi vähän levätä ja odotella, jatkanko paikkailua vai en.

Vaatetus on muutenkin nyt retuperällä: samat vaatteet aina päällä. Joo, kyllä niitä pestäänkin, mutta ei ole mitään tarvetta kotona vaatteilla koreilla, eikä kyläilyjä suositella.

Terävyyttä olen nyt tarvinnut ihan tämän blogin kanssa. Joku sitkeä tyyppi lähestyi muutamalla kommentilla enkuksi. Mutta koska en ollenkaan innostunut hänen lähestymisestään, halusin poistaa kommentit. Se ei kuitenkaan onnistunut ensin ollenkaan, koska vanha systeemi kommentin poistoon oli häipynyt. Kokeilin kaikkia mahdollisia keinoja, kunnes huomasin, että sivupalkissa on hyvin helppo työkalu, ja hupsista, sinne avaruuden tuuliin kommentit häipyivät.

Niin häipyivät myös he kohti Floridaa. Bye!

Lidlin hävikkilaatikon viimeiset antimet puhdistin uunipannulle. Öljyä, suolaa ja timjamia ja taas oli herkkua salaattiin, pastan joukkoon tai vain ihan naposteluun. Viikon verran laatikollinen riitti. Kun tänään menin toivorikkaana aamulla kauppaan, kaikki laatikot oli jo viety. Onneksi tämän ajan herkkuja - veriappelsiineja - on taas tarjolla, ihan kohtuuhintaan.

 

 

Tämä nettimaailma löytää kyllä monenlaisia kytköksiä. Muutama postaus sitten viittasin Isä Matteoon ja Gubbioon. (Kuva kesäisestä Gubbiosta) Nyt olen saanut kännykkään uutisia milloin Gubbioon rakennetusta bensa-asemasta milloin jostain paikallisesta tärkeästä, minulle oudosta ihmisestä. Äsken telkussa kerrottiin, kuinka Google on nyt nimetty maailman vaarallisemmaksi yhtiöksi. Täytyypä perehtyä asiaan.

Päiväni iglussa

Päiväni iglussa alkavat muistuttaa toinen toistaan.Tulee mieleen elokuvaa Päiväni murmelina, jossa kaikki toistuu samana päivästä päivään. Telkkarin anti alkaa olla toistoa toiston perään. Esim Parmas ja Kontio on tullut ulos jo niin monena uusintana, että varmaan kohta nauha kuluu poikki. Aina vain jaksan hihitellä Valkeakosken poliisien hullunmyllylle.

Iltapäivää on ilahduttanut ihan uusi tuttavuus, Cedar Cove. Pääosan näyttelijä Andy MacDowell näytteli myös Päiväni murmelina -elokuvassa. Ei mitään suurta draamaa kumpikaan elokuva, mutta erittäin sopivaa iglu -ajankulua.

Tänään sain labran tulokset. Olen jopa terveempi kuin viisi vuotta sitten, jos kolesterolia ajatellaan. Muut arvot olivat ennallaan. Sanovat, että olet mitä syöt. Minä olen siis jonniin sortin pupu, sillä tykkään erilaisista salaateista. Jääkaappia tutkaillessani näin purkillisen pieniä etikkakantarelleja - tuolta noin. Tähän saakka olen sienet syötyäni lorotellut nesteen hukkaan, mutta nyt keksin käyttää sitä happona balsamicon tilalla. Nam!

Huomenna lisään salaattiin tämän Lidlin hävikkolaatikosta löytämäni granaattiomenan siemenet. Nam, nam!

Laatikossa oli eilen 15 banaania. Niistä riitti pakkaseenkin viipaleita. On aineksia uuniherkuiksi tai smootheiksi. Nam, nam, nam!

Herkkusieniä riitti myös pakkaseen, viipaloituina ja voissa tiristettyinä. Nam, nam, nam, nam!

Joo, tiedän, tiedän. Täytyy varoa vaakaa. Toisaalta, olen nyt opetellut syömään 3 - 4 kertaa päivässä kunnon ruokaa ja huomannut nyt, etten jaksa syödä kuin vähän kerrallaan, eikä koskaan ole nälkä. Hyvä minä.

Ai niin, tuo ylin kuva tuli otettua viime viikolla roiman lumisateen jälkeen pakkasen kiristyessä  tämän talven huippulukemaan, -28 astetta. Silloin tämä murmeli hautautui sisään, omaan igluunsa.

Lunta tulvillaan...

 

No nyt sitä on, LUNTA, ja lisää on kuulemma tulossa seuraavan vuorokauden aikana. Sen jälkeen sitten tulee ennusteen mukaan paukkupakkaset. Pukkaa kunnon talvea. 

Aurinko näyttäytyi pari päivää sitten puolisen tuntia, vain. Täytyy siis turvautua purkkeihin, D-vitamiinia, sinkkiä, B.vitamiinia, mutta ennen kaikkea täytyy tyhjentää pakastimen marjoja ja täydentää niitä kaupan antimilla. Kävin tänään tankkaamassa ruoka-aineita muutamaksi päiväksi. Sain mm pitkästä aikaa Lidlin 2e -hävikkilaatikon: omenoita, päärynöitä, banaaneja, tomaatteja, porkkanoita, salaattia, jopa herkkusieniä (niin kuin minulla ei sieniä omasta takaa olisi!)

Haluan myös tietää, missä kunnossa minä olen. Ei, en minä sairas tunne olevani, mutta onhan siitä jo viisi vuotta aikaa, kun vierailin kunnan tohtorilassa. Täytyyhän minun saada edes pieni vastine maksamilleni veroille. Täällä on nyt semmoinen systeemi, että jokaisella on oma hoitaja, ettei tarvitse heti itse tohtoria vaivata. Netin kautta sain valita hoitajan, joten hänen kanssaan juteltuani (puhelimitse) sain tilata ITSE netin kautta laboratorioajan. Tänään sitten kahlasin lumessa terveyskeskukseen, ja ei aikaakaan, kun putkilot olivat täynnä verta. Nyt odottelen pari päivää ja sitten soittelen hoitajalle. Jatkuu sitten... Kovin on ollut automaattista tähän saakka koko homma. Onneksi on oma kone. Tulee miettineeksi ne ikä(vät) ihmiset, joilla nettiä ei ole. Hekin maksavat veroja.

Ps. Keuruulla on nyt kahdeksan koronalaista. Ollaanhan me lähellä Jyväskylää, ja työssä käyviä on sieltä ja sinne.

Suomi saa taas hienoa mainosta saapasmaassa. Oppivelvollisuuden laajeneminen ja ilmaisuus ovat historiallisia uudistuksia, vaikkeivat ne kaikkia puolueita innostakaan. Toisaalta odotan kyllä koulumaailmalta todellista kehittymistä lasten ja nuorten näkökulmasta, sillä ei kannettu vesi vanhoissa ämpäreissä virkistä. Olin mukana, kun Lappiin tuotiin peruskoulua, ja täytyy sanoa, että aikamoista hyväuskoista sirkusta moni asia oli. Muistan esim kuinka englannin opiskelu tuli silloin kouluihin ja jos ope ei itse osannut kieltä, koulutelevisio tuli apuun. Niin siinä sitten ope ja oppilaat istua nököttivät toosan ääressä ja opiskelivat  yhdessä. Ralli-englantia kouluissa!

Mitähän tuolla rapakon tapana nyt tarvittaisiin? Koulutusta ja kenen? Toivon nyt kaikki sormet ja varpaat pystyssä, ettei enää mitään pahempaa tapahtu. Toisaalta, kun on nyt seurannut erään toilailuja, mitä vain voi olla edessä. 

Auringonpistos-vaara

Ihan jännittää, sainko tänään auringonpistoksen! Toisaalta, onneksi keltainen mollukka ymmärsi näkyä vain pienen tovin ja senkin melkoisen harson takaa. Eipä ole tarvinnut kuukauteen pelätä aurinkoa. Huomiseksi uhkaa taas näkyä! Huiii! Se nousee 9.43 ja laskee 15.10, siis 5h27min varottavaa aikaa.Täytyy kait kaivaa aurinkolasit, -rasvat ja hellehattu esille. Uikkarithan minulla on jo käytössä, avannossa.

Kävin tänään tukanleikkuussa ja samalla täydentämässä lähdevesivarastoja. Vaikka kodin hanoista tulee ihan hyvää vettä, ei ole lähdeveden voittanutta.

Minulle on kehittynyt ihan omanlainen systeemi, jotta (Lidlin)mehupullot pysyvät autossa pystyssä: pullojen pahvikehikot kassiin ja kuusi pulloa aina kehikkoon. Siinä se. Nyt on taas 18 litraa juoma- ja kahvivettä.

Talvi tulla tupsahti oikein kunnon pakkasen kera. 12 astetta tänään. Mutta koska ilma on kuivaa ja tyyntä, ei kylmyys tunnu ollenkaan hassummalta. Tohtorilassa vesi on nollan kieppeillä.

Niin se korona löysi sitten Keuruullekin. Kuusi tapausta eiliseen mennessä. Tietokohan tästä vihulaisen läheisyydestä on aiheuttanut sen, että kaupoissa ei enää juuri ole maskitonta asiakasta, vaikkei mitään maskipakkoa olekaan, ainakaan vielä. Toivottavasti rokotukset pian saadaan olkavarteen. Hidasta tuntuu kiire olevan. Ei auta kun pysyä kotona.

No, onneksi 'karanteenissa' on edes telkkari. Montalbano on nyt ollut seuranani kuuden viikon aikana. Joitakin osia olen  uudelleenkatsonut kolme kertaa ja olen nyt vakuuttunut siitä, että komissarion uimisia leikataan ja liimataan aina tarpeen mukaan. Ai mistä tiedän? No tuosta oikealla olevasta rakennuksesta. Jos uimakohtauksissa näkyy nuo parvekkeet, kuvaukset ovat vanhoja.

Näissä uusimmissa jaksoissa ei parvekkeita enää ole. MOT

Ajattelin, etten enää puutu oranssitukan toilailuihin, mutta pakkohan se on: Ei ole kaikki muumit hänellä kotona, tai oikeastaan, ei siellä tunnu olevan enää yhtään muumia kotosalla. Pakoon ovat juosseet. Anteeksi ilkeyteni.