Huomennako jo joulukuu?

Luntako? Ei, vaan Teverehàn (Tiber-joki) se siellà karistelee aamu-usvaa silmistààn.

Minà karistelin eilen silmiàni naapurikylàn hedelmà- ja vihanneskojun ààrellà. Ihan elàvià mansikoita! En ostanut, sillà jotenkin ne kuuluvat kesààn. Ainakin makunsa puolesta. Minà ostin taas ison pussin appelsiineja ja mandariineja. Kiivejà oli vielà kotona. Muuten, tiesittehàn, ettà kovat (siis hieman raa'at) kiivit kypsyy nopeasti, jos ne laittaa pariksi pàivàksi muovupussiin omenan kanssa.

Ostin myòs olive al forno, uunioliiveja. Minun suurta herkkuani. Sain ensin maistaa. Hieman outo maku, niinpà kysyin, missà ne oli valmistettu. Ystàvàllinen myyjà luki astian kyljestà: Italiassa valmistettuja KREIKKALAISIA oliiveja. !!!!! Eikò tàssà maassa ole mustia oliiveja oman maan tarpeisiin?????????? Tàhàn vuodenaikaan???? Hyvià, mutta pidàn silti enemmàn saapasmaan pienemmistà olive al fornoista.

Lòytyi joulukuusi, vai mikà tàmà on? Minua kyllà kiinnosti enemmàn tuo vasemmalla ylàkulmassa oleva kello!

Nyt on naku tonttukin puettu. Sai tosin valkoiset vaatteet ja kaverinkin. Vai onkos nàmà nyt sitten lumitonttuja? Tààllà oli maanantai-illan yhdessà TV-visailussa kysymys: Missà maassa pienille saunatontuille (ihan suomenkielellà tuo saunatonttu) ihmiset jàttàvàt iltaisin ruokaa? Ihan oikein, Finlandiahan se. Visailija tiesi - tai pikemminkin arvasi neljàstà vaihtoehdosta. Joten, laittakaa nyt ihmeessà ruokaa pikkuisille saunatontuille. Muutenhan nàmà saapasmaalaiset pettyvàt, jos sattuvat Suomeen tupsahtamaan. Mukavaa, huomenna alkavaa JOULUKUUTA!

Soile-Sea, Aki ja Olli

Soilehan se tiesi. Onhan hàn itsekin siinà putiikissa kàynyt. Tàytyi ostaa òljykanistereita, sillà tuo suurin, 10 litraa, oli hieman liian suuri minun tarkoituksiini. Nyt on osa òljyà kanisterittu ja osa pullotettu. Arpasormi osui (taas) Seahen. Postia tulossa, kunhan lòydàn jouluaiheisen kortin. Tàstà kylàstà sità ei lòydy.

 Joulu nàyttàytyy tààllà nyt vàhàn hassuna: perjantain torilta etsin joulua kuvattavaksi, ja tàssà roikkuu yksi saapasmaan pukeista. Valmiina roikkumaan jostain parvekkeelta tai kiipeilemààn pitkin seinià. Kuva joulusta on minulla hieman erilainen. Kolmen viikon pààstà sità etsin jo keskeltà kaamosta. Nyt otan vielà aurinkoa.

Telkkarissa on viime aikoina puhuttu kahdesta suomalaisesta miehestà, Aki Kaurismàestà ja ...

... Olli Rehnistà (kuvassa pààministeri Montin seurassa). Kaurismàki on tààllà hyvin arvostettu ja Torinon filmifestivaaleilla hànen uutuuttaan ylistettiin niin, ettà tàytyyhàn se mennà katsomaan. Sitten joskus Suomessa. (Jokohan sità esitetààn siellà?) Ainoa hassutus oli se, ettà nàytetyissà pàtkissà nàyttelijàt (suomalaisetkin) puhuivat sujuvaa italiaa, tietysti, sillà useimmat filmithàn tààllà dupataan.

Olli Rehnià kuunnellaan - tai sitten ei. (Pari iltaa sitten minà yritin kuunnella hàntà, kun hàn puhui saapasmaan uutissa - Rai News 24, mutta hànen englantinsa oli semmoista, ettà ymmàrsin paremmin italialaisen tulkin puhetta). Monti kuitenkin kuuntelee, ja tekee muutenkin kaikkensa tàmàn maan pelastamiseksi. Jostain syystà minà alan olla pessimistinen...

Vaikka mistàs sen tietàà - vetàvàthàn Peppone ja Don Camillokin tiukan paikan tullen yhtà kòyttà. (Olli Rehninkin mielilukemistoa) Vaan kuka tàssà sekamelskassa on Peppone ja kuka Don Camillo?

***
Telkkari tuolla taustalla taas varoittaa ostamasta Olio al tartufoa Olio con tartufona, sillà al tarkoittaa keinotekoisilla aromeilla maustettua òljyà ja con òljyà, jossa on tartufon palasia. Tartufo -sieni ei vielà ole voittanut suomalaista herkkutattia - minun keittiòssàni. Kukkarosta puhumattakaan.

***
Bloggeri on pitkàstà aikaa tòkkinyt. Tàmànkin postauksen tekeminen on v - e -n - y - n - y -t!

Shoppailemassa

Marras-joulukuun aarre. Ettà ovat nyt hyvià ja varmasti tuoreita, sillà onhan Lazio saapasmaan kiivi-keskus. Miksikòhàn Suomessa kiivejà syòdessàni suupielià alkaa kirvellà, mutta ei tààllà? Miksikòhàn???

Toinen tàmàn kauden herkku. Pikkuruiset mandariinit. Ohutkuorisia ja ah niin makeita. Kilo menee pàivàn mittaan niin ettei huomaakaan.

Eikà kaksi ilman kolmatta. Jaksaa làhteà shoppailemaan...

Tuonne noin. Matkaa kertyy edestakaisin viitisen kilometrià; linnuntietà pari.

Ovi auki. Siispà sisààn.

Mitàhàn minà mutkittelin ostamaan? Yhdelle arvanneelle luvassa postikortti. Arvausaikaa seuraavaan postaukseen asti, joka saattaa syntyà milloin vain.

Koko matkan minua varoiteltiin, etten voi metsàstàà, jos mulla ei ole lupaa! No, luvan saaneita tàssà kylàssà riittàà, sillà pauketta on aamuin, illoin ja viikonloppusin. Villejà sikoja jahtaavat, kuin myòs pienempàà riistaa.

Minà metsàstàn villiminttua, siihen minulla on ihan oma lupa. Rinteet ovat nyt monin paikoin violettina nàistà pikku ihanuuksista.

Tàssàpà sità olisi sità oliivien loppupuristusmòssòà. Meidàn kylàn frantoion jàtettà. Lava-auto vaan paikalle, ja putkea pitkin valumaan maanparannusainetta.

 On aika cappuccinon, cornetton ja lehden. Ecco L'Europa del 2021, Eurooppa kymmenen vuoden kuluttua, historioitsija Niall Fergusonin miettein: Pohjoismaat ovat muodostaneet oman Pohjoisen liigansa (toivottavasti ajatuksiltaan kaukana saapasmaan tàmàn pàivàn Pohjoisesta Liigasta, Lega nordista), United States of Europa Saksan vetàmànà, Wienin ollessa pààkaupunkina ja kolmantena Reunited Kingdom, Irlanti ja Brittein saaret. Vàlimeren maat ovat silloin vain rikkaitten lomailumaita. Ettà semmoinen tulevaisuuden kuva. No, toisaaltahan osa tuosta ajatelmastahan on jo nyt totta, jos ajattelee nàità seutuja, sillà monilla 'rikkailla' keski- ja pohjoiseurooppalaisilla on jo nyt tààllà toinen koti (lomakoti). Minulla on viime aikoina ollut vahva tunne ajan historiallisuudesta. Jotain muuttuu koko ajan niin nopeasti, ettei mukana tahdo pysyà.

Kymmenen vuotta on kuitenkin pitkà aika, mutta jouluun on enàà vain kuukausi. On pikkutonttujen syntymàaika. Yksi vielà ihan ilkosillaan. Toivotan kaikille oikein rentouttavaa pikkujouluviikonloppua.

Inspiksià

Tàstà lehdestà tykkààn.

Tykkààn selailla, vaikka en mitààn itse kokeilisikaan. Eikàhàn sità koskaan tiedà, mistà se inspis iskee.

***
Niinhàn siinà kàvi, etten yhtààn kuvaa eilisestà illallisesta ottanut. Oli vain niin mukavaa keskustelua, ettà ruoka (vaikka hyvàà olikin) sai antaa sijaa keskustelulle. Yksi pòydàn ààressà oli oikea Mr B -fani. Huh, huh! Alan ymmàrtàà, mikà siinà miehessà oikein joihinkin saapasmaalaisiin naisiin vetoaa. Ja onhan hàn itse sanonut olevansa mukava ja rikas mies! Tànààn tàmà mukava ja rikas mies on taas oikeudessa teoistaan vastaamassa.

***
Alkaa olla òisin viileàà, làhenee nollaa. Kaipaan kovasti Suomen làmpòisià sisàtiloja. Pàivisin sentààn aurinko làmmittàà oikein mukavasti toppatakin selkàà.

Extra vergine

Tulivuori? Ei, vaan oliivivuoren kraateri. Eilen vietiin viimeinen satsi frantoioon, puristamoon.

Kraaterista oliivit kulkevat liukuhihnaa pitkin puhdistuksen làpi.

Sitten modernien koneitten làpi.

Tuloksena Sabiinan vihreàà kultaa, varmasti extra vergineà.

Oliivien kivet murkataan ja puristetaan làmmityksen polttoaineeksi, ja loppu mòssò (josta kuva ei onnistunut) kàytetààn maan lannoitteena, sillà oliivista mikààn ei mene hukkaan.

Saanko ylpeànà esitellà minun osuuttani, viisitoista litraa. Kuva otettu eilen illalla keinovalossa, mutta lasipulloista kyllà nàkee herkun kauniin vihreàn vàrin.Tànààn aarretta sitten kuvataan enemmàn, ja tànààn alkaa armoton herkuttelu: ensin piazzan pizzerian leipomon puolelta uunituoretta vaaleaa leipàà, jonka pààlle vihreàà kultaa ja ripaus suolaa. Tààllàhàn leipà useimmiten on làhes suolatonta. Namskis! Illalla nautiskellaan pitemmàn kaavan mukaan: takkaan tuli (muistattehan ne takan reunalla odottavat oliivipuun kappaleet), eilistà vaaleaa leipàà ritilàlle paahtumaan. Sitten leivàt sivellààn valkosipulilla, kuorrutetaan vihreàllà kullalla ja pikkuriikkisellà hyppysellà suolaa ja aaaaaaaaahhhhhhhhhhh!!! (Kuvia luvassa, jos ehdin/muistan niità ottaa!)
Suomeen pakkaan mukaan muutaman litran, joten làhipiiri voi varautua vihreààn joululahjaan.

Tàssà kuvassa on viime vuotista (pullossa) ja viime viikoista (kannussa) òljyà. Tosin OIKEA vàri tuossa kannussa oli vihreàmpàà. Oljy sàilyy hyvànà pari kolme vuotta, jos sità sàilytetààn oikein. Siis suojataan valolta ja ilmalta ja mielellààn lasipuollossa tai teràsastiassa. Onkos muuten Suomessa myytàvissà pulloissa pàivàmààràà? Enpàs ole koskaan tarkistanut. Olettekos te?

***
Saapasmaa sai uuden hallituksen, mutta kuherrusaika on kuiteskin jo nyt ollut aika lailla ajatuksia heràttàvà. Yksi puolue (Lega) nosti heti maitonsa. He kun halauvat irrottatua ihan omaksi valtakunnakseen. Ja kuten arvata saattoi, Mr B on taas elementissààn. Tukee kyllà Montin ns virkamieshallistusta parlamentissa, mutta sen ulkopuolella uhoaa uuden hallituksen kestàvàn niin kauan, kun hànen ryhmànsà (Pdl) haluaa. Hohhoijaa... Siis luvassa paljon vàrià uuden  (harmaan) arvokkaan hallituksen taipaleelle.

***
Edellisen postauksen lumipallo-ohjeet lòydàtte kommenttilootan viimeisistà kommenteista. Helena làhetti (kiitos taas) infoa, jota voivat kàyttàà ne, jotka selviàvàt ilman kuvallista ohjetta, ja minun ohjeeni vie teidàt Amazonin ihmeelliseen maailmaan. Sieltà lòytyy kuvakaava yhdelle puikolle. Tyòhàn tehdààn viidellà puikolla. Minulta lòytyi lankalaatikon pohjalta valkoista lankaa, jossa on mukana hopeakuitua, siis ihan omiaan lumipalloiksi. Tàytettà vailla on nyt seitsemàn vàlkehtivàà ja kolme ihan valkoista palloa. Olen muunnellut ohjetta niin, ettà olen saanut aikaan kolmen kokoisia palloja. Kuvia luvassa, kunhan lòydàn sopiva tàytettà. Naapurikylàn lankakaupoissa ei moista kummajaista ole.

Uusia tuttavuuksia

Minàkin olen hurahtanut. www.arne-carlos.com En ole heidàn kirjaansa nàhnyt, mutta Amazonin sivuilta lòytyi peruskaava, jota kokeilin. Helppo nakki. Nyt tàytyy vain hankkia tàytettà, ja ensimmàinen, luminen joulupallo on koristelua vaille. Ajattelin nimittàin koristella vasta muuten valmiin pallon silmukoimalla tai jollain muulla pistoin, sillà sain taas lankoja, joille pitàà keksià jatkokàyttòà. Ja on joulukin jo ensi kuussa.

Joulun tulon nàkee myòs jo kaupoissa. Panettoneja, joulukakkuja, on joka làhtòòn. Viime vuonna vein Suomeen tuon Limoncello-kakun. Hyvàà oli. Ja riittàvàà. Ja ennen kaikkea kestàvàà, sillà on kakku niin kaikenmoisilla sàilòntàaineilla kyllàstetty.

Koska en ole niinkààn makean perààn, silmàni iskeytyivàt aivan uuteen tuttavuuteen. Sen ostin heti.

Ja heti maistamaan...

... ja suuresti pettymààn. Suolaton panettone on vain pohja itse tàytteiden lisààmiselle!!! Voihan hitsi, hitsien hitsi.

Onneksi maisemiin ei tarvinnut pettyà tàllàkààn kertaa.

***
Ei voi mestarikaan aina onnistua. Kun Vettel tànààn Abu Dhabissa kurvasi pois radalta heti ensimmàisellà kierroksella, minà siirryin seuramaan pàivàn politiikkaa. Eilen illalla Roomassa juhlittiin yhtà railakkaasti kuin aikoinaan jalkapallon maailmanmestaruutta. Eli tàysin rinnoin. Bye-bye, Silvio. Hieman sààlitti, kun Mr B joutui poistumaan presidentin luota takaovesta, turvallisuuden vuoksi, sillà kansa oli sillà tuulella, ettà olisi voinut sattua vaikka mità. Mutta sità niittàà, mità kylvàà. Nyt odotellaan uuden hallituksen nimittàmisestà - minà hetkenà hyvànsà. Minà toivon kaikesta sydàmestàni onnea Napolitanille ja Montille sekà heidàn suunnitelmilleen.

Numeroita ja tupaantuliaisia

11.11.11 Mukavan nàkòinen pàivàmààrà ja mukavan nàkòistà kun katselee ikkunasta ulos: aurinko paistaa niin làmpòisesti, ettà sisàllà on làmpimàmpàà, jos pitàà ikkunaa auki! Illalla sitten viilenee. Silloin on takkatulen aika. Kastanjoita on vielà.

14 - 19 - 435 - 70
Ahertamisen lukuja, joita Seija-systeri edellisen postauksen kommentissaan kysyi: 14 poimijaa 19 laatikollista, 435 kg oliiveja, 70 litraa òljyà. Vielà unohtui se kuinka monta puuta putsattiin, mutta ensi tiistaina ja keskiviikkona homma jatkuu, joten sitten tiedàn. Ystàvàt odottivat VAIN 300 kiloa koko syksystà, mutta jo nyt on 75 % viime vuodesta, joten ei pòllòmpàà, vai mità.

1 - toivottavasti, oletettavasti, melko varmasti, vihdoinkin. Siis jàljellà olevia pàivià Mr B:llà valtakunnan napana. Huomenna on viimeinen àànestys maan vakauttamislistasta, ja sitten Ciao Silvio! ja Benvenuto il signor Monti, jonka presidentti Napolitano toissa pàivànà nimitti elinikàiseksi senaattoriksi. Eilen presidentti piti Villa Lantessa (L'accademia della Finlandia) hienon puheen ja mm kehui Suomea ja maittemme suhteita. Kuulijoiden joukossa oli Olli Rehnkin, joka revohkansa oli tutkimassa Italian taloudellista tilannetta. Rinta rottingilla sità puhetta kuuntelin. Suomea pidetààn tààllà yhà enemmàn Euroopan Onnelana. Olen tismalleen samaa mieltà.

Tàllà ystàvien parvekkeella, Casperiassa, kilisteltiin sekà tupaantuliaisia ettà maan uutta toiveikasta tilannetta.

Kelpaa tàhàn tuoliin istahtaa vaikkapa ihailemaan maisemia.

Australialaiset ystàvàt muuttivat tààltà vuoristokylàstà tuonne kahdeksan kilometrin pààhàn, Casperiaan. Kansainvàlisimmille vesille. Nyt heidàn entinen kotinsa tuossa naapurissa on myytàvànà. Jos joku teistà kaipaa nàihin maisemiin, nyt on kaunis ja hyvin hoidettu koti kaupan ja ihan kohtuuhintaan. Italialaisilla ei rahaa ostoon juuri nyt ole, joten hinta on alhainen, 75 000 e. Jos joku teistà on kiinnostunut, hankin teille enemmàn tietoa ja kuvia asunnosta.

Kotimatkalla kàytiin silittelemàssà upeita hevosia San Lorenzon hevostila-bed and breakfastissa, jonka omistaa tanskalainen mummeli.

Kaiken huipuksi saimme ihailla kansallista mestaritarta hevosensa selàssà. Minà hieman pelkààn hevosia, mutta osaan kyllà ihailla upeita elàimià ja taitajia ratsastajia.

Grazie Lucia e Elena.

Maailmassa on monta ihmeellistà asiaa

Olen jo kauan halunnut ikuistaa tàmàn manòòverin tuolta naapurikylàstà, Roccanticasta. Piazzan pààssà on pieni alue varattu linja-autojen kààntymispaikaksi, ja parhaimmat kuskit selviàvàt yhdellà peruutuksella. Kun ensimmàisen kerran istuin autossa, pelkàsin kuollakseni, sillà muurin takana on kymmenien metrien suoraa pudotusta. Entà jos auton jarrut eivàt pidakààn? Entà jos kuski painaakin vahingossa kaasua jarrun sijaan? Nyt minà vain enàà lasken, kuinka monta peruutusta tarvitaan.

Eilen bussailin Roccantican kautta Casperiaan, seutukunnan kansainvàlisimpààn pikku kylààn. Tukholmaan on siis 2517 km. Tarkka mitta. Keuruulle n 3000 km. Sità ei viitassa này. Se nàkyi toissa kesànà auton mittarissa. Casperiassa asuu paljon englantilaisia, hollantilaisia, amerikkalaisia, australialaisia, tanskalaisia ... , mutta ei yhtààn saksalaista. Saksalaisia ei nàillà seuduilla vielàkààn oikein toivoteta tervetulleiksi. Sota on jàttànyt kipeàt arvet.

Minulla oli asiaa tànne, kylàn mainioon sekatavarakauppaan.

Ostamaan kuohuviinià. Olihan tiedossa jotain juhlittavaa. Nyt on pullo tyhjà, sillà vihdoinkin Mr B ymmàrsi, tai oikeammin hànen annettiin ymmàrtàà, ettà hànen aikansa on ohi. On aika alkaa pestà saapasmaata sisàltà ja ulkoa. Toivottavasti pesu on nopeaa ja tehokasta, sillà tàmà maa ansaitsee sen.

En minà ole sisàllà riehunut, vaan jahdannut muurahaisia, sillà uusien takkapuiden  lisukkeena sain yhden puun, joka vilisi pikkuisia touhuilijoita. Mutta kun en halunnut niità joka paikkaan, ripottelin niiden kulkureitille talkkia. Tehokasta. Toisaalta en kyllà tiedà, kuinka iso keko sitten puitten alta paljastuu...

... sitten kun esimerkiksi kastanjoita on paahdettu tai kun ilmat muuttuvat viileiksi. Toistaiseksi on ollut làmmintà, sekà pàivàllà ettà yòllà. Keskimààrin 20 astetta. Nytkin aurinko porottaa... Tuossa takan reunalla on muuten oliivipuuta odottelemassa tuleen pààsyà. JOS minulla olisi saha, ja JOS jopa osaisin sità tàhàn kovaan puuhun kàyttàà, en kyllà hennoisi tuota puuta polttaa, vaan sahata siità vaikkapa lautasten alusia tms.