Pàivàllà kosteus oli haihtunut taivaan tuliin. Oli aika tehdà kotikylàn kuvausretki. Oma piazza tuolla alhaalla. Restauroidussa kappelissa en vielàkààn ole kàynyt. On kovin harvoin ollut ovi auki.
Kunnantalon uudistettu siipi kurkottelee kohti Roomaa. Vasemmalla oleva maanvyòrymà (ei này kuvassa) odottelee korjaamistaan. On odotellut jo reilun vuoden. Mikà tààllà ei ole aika eikà mikààn. Nàissàkààn asioissa.
Kunnantalon vieruskaveri on kirkko. Kun ensimmàisen kerran kuulin kirkonkellojen soittavan aamu- ja iltasoittojaan, minua alkoi huvittaa: Melodiahan oli ihan tuttu: " On neidolla punapaula, kun tanssiin hàn kày... Kàsvarteen kultansa solmii hàn sen..." Siis suomalainen kansanlaulu. Kumpi on matkinut kumpaa: Suomalaiset vuoristomajan kirkkoa vai pàin vastoin?
Vuoristokylàn vanhin osa on keskiajalta, jolloin autoista ei kait osannut unelmoida kukaan muu kuin Leonardo da Vinci. Ei ole tilaa autoille nàillà kujilla.
Reilu vuosi sitten ilmestyi kylààn tàmmòinen eksoottisuus. Ihan kuin suomalainen kesàmòkki.
Sen naapuritalo on myytàvànà. Kiinnostaisikos teità?
Illan kuva parvekkelta klo 20.00. Nàin kesàaikana. Ottaa muuten harvinaisen tiukalle nousta aamulla ylòs. Ensimmàinen kerta kun tàmàn kellon siirtàminen vaikuttaa aamuun. Olenkohan minà tulossa vanhaksi?
***
Lopuksi UUTINEN: Mr B haluaa Nobelin rauhanpalkinnon. On TAAS nàytellyt pelastavaa enkelià. Lupasi pelastaa Lampedusan saaren Tunisiasta tulleilta venepakolaisilta. Varmaan kày samoin kuin kaikkien hànen lupaustensa: Ne unohtuvat. Lupasihan hàn rakentaa uudelleen Aquilan. Rakentamatta on vielàkin suurimmalta osalta. Lupasi puhdistaa Napolin roskista. Roskainen on edelleen. Mutta entinen laivahuvittajahan hàn onkin. Lisàksi taitaa olla tulisia hiilià herran pallien alla, sillà 6.4. làhestyy...
***
Nyt tarvitsen kunnon virkistyksen. Menen puristamaan parin appelsiinin mehun ja laitan kahvin tulemaan.