Rypistyvän rusinan harakanpesäpää

Lauantaina ostin Vakasta vastan ja nautin vihdoin taas saunan lämmöstä. Saunomisella ja kuivalla sisäilmalla on vain tähän aikaan vuodesta, tässä maassa, myös ei-toivottuja seurauksia: iho kuivuu ja rypistyy rusinaksi ja hiukset sojottavat sähköisinä tuhanteen eri suuntaan! Pisteet tässä kohden saapasmaalle, sillä siellä ilmassa oleva kosteus pitää hipiän vauvanpepun pehmoisena ja veden kalkkipitoisuus hiukset kuohkeassa ojennuksessa. Ei muuta kun rasvaa purkista ja kampausnestettä pullosta.

Tykkään tästä valohämystä ja lumen määrästä. Tulossa valkoinen joulu. Kävin vähän tutkailemassa joko jään yli voi tassutella kylille, mutta palasin takaisin, kun huomasin, kuinka paljon jalan jälkiin nousi vettä. Täytyy odotella alkavalle viikolle luvattuja pakkasia.

Kerrankin sattui kamera olemaan oikeaan aikaan mukana. Joulupukkihan se oli ennakkotarkistusreissulla Haapamäeltä kohti Petäjävettä! Kovin luontoystävällinen ei tämä pukin kulkupeli kyllä ole. Poro on parempi.

On aika nauttia kynttilän valosta. Tykkään, tykkään, tykkään...

Auguri

Auguri e buone feste! Hyvàà juhlan aikaa. Ostin tàmàn koristeen (made in China) Keuruun kodin oveen. Tààllà joulu ei ole niin suuri juhla kuin Suomessa. Perinteiseen tapaan lahjat on tuotu lapsille vasta loppiaisena - niin kuin itàsen maan viisaat miehet aikoinaan, mutta làhinnà amerikkalainen jouluhulina on valtaamassa myòs saapasmaata. Jouluaatto on ihan tavallinen tyòpàivà, eikà jouluaattoa muutenkaan vietetà niin kuin Suomessa - kinkun ja laatikoitten ààressà, vaan pààruokana on kaikenlainen veden anti. Uudenvuoden aattoilta on sitten yhtà màssàilyà ja kuohuviinià.

Minà olen pakkaamisessa loppusuoralla. Haen vielà tuosta kylàn macelleriasta (lihakauppa) pecorino romanoa (lampaanjuustoa, jonka tekee paikallinen paimen tuossa làhellà. (Sità ja parmiggianoa raasteena pastan pààlle - ah, mità herkkua. Tai sitten vaikka hillon kerà ihan vain pikkunàlkààn tai antipastona.) Kaksi matkalaukkua ruumaan, làhinnà saapasmaalaisia herkkuja oliiveista ja òljystà làhtien. Mukava sitten kokkailla Keuruulla à la saapasmaa.

Kàvin toissa iltana kuvaamassa naapurikylàn pààpiazzaa. Sen toisessa pààssà olevan kirkon rappusille on rakennettu precepe, jouluseimi, johon Jeesus-lapsi syntyy sitten jouluyònà.

Nàmà ruusut ovat Seija-systerille: Mukavaa nimpparia! Jokos tànà aamuna olet piipahtanut avannossa? Minà aloitan sen ihanuuden heti lauantaina. On se vaan kummaa, ettà tààllà minà valitan viimaa ja kosteaa kylmyyttà, mutta Suomessa minà pulahdan avantoon ja nautin suunnattomasti! (Saapasmaalaiset katsovat minua aika oudosti, kun kerron heille asiasta.) Muutenkin tààllà ihmetellààn, miksi minà làhden talveksi pois sinne lumen ja pakkasen keskelle. SIKSI!!!!!

Pelastus laskeutui mutkaan

Pelastushelikopteri laskeutui tunti sitten tàhàn mutkaan - toisella yrittàmàllà. Jos katsotte oikein tarkkaan, voimalinjaa hipoen. Helikopteri tuli noutamaan vanhaa miestà, joka oli saanut sydànkohtauksen...

Potilas oli noudettu vuoristokylàstà nàità rappusia pitkin ambulanssiin ja sitten (Muistatte ehkà ne pasuunakukat, jotka kasvavat tàssà puutarhassa.), mutkaan, jossa oli làhin mahdollinen laskeutumispaikka helikopterille. Silloin kerran, kun kamera jàà kotiin, tapahtuu tàllaista. Minun piti palata kotiin hakemaan kamera ja mennà uudestaan kuvaamaan pelastuspaikkaa. Potilaan sisar kertoi, ettà mies oli tajuissaan ja ettà hànet vietiin Roomaan sairaalaan. Minà ihailen tàssà maassa sità, ettà kun apua tarvitaan, sità saadaan ja  aika nopeasti. Ambulanssin, helikopterin ja ensiapuauton lisàksi paikalle ilmestyi kuin tyhjàstà ihmisià pysàyttàmààn koko liikenteen. Autoja kertyikin sitten pitkàt jonot kumpaankin suuntaan. Edes me jalankulkijat emme pààsseet paikasta ohi, tietenkààn.

 

Potilas oli pààssyt turvallisiin kàsiin, ja minà piipahdin aamun toiselle cappuccinolle Roberton baariin, jossa minua palveli hànen vaimonsa.

Roberto on kuuluisa paitsi seudun parhaasta jààtelòstà, myòs mm nàistà joululeivonnaisista: pampapato ja torzetti - jouluisia makupaloja Suomeen vietàviksi. Alakylàssà on joulupyyjàiset 23.12., jota varten Roberto on alkanut leipoa nàità herkkuja. He pyysivàt minua myyjàisiin myymààn mm pitsikiviàni, mutta kun silloin olen jo làhellà saunaa!!!

Arktiset olosuhteet tààllà senkun vain jatkuivat. Tarvitsin pààhineen ja kaulaliinan. Onhan minulla niità kyllà ennestàànkin tuolla hyllyssà, mutta ne kutittavat niin kamalasti, villaa kun ovat. Gaetasta olin ostanut merinovillalankaa, joka ei kutita tippaakaan. (Tuon pipon huopakoristeen olen ostanut Keuruun Vakasta.) Neuleiden alla on lampaanvuota (sekin tuotu Keuruulta joskus esihistoriallisella ajalla), jonka laitan aina yòksi làmmitàmààn vuodetta! Untuvatàkki pààllà ja lampaantalja alla - antaa unen tulla.

PS. Voisin taas sanoa paljonkin Mr B:stà - muumiosta, joka yrittàà palata pààministeriksi (ranskalaisen lehden otsikko). Nyt hàn on kiukustunut mm EU:lle, kun se yrittàà vaikeuttaa hànen bisneksiààn mustamaalaamalla hàntà. Voi pyhà yksinkertaisuus!!! Mies on tuomittu vankilaan, mutta koska kaksi oikeudenkàyntià on vielà kesken, ei hàntà saada telkien taakse - vielà. Hàn haluaa takaisin valtaan, jotta hàn saisi taas syytesuojan. Oikea unelma saapasmaan pààministeriksi, vai mità?

Juhlasta juhlaan

Itsenàisyyspàivànà virittelin Suomen lipun liehumaan makkarin ikkunan ulkopuolelle. Illalla virittelin itseni juhlatamineissa telkkarin ààreen: Jalkoihin sujautin ensin puuvillasukat, joiden pààlle froteesukat, joiden pààlle villasukat - ja koko satsin huipennukseksi Aino-tossut. Siroa vartaloani suojasin ensin làmpòkerrastolla, sitten  pitkàhihaisella puuvillapaidalla ja villatakilla - ja lopuksi verhouduin pitkààn froteeaamutakkiin  ja kaulaan kiehoin uusimman kaulahuivini (josta sitten joskus myòhemmin!) Kelpasi siinà seurata Linnan juhlien daamien vàhàpukeisuutta. Taisi muuallakin pàin maailmaa olla Areenan ààressà juhlijoita, sillà ohjelma pàtki aina vàlillà, mutta uusintoina olen nyt arvioinnut illan TV- antia: leppoisan juhlallista touhua.

Torstai oli tààllà ihan tavallinen arkipàivà. Sen sijaan lauantaina oli tàkàlàinen pyhàpàivà: Festa dell'Immacolata, Neitsyt Marian pàivà. Katolinen kalenteri pursuaa eri pyhimyksille nimitettyjà pàivià. Joka pàivà juhlitaan jotakuta. Suomen tapaista nimipàivàperinnettà tààllà ei ole.

Me kàvimme làhistòllà sijaitsevassa Santuario di Vescoviossa, pakana-aikaisen temppelin raunioille keskiajalla rakennetussa kirkossa. Kirkon kellotornista voi lukea sen aikaista rakennustekniikkaa: otettiin rakennusaineita sieltà, mistà niità lòydettiin, vaikkapa sitten vanhoista romahtaneista/tuhotuista marmorirakennelmista. Kirkon sisàllà, pààalttarin vieressà on luola, jossa on sàilynyt noin 2000 vuotta vanhan rakennuksen osia.

Ulkona oli paimen vartoimassa laumaansa, niin kuin silloin joskus itàisillà mailla...

Tànne on tosiaankin tullut talvi. TALVI. HHRRRRRRRRRRR!!! Naapurikylà, Roccantican, vuorillekin on satanut lunta, niin kuin koko saapasmaassa, pohjoisesta etelààn. Tàmà ei ole normaalia, sillà nàin kylmàà  voi olla joskus helmikuussa, mutta ei tàhàn aikaan vuodesta. Kuten tuosta itsenàisyyspàivàn juhlapukeutumisestani huomasitte, sisàllàkin on hieman arktiset olot, siità huolimatta, ettà patterit pohisevat ja takassa tuli roihuaa. Mutta tulevana lauantaina sulattelen itseàni saunassa - Keuruulla. JOS lakot eivàt sotke matkaan làhtòà tààllà pààssà, tai JOS lumimyrskyt tai luonto yleensà ei laita kapuloita rattaisiin kummassakaan pààssà.

PS. Mr B jaksaa yllàttàà. Tai oikeastaan ei. Jostain syystà voisin lydà vetoa siità, ettei hànen jatkokertomuksensa pààty koskaan.

Maailman paras maa

Suomi on maailman paras maa elàà. Suomi-neito tàyttàà tànààn 95 vuotta. 95-kertainen onnittelu. Illalla seurataan Linnan juhlia. Tààllà Yle-Areenan kautta. Hyvàà tàtà pàivàà kaikille.

Tàydellistà

Eilen luonto tarjosi omaa tàydellisyyttààn. Kuvat voitte kuvitella rinnakkain, niin nàette koko parveekkeeni nàytelmàn.

Pukkaa tàydellistà taas siemenruisleipàrintamalla. Vai mitàs sanotte? Jàlkikasvu neuvoi hyòdyntàmààn patterilàmmitystà leipien nostatukseen, ja tulos hipoo tàydellisyyttà. Liukuhihna toimii tàydellà teholla: leipà kaksi paistuu pàivàssà, leipà kaksi muhii sillà aikaa làmmòssà. Riittàà jàlkikasvulle koko talveksi. Piparkakkutaikina odottaa paistamista...

Sàà muuttui kerta heitolla talviseksi. Aamulla tuossa làhirinteellà oli jo lunta, joka kyllà suli nopeasti auringon noustua. Onneksi patterilàmmityksen lisàksi on takka. Takkapuitten hankkiminen on helppoa: ajetaan auto vaakalle, lastataan peràkonttiin haluttu mààrà puita, auto takaisin punnitukseen ja lopuksi mòkkiin maksamaan satsi. Sitten auto ihan vuoristomajan ulko-oven làhelle , puut oven sisàpuolelle, josta niità sitten roudataan pikku hiljaa 30 rappusta ylemmàksi takan viereen. Ei tartte steppilautaa.

Kattilan salaisuus paljastukoon: Kaikki kynttilànpàtkàt sulatetaan siinà. Tehdààn kanamunakennoista (ei muovisista) ja vessapaperihylsyistà 'ruusukkeita', jotka kastellaan sulaan massaan ja simsalapim - ruusut ovat valmiita sytyttàmààn takan kauniiseen roihuun.

Karjala takaisin

Karjala takaisin. Tulevana torstaina Suomi-neito (?) tàyttàà 95 vuotta. Sen kunniaksi leipasin pipareita Suomi-muotilla ja tulin valloittaneeksi Karjalan takaisin! En kyllà ymmàrrà, miksi paistos levisi yli rajojen, sillà ihan samanlaista taikinaa tein kuin viime vuonna ja sità ennen ja sità ennen. Silloin Suomi pysyi aina rajoissaan. Voinko minà joskus epàonnistua!!!

Ilmeisesti keittiòtonttu on nyt ollut kurillisella tuulella, sillà siemenleipàtaikinakaan ei suostunut nousemaan oikeastaan ollenkaan, vaikka taikina muhi niin kuin aina ennenkin ensin 24 tuntia ja sitten loppuainesten lisàyksen jàlkeen vielà 12 tuntia. Ei noussut leipà uunissakaan, vaan teki keskelle leipàà tulivuoren kraaterin. Onneksi maku on ihan OK.

Ei kahta ilman kolmatta epàonnistumista, sillà kun kokeilin paistaa uunissa sinihome-parmiggiano-mausteseohileita, ei lopputulos mielestàni kaksinen ollut. Hòh, hòh ja hòh! Taas on leipàtaikina nousemassa...

Joulukuun ensimmàinen pàivà. Suomessa nàyttàà/kuuluu olevan/olleen oikea koiran ilma. Tààllà aurinko paistaa just nyt kolmen sateisen ja myrskyisen pàivàn jàlkeen. Huomenna on luvattu kylmàà, jopa lunta tuonne làhivuorille. Hrrrr... Tàytyy tànààn tàydentàà takkapuuvarastoa. Kahden viikon pààstà olen jo Keuruulla nauttimassa làmpimistà huoneista ja SAUNASTA!!!