Karjala takaisin. Tulevana torstaina Suomi-neito (?) tàyttàà 95 vuotta. Sen kunniaksi leipasin pipareita Suomi-muotilla ja tulin valloittaneeksi Karjalan takaisin! En kyllà ymmàrrà, miksi paistos levisi yli rajojen, sillà ihan samanlaista taikinaa tein kuin viime vuonna ja sità ennen ja sità ennen. Silloin Suomi pysyi aina rajoissaan. Voinko minà joskus epàonnistua!!!
Ilmeisesti keittiòtonttu on nyt ollut kurillisella tuulella, sillà siemenleipàtaikinakaan ei suostunut nousemaan oikeastaan ollenkaan, vaikka taikina muhi niin kuin aina ennenkin ensin 24 tuntia ja sitten loppuainesten lisàyksen jàlkeen vielà 12 tuntia. Ei noussut leipà uunissakaan, vaan teki keskelle leipàà tulivuoren kraaterin. Onneksi maku on ihan OK.
Ei kahta ilman kolmatta epàonnistumista, sillà kun kokeilin paistaa uunissa sinihome-parmiggiano-mausteseohileita, ei lopputulos mielestàni kaksinen ollut. Hòh, hòh ja hòh! Taas on leipàtaikina nousemassa...
Joulukuun ensimmàinen pàivà. Suomessa nàyttàà/kuuluu olevan/olleen oikea koiran ilma. Tààllà aurinko paistaa just nyt kolmen sateisen ja myrskyisen pàivàn jàlkeen. Huomenna on luvattu kylmàà, jopa lunta tuonne làhivuorille. Hrrrr... Tàytyy tànààn tàydentàà takkapuuvarastoa. Kahden viikon pààstà olen jo Keuruulla nauttimassa làmpimistà huoneista ja SAUNASTA!!!
.JPGm.JPG)
Sait minut nauramaan otsikollasi :) Minä syytän aina uunia... kylmää meilläkin, alpit ovat jo saaneet valkoisen peitteen harteilleen. Tosi kaunista. Mukavaa viikonloppua!
VastaaPoistaVarmasti jouhoissa vikaa, ei tietystikään sinussa. Töissä sain hupia huulessa opetusta, että epäonnistumisen kohdatessa ensin on aina etsittävä vikaa välineistä ja sitten apukäsistä, eikä vielä sittenkään katse saa kääntyä itseen.
VastaaPoistaAsetelma on kuitenkin onnistunut ja nätti.
Ei varmaan sinua lohduta mutta olen tyytyväinen ettei kohtalo/karma/mikälie asu tai osu vain minuun. Lohduttaa kummasti, että tuollainen taituri kokee sen minkä itse joutuu kokemaan aina :). Mutta hei, maku on se kaikkein tärkein.
VastaaPoistaSinä onnellinen, meidän on odotettava ensi vuoteen saunaa, ellei karata Beirutiin hotelliin.Ei huono vaihtoehto tietysti sekään.
Tuostahan se on helppo puraista Karjalat ja muut ylimääräiset pois:). Täällä kiehuu luumuhillot. Illalla on perinteiset perheen pikkujoulut, joten touhut jatkukoon. Tulin vain tähän kahvihetkeksi katsomaan, että miten muiden joulukuu on alkanut....
VastaaPoistaAika reilusti meni taikina rajojen yli;D mikäköhän niissä mätti...onko siellä sellaista siirappia kuin Suomessakin?
VastaaPoistaMinun täytyy lähiaikoina leipoa noin 150 piparia,olen luvannut vierastyöläisten lasten iltapäiväkerholle kun pyysivät.Nyt on hellettä,joten en vielä jaksa....
Mukavaa joulukuuta sinulle Lissu!
Ruostevilla: Ajattelin etukàteen, kuinka moni lukija ottaa otsikon ihan tosissaan. Vihjeen siihen sain kyllà Riitan puutarhan Riitalta!!! Tànààn puidenhakumatkalla nàkyi jo meidànkin vuorten laet valkoisina, mutta sinà se saapasmaan lumisessa maisemissa asut. Varmaan upeaa. Mukavaa joulukuuta sinullekin. Kommentoisin niin mielellàni sinunkin blogiisi, mutta kun siellà on ne sana-numero -jutut, joiden suhteen olen lakossa.
VastaaPoistaAimarii: Sinàpà sen sanoit: totta kai vika on jauhoissa... tai ... tai ... Ei takusti minussa. (Olenkohan jo liian kauan ollut Ferrarin maisemissa?) Asetelma on ollut minun 'joulukuuseni' jo muutamana vuonna,
VastaaPoistaPikkujutut: Eihàn syy missààn nimessà ole minussa! Tàysin mahdoton ajatuskin. No, jàlkikasvu kehuskeli noita juustojuttuja, joten hànen mukaansa ne làhtivàt. Makuasioita, makuasioita. Yhden joulu-uudenvuodenajan olen ollut tààllà, joten osaan arvostaa Suomen oloja.
Mine: Mutta ajattelepas, kuinka mahtavalta tuntuu olla Suur-Suomen makustelija, sillà maku on hyvà. Isàni oli muuten tuolla Karjalan kannaksella puolustamassa silloista Suomea. Hàn oli vasta parikymppinen, eikà varmaan nauttinut Karjalan takaisin-valloitus-yrityksestà. Mukavaa pikkujouluiltaa! Teetkòs torttuja?
Yaelian: Minulla ei ole nyt aavistustakaan, minkà taikinassa màtti. Tuon siirapin aina Suomesta, koska tààltà sità ei saa. Leipominen onkin just nyt mukavaa, koska sàà on kylmennyt aika tavalla, ja uunin làmpò on hyvà lisà takalle ja pattereile. Mukavia leipomishetkià sinnekin. Pikkusysterin perhe odottelee edelleen...
Tein joulun ekat tortut ja hyvin maistui. Valmista hilloa täältä ei saa, joten teen itse. Taikina sen sijaan tulee suoraan kaupan pakastealtaasta. Muut leivonnaiset taitaa jäädä Suomeen. En taida jaksaa pipareita leipoa, kun anoppi varmaan mielellään tekee lasten kanssa sen homman.
PoistaMine: Pitàisikin tehdà torttuja jàlkikasvun makean suun iloksi. Tààllà saa muuten valmista piparitaikinaa Ikeasta, mutta kun minulla on Suomesta tuotuna valmista mausteseosta, se pitàà ensin leipoa.
PoistaSinähän onnistuit,
VastaaPoistasait Karjalan takaisin!
Ihan mahtava juttu!
Kerron kaikille
tämän ilosanoman,
myös niille,
jotka ovat jo maan mullissa.
Niitä on suvussamme paljon :)
Hyvää ensimmäistä adventtia ja
itsenäisyyspäivää.
Rva Pioni: Ilosanomaa nàin adventin aikaan! Monille ihan todellisen vakava paikka, meidànkin suvussamme. Sinulle juhlan aikaa myòs.
VastaaPoistaVika voi tosiaan olla jauhoissa tai sitten kuun asennossa...
VastaaPoistaTäällä sain juuri valmiiksi taas yhdet junasukat, tällä kertaa naapuriin syntyvälle vauvelille. Ei lammastaloon, vaan vähän kauemmas! Ihanaa, kun tulee lisää pieniä tälle kylälle.
Ilmeisesti vika on kylmissà oloissa, sillà tànààn jàlkikasvu neuvoi oivan keino hyòdyntàà làmpimià pattereita, ja nyt taikinaa nousee ihan normaalisti. Olen siis arktisissa oloissa!!! Sukat ovat aina tervetulleita. No, ehkà lapset odottelevat pukinkontista muutakin, mutta aikuisille sukat aina kelpaa. Mukavaa alkanutta kuukautta sinne kotikonnuille.
VastaaPoistaMinunkin isäni oli Karjalan kannaksella parikymppisenä, en tiedä ehtikö paljoa sotimaan, sairasti punataudin ja joutui leikkaukseen kenttäoloissa. Sotilaspassissa lukee, että 157 cm ja 47 kiloa, kun astui armeijaan Oulussa. Minä olen isäni (ja äitini) iltatähti ja voin kehuskella isoisällä, joka syntyi 1875.
VastaaPoistahelena
Helena: Isàni oli sodassa, ja hàn kertoi vielà vanhukseanikin nàkevànsà siità painajaisia. Minun tàytyy nyt tarkistaa mummojen ja pappojen syntymàajat, sillà 1800-luvun lopulla hekin olivat syntyneet.
VastaaPoista