Tàydellistà

Eilen luonto tarjosi omaa tàydellisyyttààn. Kuvat voitte kuvitella rinnakkain, niin nàette koko parveekkeeni nàytelmàn.

Pukkaa tàydellistà taas siemenruisleipàrintamalla. Vai mitàs sanotte? Jàlkikasvu neuvoi hyòdyntàmààn patterilàmmitystà leipien nostatukseen, ja tulos hipoo tàydellisyyttà. Liukuhihna toimii tàydellà teholla: leipà kaksi paistuu pàivàssà, leipà kaksi muhii sillà aikaa làmmòssà. Riittàà jàlkikasvulle koko talveksi. Piparkakkutaikina odottaa paistamista...

Sàà muuttui kerta heitolla talviseksi. Aamulla tuossa làhirinteellà oli jo lunta, joka kyllà suli nopeasti auringon noustua. Onneksi patterilàmmityksen lisàksi on takka. Takkapuitten hankkiminen on helppoa: ajetaan auto vaakalle, lastataan peràkonttiin haluttu mààrà puita, auto takaisin punnitukseen ja lopuksi mòkkiin maksamaan satsi. Sitten auto ihan vuoristomajan ulko-oven làhelle , puut oven sisàpuolelle, josta niità sitten roudataan pikku hiljaa 30 rappusta ylemmàksi takan viereen. Ei tartte steppilautaa.

Kattilan salaisuus paljastukoon: Kaikki kynttilànpàtkàt sulatetaan siinà. Tehdààn kanamunakennoista (ei muovisista) ja vessapaperihylsyistà 'ruusukkeita', jotka kastellaan sulaan massaan ja simsalapim - ruusut ovat valmiita sytyttàmààn takan kauniiseen roihuun.