Parturointia

Parturoin yhden palmun kuolleista runkolehdistä. Ai miksikö? Että voisin tehdä orkidealle hyvän kasvualustan. Tänään sen sitten tein, koska sain jälkikasvulta kauniin perhosorkidean. Kuvankin otin, mutta kamera ei vielä suostunut siirtämään iltapäivällä ottamiani kuvia. 

Eilen käytiin Los Silosin sunnuntaimarkkinoilla. Ostettiin paikalliselta tuottajalta mm pikkuinen ananas, ja voi että se oli hyvä. Kaupan vastaavat tuotteet Suomessa ovat kaukana maussa. Ensi sunnuntaina lisää. Ananaksella on vain semmoinen vaikutus, että suupieliin alkaa tulla kutinaa. Miksiköhän?

Kävin juomassa cafe cortadon tuossa torin keskellä olevassa kahvilassa, ja ennen kuin tarjoilija otti tilauksen vastaan, piti näyttää rokotuspassi, eka kertaa tällä reissulla lentokenttien ulkopuolella.

Toisaalta, hieman erikoinen on tulkinta sähkötöpseleiden sijoittamisesta, mutta täytyyhän puuhun valot saada.

Lopuksi arvailua, minkä puun runko tämä on?

PS. Suomen telkkarissa näyttää menevän elokuva Marian paratiisi, elokuva jossa meikäläinenkin oli statistina siinä alkukohtauksessa. Areenassahan elokuva on ollut jo jonkin aikaa.

Areenassa on myös nähtävillä vielä viimeinen Montalbano. Sitä olen katsonut pätkittäin. Ei mielestäni se totuttu Montalbano, mutta kyllähän niitä maisemia ja sitä miestä aina mielellään katsoo.

Markkinoilla

On aika istuttaa radicchio...

... ja finocchio (fenkoli)...

... ja carciofo (artisokka)... jne jne...
Suomessa puutarhatyòt on lopetettu (?) odottelemaan kevààn tuloa. Saapasmaassa taimitarhat tuovat markkinoille talvi(?)herkut puutarhojen omistajille. Minà ostin sitruunatimjamin. Nàyttàà viihtyvàn hyvin tuolla parvekkeella.

Sen sijaan en ostanut mitààn kilikalitavaraa...

... eikà keittiòstàni just nyt puutu apuvàlineità!

Emme myòskààn langenneet saapasmaalaisten herkkuun baccalaan (kapakalaan),

mutta punasipuliletti làhti muutamalla eurolla mukaan. Rakastan punasipulia ja lykkààn sità melkein kaikkeen ruokaan.

Vitosella mukaan làhti kolme hyasinttia.

Kilit, kanat, kalkkunat ja etanat jàtettiin muille.

Nàità joka kodin must-juttuja vain ihailtiin: 5-6 -vuotiaille kullannupuille tehtyjà puisia melujalkineita kiittàisi varmaan  koko talo. Kalisisi niin mukavasti kivilattioilla.

Oliivipuusta tehdyn leikkuulaudan olisin mielellàni ostanut, jos minulla ei jo semmoista olisi. Puun kauneutta!

Kàytiin siis markkinoilla ja oli siellà muutama muukin. Kapealla kadulla oli autoja parkissa molemmin puolin ja vàlissà puikkelehti autoja sinne tànne. Siis kaikkea muuta oli tarjolla, mutta ei liikenteen ohjaajia. Ja saapasmaalaisethan eivàt kàvele, vaan ajavat itsepintaisesti ihan markkinaportille asti. Me jàtimme auton suosiolla kauemmaksi, kàvelimme autojen keskellà ja olimme perillà ennen ruuhkaan joutuneita!!!

Heinä(kuun) hypistelyjä

Tänään piskuisen kotikaupunkini pääkadulla (n 300 m pitkä/lyhyt) oli paljon hypisteltävää. Torilla saattoi mm seurata taitavat kädet tekemässä perinteistä lautanauhaa, jota kuulemma aikoinaan morsiamet tekivät sulhasilleen hevosten suitsiksi! Kopoti kopoti.

Tiltaltissa hypistelin diskettilehtiöitä. Onneksi en vielä ollut heittänyt roskiin huushollistani löytyneitä vanhoja diskettejä. Vien ne Tiltalttiin mieluummin kuin roskikseen. Tästä lähtien vien kaikki ylimääräiset 'löydökset' ensin Tiltalttiin, ja vasta jos heillä ei tavaralle ole uusiokäyttöä, suuntaan roskikselle.

Tiltaltista hypistelin kassalle asti myös tämän riipuksen, joka on tuunattu vanhoista aurinkolaseista. Vahinko ettei kuvassa näy linssiin tuunattua sydäntä. Mahdottoman hyvä synttärilahja - tuonne noin - aurinkoon.

Kipan (kirjakauppa-posti) ylätasanteella hypistelin Goodis-kaupan antia. Puoti on kaupunkimme uusimpia tulokkaita, ja minulla oli semmoinen ennakkoluulo, että puodissa myytäisiin vain karkkeja, mutta mitä vielä. Sisältä löytyi karkkia totta kait, mutta myös kaikenlaista herkkua Italiasta, Ranskasta ja koti-Suomesta! Ostin mukaani lakritsiteetä! Poiketkaa ihmeessä. (Tässä vaiheessa vannon kautta kiven ja kannon, etten saa mitään bonusta mainostaessani kotikaupunkini pikku putiikkeja. Mutta kun minä haluaisin, ettei kaikki kaupanteko keskittyisi suuriin marketteihin. Varsinkin tuo Tiltaltti saa minut aina haltiotuneeseen hymyyn, sillä kannatan luovaa kierrätystä!)

Väkeä oli liikkeellä ennätysmäärä, olihan sää mitä mainioin. Kunnon kesähelle!

Ihme ja kumma ettei kukaan ollut vilvoittelemassa keskusaukion suihkulähteessä! Muistan erään pikkuisen Johannan, joka kupsahti lähteeseen kävellessään reunuksella. Vuosia, vuosia sitten!

Kaupallisen hypistelun jälkeen pääsin hypistelemään entisten työkavereitteni puutarhan ihanuuksia. Kiitoksia E ja O!

Kotimatkalla en enää ainoastaan hypistellyt vaan pistelin poskeeni kesän ensimmäiset ahomansikat. Mieleeni tulvivat lapsuuden kesät ja valtavat määrät herkullisia ahomansikoita. Ja koko kesän paistoi aurinko!!!