Meri vaihtui järveen

Meri vaihtui järveen. Puertossa en uinut, mutta kotona menin ensi töikseni avantoon! Tosin en uimaan, vaan kastautumaan, ensi alkuun. Pikku hiljaa lisään vedessä lillumista. Siitä kroppa tykkää. Kohta kolmisenkymmentä vuotta olen avantoillut ja se on pitänyt nuhan yms loitommalla. Lisäksi kropan kolotukset ovat pysyneet aisoissa.

Tänä aamuna lumisade ilmoitti, ettei talvi ole vielä ohi.Tuli tehtyä lumitöitä autoa hangesta kaivaessa. Koska lämpötila ulkona oli kuitenkin juuri ja juuri plussalla, eikä aura-autot vielä olleet ehtineet puhdistaa kaikkia katuja, tiet muistuttivat viikonlopun norjalaisia hiihtopeltoja. 

Kahvin hinta näyttää kohonneen viime aikoina. Vielä muutama vuosi sitten kympillä sai neljä pakettia, syksylläkin pari tuolla hinnalla. Cortado-kupin sai Puertossa 1,20 eurolla (keskimäärin), Vantaan lentokentällä piti pulittaa kahvikupista ja pullasta 5,60 euroa! Onneksi minulla on kolme pakettia varastossa, ja varmaan pääsiäisen aikaan kauppoihin houkutellaan kahvitarjouksilla asiakkaita.

Eilen illalla huomasin ykkösellä elokuvan, jossa minäkin näyttelin yhdessä Pihla Viitalan ja Tommi Korpelan kanssa. 

Tosin täytyy heti tunnustaa, etten nytkään erottanut itseäni tästä elokuvan alun kansanjoukosta, ja tuo kohtaus kesti vain minuutin verran, eikä minua enempää tarvittukaan. Koko päivän me tuota kohtausta Haapamäen asemalla filmattiin, tuloksena minuutin pätkä! Asema leikki Kokkolan asemaa, sillä sieltä elokuva muka alkoi.

Itse elokuvasta en tykkää. Liian ahdistava. Elokuva näkyy Areenassa. Löydätteköhän te minut tuosta mölyjoukosta?

Tähän lopuksi Puerton naapurin kisuliini. Hasta luego!

Parturointia

Parturoin yhden palmun kuolleista runkolehdistä. Ai miksikö? Että voisin tehdä orkidealle hyvän kasvualustan. Tänään sen sitten tein, koska sain jälkikasvulta kauniin perhosorkidean. Kuvankin otin, mutta kamera ei vielä suostunut siirtämään iltapäivällä ottamiani kuvia. 

Eilen käytiin Los Silosin sunnuntaimarkkinoilla. Ostettiin paikalliselta tuottajalta mm pikkuinen ananas, ja voi että se oli hyvä. Kaupan vastaavat tuotteet Suomessa ovat kaukana maussa. Ensi sunnuntaina lisää. Ananaksella on vain semmoinen vaikutus, että suupieliin alkaa tulla kutinaa. Miksiköhän?

Kävin juomassa cafe cortadon tuossa torin keskellä olevassa kahvilassa, ja ennen kuin tarjoilija otti tilauksen vastaan, piti näyttää rokotuspassi, eka kertaa tällä reissulla lentokenttien ulkopuolella.

Toisaalta, hieman erikoinen on tulkinta sähkötöpseleiden sijoittamisesta, mutta täytyyhän puuhun valot saada.

Lopuksi arvailua, minkä puun runko tämä on?

PS. Suomen telkkarissa näyttää menevän elokuva Marian paratiisi, elokuva jossa meikäläinenkin oli statistina siinä alkukohtauksessa. Areenassahan elokuva on ollut jo jonkin aikaa.

Areenassa on myös nähtävillä vielä viimeinen Montalbano. Sitä olen katsonut pätkittäin. Ei mielestäni se totuttu Montalbano, mutta kyllähän niitä maisemia ja sitä miestä aina mielellään katsoo.

Päivä filmitähtenä

Eikös olekin hieno frouva! Oikein filmitähti. Keuruun Haapamäen asemalla filmattiin kesällä 2018 Zaida Bergrothin ohjaamana elokuvaa Marian paratiisi.  Tai siis Haapamäen aseman oven yläpuolella oli kyltti Karleby, koska Maria Åkerblom vaikutti Kokkolassa. Pääosissa olivat Pihla Viitala ja Tommi Korpela. (Google kertoo elokuvasta lisää.)

Olipa mielenkiintoinen päivä. Minun roolini oli olla muiden paikallisten kanssa häätämässä Mariaa etelään menevään junaan. Ei kohtaus mennyt purkkiin ihan yhdellä otolla, vaan monta ottoa aamupäivällä ja sama homma ruokailun jälkeen iltapäivällä. Me huudettiin hävyttömyyksiä ja kaikenlaista muuta ikävää Marialle ja hänen seurueelleen, kun he nousivat antiikkiseen junaan. Ääni käheänä pääsin kotiin illan suussa. Yhtä kokemusta rikkaampana.

Elokuvan ensi-ilta oli 4.10.2019. Itse en elokuvaa ole nähnyt. Olisipa mielenkiintoista  nähdä, pääsinkö ihan valkokankaalle asti, vai leikattiinko meidät sekunnin pituiseksi huutomereksi vai mitä.

Pihla Viitala oli symppis, Tommi Korpela oman arvonsa tunteva. Olisin mielelläni kysynyt nimmareita, mutta heti aamulla meitä ohjailtiin olemaan häiritsemässä itse päätähtiä.

Päivän palkaksi me saatiin yksi elokuvalippu, sekä ruokaa ja kahvia. Lisäksi meidän tuli allekirjoittaa lappu, ettemme vaadi jälkeenpäin mitään!!!!

Mutta päivä filmitähtenä oli tähtihetki sinällään.