Meri vaihtui järveen

Meri vaihtui järveen. Puertossa en uinut, mutta kotona menin ensi töikseni avantoon! Tosin en uimaan, vaan kastautumaan, ensi alkuun. Pikku hiljaa lisään vedessä lillumista. Siitä kroppa tykkää. Kohta kolmisenkymmentä vuotta olen avantoillut ja se on pitänyt nuhan yms loitommalla. Lisäksi kropan kolotukset ovat pysyneet aisoissa.

Tänä aamuna lumisade ilmoitti, ettei talvi ole vielä ohi.Tuli tehtyä lumitöitä autoa hangesta kaivaessa. Koska lämpötila ulkona oli kuitenkin juuri ja juuri plussalla, eikä aura-autot vielä olleet ehtineet puhdistaa kaikkia katuja, tiet muistuttivat viikonlopun norjalaisia hiihtopeltoja. 

Kahvin hinta näyttää kohonneen viime aikoina. Vielä muutama vuosi sitten kympillä sai neljä pakettia, syksylläkin pari tuolla hinnalla. Cortado-kupin sai Puertossa 1,20 eurolla (keskimäärin), Vantaan lentokentällä piti pulittaa kahvikupista ja pullasta 5,60 euroa! Onneksi minulla on kolme pakettia varastossa, ja varmaan pääsiäisen aikaan kauppoihin houkutellaan kahvitarjouksilla asiakkaita.

Eilen illalla huomasin ykkösellä elokuvan, jossa minäkin näyttelin yhdessä Pihla Viitalan ja Tommi Korpelan kanssa. 

Tosin täytyy heti tunnustaa, etten nytkään erottanut itseäni tästä elokuvan alun kansanjoukosta, ja tuo kohtaus kesti vain minuutin verran, eikä minua enempää tarvittukaan. Koko päivän me tuota kohtausta Haapamäen asemalla filmattiin, tuloksena minuutin pätkä! Asema leikki Kokkolan asemaa, sillä sieltä elokuva muka alkoi.

Itse elokuvasta en tykkää. Liian ahdistava. Elokuva näkyy Areenassa. Löydätteköhän te minut tuosta mölyjoukosta?

Tähän lopuksi Puerton naapurin kisuliini. Hasta luego!

Tohtorissa

Minun tohtorini ottaa vastaan 24/7 ja laskuttaa vain 24 euroa per vuosi! Nyt olen vieraillut hänen luonaan melkein joka päivä lokakuun alusta, eli muutama sentti per kerta. Suosittelen, jos vain sydämesi sallii. Ihmislääkäriltäsi sitä voi kysyä.

Tämä kaktukseni on tohtorissa joka kesä. Siis ulos luonnon tohtorin armoille unohdettuna, eli en kastele enkä muutenkaan hoitele sitä itse ollenkaan. Kun sitten syksyn tullen tuon kukan sisälle, se intoutuu puskemaan nuppuja. Nyt se on täynnä nuppuja kolmatta kertaa syksyn jälkeen!!!

Pehmeä (maha)lasku karanteeniin

Sitä kuulutaan nyt sitten riskiryhmään, jonka tulee välttää kaikkea tarpeetonta ihmiskontaktia. Ulkoilla saa ja käydä ruokakaupassa sekä tarvittaessa apteekissa. Aamu sujui niin kuin yleensä: ensin puuro, veriappelsiinimehu ja kahvi. Ajattelin kävellä katsomaan, onkohan avanto  auki. Matkalla näin taas nuo jäljet sillan kupeessa. Olisikohan siinä joutsen tepastellut. En tiedä.

Avanto oli auki, samoin pukukoppi. Kaikki muut liikuntapaikathan on suljettu. Kun sitten aloin valmistautua kylmään kylpyyn, löysin repusta kyllä uikkarit, avantokengät ja -käsineet, mutta EN yhtään pyyhettä. Ei itse isoa pyyhettä, mutta ei myöskään kahta pikkuista jalkojen ja peffan alle. En ollut muistanut, että pesin eilen pyyhepyykin ja taitellut KAIKKI kuivat pyykit kaappiin, eikä yhtään uimalaukkuun. Koska ulkona oli vimmatun kylmä viima, eikä märkänä kävelemään lähteminen ollut viisasta, lähdin kylille katselemaan maailman menoa. Josko sitten huomenna avantoon.

Menin Sokkarille tekemään pienet RUOKAostokset, minkä päätteeksi olisin juonut jäsenille ilmaiset kahvit. Mutta sain nuolla kuivia huulia.

Enkä saanut pelata uhkapelejä. Tosin en olisi muutenkaan pelannut!

Alkoi tuntua siltä, että jollain pitäisi itseään piristää. Keuruulla on oikein hyvä pizzeria vastapäätä Sokkaria, joten sinne. Mexicana on yksi lemppareistani, ja pienikin pizza on niin suuri, että siitä riittää kotiin vietäväksi. Elämä alkoi taas hymyillä. Kyllä tämä tästä. Nyt kirjan kanssa pötkölleen.