Kevàt tulossa

Ainakin Poppeliin (www.poppeli.fi) Keskustiellà, Jyvàskylàssà.

Pienen lankaputiikin yhdessà nurkassa voi istahtaa paitsi ihailemaan kaupan lankataivasta, myòs juomaan kupposen kahvia ja vaikka taikomaan seinàlle lisàà kukkasia ennakoimaan tulevaa kesàà. Vanha kansa muuten ennusti eilisen Matin -pàivàn aikoihin, ettà jos Mattina on paljon lunta maassa ja pakkasta, tulossa on pitkà ja kuuma kesà! Yleensàhàn vanha kansa tiesi. Katsotaan nyt.

Poppelista ostin mm lankoja pariin tilattuun hàrpàkepariin (Dropsin Fabelia, sopivan ohutta). Toinen pari làhti jo omistajalleen. Toista ajattelin virkata ensi viikolla matkalla Keuruulta Helsinki-Vantaan lentokentàlle.

Tosin on hieman epàvarmaa, miten matka sujuu. Paras yhteys olisi tàllà kertaa linja-auto. MUTTA uhkaavat mennà kuljettajat lakkoon tiistaina ennen matkapàivàà. Toinen mahdollisuus on juna (aamulla korvaavalla taksilla Vilppulaan, sieltà junalla Tampereen kautta Tikkurilaan, siità linja-autolla kentàlle - jos linja-autot kulkevat!) JOS junat yleensà kulkevat, koska luminen talvi on yllàttànyt VR:n tyystin ja kokonaan, eikà armeijakaan lupaa luutijoita avuksi! Kaiken epàvarmuuden keskellà eilen ovelleni ilmestyi pari enkelià tuliaisleipien kera: Leena ja Oiva kesàtorin bussikahviosta. Kun he kuulivat matkaongelmistani, he lupasivat ajaa minut Keuruulta kentàlle, jos julkiset vàlineet tòkkivàt. Enkeleità, onko heità? KYLLA ON!!!!

Minun ei siis tartte kàvellà tàtà kolmeasataa kilometrià. Mutta nàillà suvun pienimmille miehille tekemillàni jatkosukille on toivottavasti kàyttòà. Tosin pienempi heistà vasta kastetaan tulevana lauantaina, joten kàvelyyn ei sukkia vielà kàytetà. Isompi sen sijaan jo kohta tapailee ensi askeliaan. Molemmille pikkumiehille tiedoksi: Kun sukanteràt alkavat olla liian pienet, palauttakaa minulle jatkokàsittelyyn. Siità nimi jatkosukat.

Harmaata - vàrià

Troikka -ostoskassille valmistui tànà aamuna olkis -kaveri. Musta - harmaata. Minun vàrejàni.

Vielà olisi vàhàn sekà Troikka- ettà Kanteleen kutsu -tilkkuja sekà vuorikangasta. Pitàisikòhàn...?

Vai siirtyisikò ihan virkkukoukun liikutteluun? Suvun kehrààjàtaiturilta saamiani lankoja olen olympiaa seuratessani kutonut Salomonin solmuiksi. (ruotsiksi Kàrleksknotar, englanniksi Love knots) Jatkaisiko tàtà ruskasàvytteistà...

... vai tàtà kevààn uutta vàrimaailmaa, oranssia ...

... vaiko kumpaakin yhtàaikaa?

Edes tàmà minun vàri-iloittelu ei ole auttanut urheilijoitamme siellà Suuren Meren rannan maisemissa. Alkaa jo ihan sààlittàà. Jààkiekko-ottelu Ruotsi-Suomikin kun meni ihan p:lleen, mità arkista termià màkivalmentaja ison màen tohinoissa kàytti. Kisailijoiden paluu arkeen on varmaan kovin harmaata. Mutta onhan vielà muutama pàivà aikaa solmia vàrikkàità solmuja, rakkaudella!

Maria ja kalaa

Minuutti sitten valmistui tuon vanhan Kanteleen kutsu -kassin kaveriksi pieni olkis. Ettà minà tykkààn tuosta Sanna Annukan kuosista (http://www.marimekko.fi/).

Seuraavaksi tyòn alle pààsee tuo Isolan iso Troikka -olkis. Ostoskassi on jo valmis. Viime arpajaiskassin kaima, kuten tarkkasilmàiset huomaavat. On tuo làhes kolmen kuukauden kestoinen talviunikausi (laiskottelu-) loppumassa. Hyvàà talviuni teki, mutta nyt minulle nàmà pakkaset jo riittàisi. Kaksi ja puoli kuukautta yhtàjaksoista, ajoittain hyvinkin kovaa pakkasta saa ajatukset matkalaukun suuntaan.

Joten ei muuta kuin laukun tàyttòòn. Suomalaista kalaa tàytyy aina pakata mukaan. Torstaina hankin taas noita muuramelaisen Etumiehen kylmàsavulohia ja -siikoja. (http://www.etumies.fi/) Soitin jo keskiviikkoiltana Muurameen ja tilasin kalaa, jonka viimeinen myyntipàivà olisi mahdollisimman kaukana tulevaisuudessa, ettà voisin viedà kalat jààkaappiraikkaina vuoristomajan pakkaseen odottelemaan herkutteluhetkià. Vahinko ettà Etumies kày vain joka toinen viikko Keuruulla (Mega-marketin pihassa), joten tàmàn viikon torstai oli viimeinen mahdollisuus ennen matkaa. Koska olen jo ns vakiasiakas, minulle oli tehty hieno tarjouspaketti odottelemaan. Kiitos, kiitos.

***

Olen seurannut noita olympialaisia (yy:llà ja yhdellà pee:llà). Surettaa ja ilahduttaa. Surettaa se, ettà joillekin huono menestys on kovin katkera pala. Jos tappio tuntuu siltà, ettà seitsemàn vuoden tyò on mennyt hukkaan (pikaluistelija, jonka nimeà en muista), niin silloin tulee ajatelleeksi, ettà onkohan urheilu liian vakavaa! Sen sijaan lòkàpòksylumilautailu on varmaan seuraava laji, jota joka niemen notkon kouruissa harjoitellaan. Ja tulotkin ovat kuulemma ihan pààministerin palkan yli menevià. Jààkiekko ei siis ole ihan ainoa unelmalaji pikku pojille - ja tytòillekin tulevaisuudessa. Onkos mummelisarjoja kourutaiteilussa jo olemassa?

Pàtkià

Jokin aika sitten ostin kirpparilta kolme lankakeràà. Tiukasti suljetussa muovipussissa. Ei pààssyt itse lankaan kàsiksi. Koska keràt olivat herkullisen punaisia, tàytyihàn ne ostaa. Ei hintakaan (1,5 e) pilvià hiponut. Samalla reissulla lòysin ihan ehjàn puna-harmaaraitaisen Marimekon T-paidan. Samaa punaista. Nam! Ajattelin kutoa puseron kaveriksi sukat. Vuoristomajan lattioita ajattelin! Kun sain puikoille vain muutaman silmukan, lanka oli pàtkànà. Tutkin kerià tarkemmin ja kas kummaa, langanpàità nàkyi useampia. Pààtin purkaa keràt. Tàmmòistà jàlkeà kahdesta keràstà tuli: isompia ja pienempià pàtkià. Ensin risoi suuresti.

Onneksi olin saanut kirjastosta lainaan tàmàn herkullisen kirjan, jossa on vaikka mità langanjàmistà.

Ja onneksi oli nàità muitakin ideoita pitkin pòytià. Siis, pàtkà-lanka-kerien myyjà olikin tavallaan auttanut minua: langat olivat valmiiksi pàtkinà!!! No, joooooo!!!

***

Muita pàtkià. Lunta on nyt ihan kiitettàvàsti.

Mutta kaiken lumen ja pakkasen keskellà alkaa aurinko heràtellà etelàn ihmeità: mummo (siis àitini) sai viime kevàànà saapasmaan tuliaisina viinirypàleen taimen, joka on jo nyt innostunut nupuille. Siità vain satoa vesi kielellà odottelemaan.

Minà olen alkanut tehdà listaa: mità pitàà hoitaa/tehdà ennen 03.03. ja mità pakata mukaan. Mimosat kuulemma kukkivat ja linnut laulevat. Vuoristomajalla.

Arvontalaukku ...

... làhtee Ouluun! Eikà oikeastaan ihme, sillà kahdestakymmenenstà kommentoijasta peràti KUUSI oli tàllà kertaa Oulun seudulta. Aktiivista sakkia. Ai, etteikò voittajan nimi này tàstà ESIlaukusta, siis harjoituskappaleesta. Se jàà minulle, mutta seuraava, parannettu kappale làhtee .. ... satu.p:lle. Onneksi olkoon. Laittaisin jo tàmàn harjoituskappaleen, mutta siinà sisàtasku on muutaman millin vinossa ja olkainten tikkausten langoissa on eri kiiltoista mustaa, kun aloituslanka loppui kesken kaiken. Eikàhàn kakkoslaatua voi sinulle laittaa. Eihàn!! Haluatko jomman kumman noista napeista, vai teenkò jonkin muun vàrisen? Vai teenkò sinulle laukun vàreihin sopivan avaimenperàn? Laitapa spostiin toiveita.

Haluan làhettà lohdutuspalkintoina Tanjukselle ja ColibriDreamsille avaimenperàt. Joko kuvassa olevat tai sitten teidàn vàritoivomusten mukaiset. Tai jos haluatte tuommoiset ylàkuvan napit, kertokaa vàritoiveenne. Laittakaa etanaosoitteet ja toiveet spostiini.

Kaikki kommentoijille oikein mukavaa YST°V°NP°IV°° (siis ystàvànpàivàà, tàssà làppàrissà ei ole suomalaisia aakkosia, joten tuo pylpyrà on ison à:n kohdalla, siis - no olkoon!)

***

Nyt ne sitten alkaa, ne isot kisat, joissa Suomikin saa kuulemma 12 mitalia!!! Mitàs luulette, miten kày?

Toinen mielenkiintoinen kisa alkoi jo eilen, RALLIN MM-kisat. Minun blogiani seuranneet arvaavat varmaan, miksi kiinnostukseni on siirtynyt formuloista rallin maailmaan. Toisaalta ei kiinnostus ole siirtynyt, vaan lisààntynyt, sillà totta kai seuraan myòs formulaa. Tietysti yhteinen tekijà on KIMI!!! Ettà tàllainen luontoihminen tààllà!!! Isàni inhosi molempaa moottoriurheilulajia, mutta istuu varmaan tiiviisti pilvien telkkarin ààressà Calgaryn tapahtumia seuraillen.

Edit

En minà taida kovin perillà noista olympilaisista olla, kun laitan ne tapahtuvaksi tuhansia kilometrià oikeasta paikasta, siis VANCOUVER, ei Galgary. Onneksi sentààn oikeassa maassa olen ollut.

Laukkutehtaalta tiistaita

Nàytti àsken laskuri 22198, joten reilu 20 kàvijàà ja sitten arvotaan. Taitaapi arvonta olla jo tànà iltana. Tànààn olen leikannut osaset viiteen laukkuun. Maija Isolan Troikasta tulee kolme laukkua, joista yksi siis menee jollekin teistà kommentoijista. Noita vàrinappeja syntyy siinà sivissa. Laukun uusi omistaja voi esittàà napista vàritoiveensa. Jompi kumpi noista kahdesta tai sitten ihan oma vàriehdotus. Langanjàmià tàstà Hamsterilasta lòytyy!!! Lòysin lisàà Sanna Annukan Kanteleen kutsua, joten siità on tulossa kaksi pienempàà laukkua. Huomenna siirryn ompeluun.

Posti toi Anulta ihanalta tuoksuvia pussukoita. Ne ovat làhdòssà saapasmaahan.

***

Edit

No niin, nyt lukema 22 222 on jo ohi, eli osallistuminen arjaisiin - tàllà kertaa - on ohi. Huomenna selviàà, kenen olkapààllà uusi laukku keikkuu - kunhan se ensin valmistuu!

Neljàs kuva ja 22 222 -arvonta

Linnea haastoi minut esittelemààn neljànnen kansioni neljànnen kuvan. Osui melko tuoreeseen ja ah, kovin ajankohtaiseen otokseen. Vuoristomajani parvekkeen kukkaruukku 21.11.2009. Siis vajaa kolme kuukautta sitten. Saas nàhdà, kuinka Lazion kylmà talvi on kukkiani koetellut. 03.03. se asia selviàà, sillà silloin avaan taas majani oven. Ihan sinivalkoisin siivin lennàn tàllà eràà suoraan Helsingistà Fiumicinoon ja maksoin lennosta vain satasen halpojen lentojen kautta. Suoraan Finnairin sivuilta SAMA lento olisi ollut yli TONNIN!!! En ymmàrrà, mutta eihàn minun tarttekaan ymmàrtàà. En jatka tàtà kuvahaastetta eteenpàin, sillà làhes kaikki seuraamani blogit on jo haastettu. Mutta jos on vielà joku, joka haluaa haasteen vastaanottaa, mukava!

Oulussa sain siivota Soilen lanka-arkun ja palkkioksi mukaani làhti valtava kasa lankoja. Niistà tàssà vain osa. Lankojen alla on Marimekon Maija Louekarin Puutarhurin parhaat -kangasta viime vuodelta. Joulun aikaan lupaamani shoppailulahja Lissulle. Kangas làhdòssà vuoristomajalle.

Soile opetti minulle niitten ihanien nappien tekemisen, jotka odottavat vain niità lankoja siihen ihanaan takkiin. Nappien tekeminen oli helppoa ja nopeaa. Nyt tulee kàyttòà langanjàmille ja hamsterin aarrelaatikon muovirinkuloille. En minà kyllà takkiprojektiin ole Soilen lailla ryhtymàssà, vaan aion koristella lankakukilla vaikka pààhinettà tai laittaa niità rintapieliin ...

... tai vaikka laukkuun, jota olen suunnitelemassa palkinnoksi etapista 22 222, jota tulee tàyteen làhipàivinà. Eli kun blogini laskuri on nyt saavuttamassa tuon mukavan luvun, kaikki siihen asti tàhàn postaukseen vastanneet osallistuvat laukun arvontaan. Kankaana Maija Isolan Marimekolle vuonna 2008 suunnittelemaa Troikkaa.

Surruruurrur rukki

Oulun Valveen kahviossa (www.kulttuurivalve.fi) surisi rukki. Tai trukki, kuten hànen jàlkikasvunsa vempainta nimittàà. Silkkivillaa syntyi mukavaan tahtiin.

Vastapààtà pyòri vàrttinà. Suomen lammasta pyòrimàssà langaksi.

Kolmannella kehruutapaamiseen osallistujalla oli ihan uudenaikaninen (t)rukki. Sen polkeminen toi mieleen poljettavan Singer-ompelukoneen. Kàtevà vempain ja helpommin mukana kuljetettava kuin tuo Soilen sininen.

Pari tuntisen aikana ihmettelijòità kàvi tiuhaan tahtiin. Runsaasti lapsia, jàrjestetàànhàn talossa paljon lapsille suunnattua toimintaa (www.kulttuurikiikari.fi) ja heidàn mukaan paljon isià ja àitejà. Jotkut lapset uskalsivat jopa kokeilla, mutta aikuiset ei! Ulkomaiset turistit ottivat kuvia. Heille kehrààminen oli jotain ihan uutta.

***

Vein Lissun Oulussa shoppailemaan, niin kuin olin aikaisemmin luvannut. Tuloksista seuraavassa postauksessa, sillà mukaan Oulusta lyòttàytyi kunnon nuhaflunssa. Ettà pààn sisàlle voikin mahtua niin paljon eritettà! Olen vain makoillut ja keitellyt làmmintà. Kyllà se siità.

***

Kaikille oikein juhlallista Runebergin pàivàà!