Toivossa on hyvä elää

 24.10.1945 maailman 51 maata allekirjoitti Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan, jossa toisen maailmansodan raunioilla haluttiin mm

- pelastaa tulevat sukupolvet sodan vitsauksilta

- vakuuttaa uskoamme ihmisen perusoikeuksiin 

- edistää sosiaalista kehitystä

jne 

Tällä hetkellä järjestöön kuuluu 193 valtiota, ja kaikista hyvistä lupauksista huolimatta maailmassa on n 50 isompaa tai pienempää  sotaa, eikä loppua näy.

Kun meillä viimeksi valittiin presidenttiä, äänestin rauha ajatuksissani. Näinä päivinä julkiset välineet uutisoivat, kuinka vähän valtiolla on rahaa esim terveyden ja vanhusten hoitoon, mutta samaan hengenvetoon lisätään rahaa Natoon ja puolustukseen. Molemmat peruskirjan vastaisia ajatuksia. 

Venäjällä päättyi juuri Brics -maiden kokous. YK:n pääsihteeri osallistui siihen, mitä on kovasti protestoitu. Mutta hänhän toimi juuri niin kuin peruskirja edellyttää. Rauha ei synny ainakaan, jos hänkin sulkee ovet.

Ugh, olen mielipiteeni sanonut. Samaan hengenvetoon ilmoitan, että kaikilla muillakin on oikeus omaan mielipiteeseen. Ihmisoikeus sekin.

Täydenkuun aikaan

Tänä aamuyönä kuvasin Hunter's Moonin, lokakuun täydenkuun. Ihan teki mieli mennä oikein ulos kuvaamaan, sillä kuunsilta teki maisemasta todella upean, mutta mukavuus voitti, ja hautauduin uudestaan peiton alle. Google kertoo nimestä lisää, jos kiinnostaa. Täyttä kuuta ihailen seuraavan kerran lämpimässä!

Mukaan otan tämän uusimman hankintani. Upea kirja vaikka kotisohvalla tutkittavaksi. Anna-Katri Räihä on nyt ensimmäisenä suomalaisena naisena käynyt kaikissa YK:n 193 maassa+ neljässä maassa, jotka eivät ole YK:n jäseniä, esim Palestiinassa. Ja ihan yksikseen.  Hän kertoo käyneensä Afganistanissa juuri ennen kuin amerikkalaiset lähtivät maasta.

Kirjassa on upeaa kuvausta kokemuksista ja paljon käytännöllisiä neuvoja. Pukin konttia varten kirjan ostin, mutta aion tutkia kirjan antia itsekin.

Kolmen viikon kuluttua istun junassa kohti lentokenttää. Siihen asti ehdin vielä ihailla syksyisiä näkymiä.

YK juhli taas

On aika taas kokeilla blogin pàivitystà. On se vaan kumma, miten sità jumittuu. Ei muka ole mitààn kertomista. Vaikka joka pàivà tapahtuu jotain. Jos tàllà eràà aloittaisin vain yhdellà kuvalla ja kyselisin, mitàhàn tàssà valokuvailen? Seuraavassa postauksessa paljastan, miten tàmàn vuoden YKn pàivà sujui.

Aika juhlia ja ... arpoa

Kaksinkertaista juhlapàivàà on mukava juhlia. Paljon onnea YK. Suomessa pàivàà juhlitaan nostamalla lippu salkoon. Tààllà ei. YK:n kanssa samana pàivànà syntyi Kinnulassa pieni skorpinoni-tyttò. Onnea minulle. Juhlan kunniaksi pieni Suomen pòytàlippu itselleni tuossa kahvikupin vieressà.

Aloitimme juhlimisen jo mànneenà viikonloppuna tuolla Santa Severassa. Keràttiin kivià (lue edellinen postaus) ja nautittiin meren antimista.

Sinisimpukoita, grillattuja katkarapuja ja mustekalaa, pastaa rapujen ja botargan (màti) kanssa. Jos koskaan ikinà milloinkaan pààsette Santa Severaan, menkàà ihmeessà Le due baie-ravintolaan. Kymmenen plus pistettà ruoasta, palvelusta ja maisemista.

Ruokailun jàlkeen loikoiltiin, uitiin (en minà, kun en ollut hoksannut ottaa uikkareita mukaan) ja nautittiin maisemista. (Tuosta Santa Severan linnoituksesta olen postaillut jo aikaisemmin.) Làmpòà n 30 varjossa. Ihan kuin syyskuussa. Auton perà kivien painosta laahaten kotiin.

On aika arpoa juhlapàivàn kunniaksi. Tàhàn postaukseen kommentoineiden kesken arvon kolme pitsikiveà. Aikaa tàmàn viikon lauantaiaamuun klo 08.00 it aikaa = 09.00 suom aikaa.

Ps. Pàivitin koneeseen uuden Explorer -ohjelman. On taas mummelilla ollut funtsimista, miten ohjelma toimii.

Mummon syksyà

" Syyskuussa tuoksuu eron haikeus. Kylmenevàt yòt, kasteiset aamut ja metsàn hiljeneminen tietàvàt vuodenajan vaihtumista. Mummot heittàvàt pohjolan lyhyelle kesàlle iloiset jààhyvàiset, sillà he ovat nauttineet siità kaikesta sydàmestààn." Inge Lòòk, Paljain jaloin - Mummojen puutarhassa. Kalenteri kesàkuukauksille. Ostin vuosia sitten tuon mummojen kesàallakan, mutta enpàs olekaan hennonut tàyttàà sità. Olen vain katsonut kuvia ja lukenut mummojen toilailuista. Ja nauttinut suunnattomasti! Toisaalta - olisihan sen voinut ottaa kàyttòònkin, ja lisàtà siihen aina kesàn tàrkeità juttuja. Jospas ensi kesànà... Tykkààn vaihtareista. Tànààn vaihdoin saapasmaasta tuomaani luomuòljyà syksyn omenoihin. Luvassa hilloa ja piirakoita. Plus tietenkin ihan vain semmoisenaan. Lààkàrit pysyy loitolla. Lisàà voin hakea vaikka jo huomenna. Antin ja Essen puutarhasta. Keuruun yhdestà parhaiten hoidetuista.

Piipahdin myòs metsàssà. Muutama tatti ja mustis kuivatettaviksi. Ajattelin kuitenkin tarkistaa myòs suppilovahverotilanteen. Se tarkastusmatka kannatti: neljàn litran sanko melkein tàynnà. Odotettavissa herkullinen suppiskeitto ja tomaatti-bruschettat Oivan Leenan leipomasta leivàstà. Radiossa kerrottiin just, ettà syksystà voi sittenkin tulla runsas sienisyksy, jos vain pakkaset eivàt sotke hommia: esim tatteja ja kantarelleja voi lòytyà vielà loka-marraskuussa. Suppiksista nyt puhumattakaan. Olen joskus hakenut metsàstà niità vielà jouluaattona!

***

Tànààn olen usein ajatellut ystàvàà Kuopiossa. Kaikki menee hyvin.

***

Olettekos te kàyneet Budapestissà? Tuo Yk:n juhlapàivà làhestyy, ja olisi tarkoitus juhlia sità Budapestissà. Jos teillà on kokemuksia ko kaupungista, kertokaa ihmeessà.

***

Bloggeri on temppuillut minulle nyt jo hieman pitemmàn aikaa. En pààse kommentoimaan blogeihinne ja vastaamaan oman postaukseni kommentteihin samalla reissulla, vaan internet impossibile ilmestyy ylàreunaan ja ei kun sulje bloggeri ja aloita kaikki alusta. Tympii, tympii.