Kyselin paikallista, tuoretta kalaa. Ystàvàllinen tarjoilija toi nàytille vadillisen sirosti aseteltuja kaloja. Pyysin saada kolmea sorttia ao kaloja.
Kohtuullisen ajan kuluttua eteeni tuotiin annos. Kysyin, mità lautasella on. Minulle ne lueteltiin. Olin ihan huuli pyòreànà, kun tarjoilija kertoi, ettà esimerkiksi tuossa ylinnà on TONNIKALAA. Punaista tonnikalaa. Enpà ennen ollut moista kuullutkaan, eikà nyt sità paitsi ole tonnikalan pyyntiaika. Maistoin ja lohtahan se oli. Eivàtkà nuo kaksi muutakaan kalaa ollut niità, mità olin lautasella nàhnyt. Ruoka oli kyllà hyvàà, mutta ei sità, mità olin pyytànyt.
Nàytin nàmà kuvat aamulla Duncanin Michaelille, ja hàn kertoi, ettei yhteys ollut varmaan pelannut tarjoilijan ja keittiòn vàlillà. Lisàksi hàn kertoi, ettei tuossa nàytelautasella ole kuin kaksi ns paikallista kalalajia. Sovittiin, ettà kun haluan varmasti tuoretta, paikallista kalaa, menen tuohon Ritan kalakauppaan isà Duncanin kanssa, ostan hànen neuvomansa kalan, ja Michael valmistaa sen sitten Duncanin ravintolan keittiòssà.
Sen sijaan nàiden tavaroiden kohdalla sydàn itkee verta. Turisteille kaupitellaan kymmenissà rannan kojuissa kàsintehtyjà, maltalaisia pòytàliinoja ja vaikkapa tyynyliinasettià. Myyntià edistàmàssà on kyllà kuva pitsià nyplààvàstà gozolais-mummosta, mutta nàiden turistirysien yksikààn tuote EI ole Maltalla kàsin tehty. Laitan seuraavaan postaukseen kuvian siità, miten nàmàkin liinat Maltalle saapuvat. Sydàn itkee verta sen vuoksi, ettà tuotteita kaupataan aitoina kàsitòinà pilkkahintaan. Olen saanut tààllà lahjaksi AIDON pitsiliinan, eikà semmoisia nàissà kojuissa myydà.
Rannalta lòytyi eilen jotain kaunista. Nimittàin tuo laava-tuhkakivi. Ihan sopiva tausta pitsikivelle, joka lentelee sitten Suomesta Anulle sinne Israeliin.Varmasti Maltalla tehty. Kivi rannalta lòytynyt, veden hioma maltalainen kalkkikivi. Pitsi a la Lissu