Näytetään tekstit, joissa on tunniste kàsityòt. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kàsityòt. Näytä kaikki tekstit

tiistai 18. marraskuuta 2014

Turistille tarjottua

Valitsin aikoinaan Marsaxlokkin siksi, ettà kylà on aito kalastajakylà. Ja minàhàn olen kaikenlaisten vesien elàvàisten himoaja. Pààtin eilen kokeilla yhtà ns kalaravintolaa. 

Kyselin paikallista, tuoretta kalaa. Ystàvàllinen tarjoilija toi nàytille vadillisen sirosti aseteltuja kaloja. Pyysin saada kolmea sorttia ao kaloja.

Kohtuullisen ajan kuluttua eteeni tuotiin annos. Kysyin, mità lautasella on. Minulle ne lueteltiin. Olin ihan huuli pyòreànà, kun tarjoilija kertoi, ettà esimerkiksi tuossa ylinnà on TONNIKALAA. Punaista tonnikalaa. Enpà ennen ollut moista kuullutkaan, eikà nyt sità paitsi ole tonnikalan pyyntiaika. Maistoin ja lohtahan se oli. Eivàtkà nuo kaksi muutakaan kalaa ollut niità, mità olin lautasella nàhnyt. Ruoka oli kyllà hyvàà, mutta ei sità, mità olin pyytànyt.

Nàytin nàmà kuvat aamulla Duncanin Michaelille, ja hàn kertoi, ettei yhteys ollut varmaan pelannut tarjoilijan ja keittiòn vàlillà. Lisàksi hàn kertoi, ettei tuossa nàytelautasella ole kuin kaksi ns paikallista kalalajia. Sovittiin, ettà kun haluan varmasti tuoretta, paikallista kalaa, menen tuohon Ritan kalakauppaan isà Duncanin kanssa, ostan hànen neuvomansa kalan, ja Michael valmistaa sen sitten Duncanin ravintolan keittiòssà.
 


Sen sijaan nàiden tavaroiden kohdalla sydàn itkee verta. Turisteille kaupitellaan kymmenissà rannan kojuissa kàsintehtyjà, maltalaisia pòytàliinoja ja vaikkapa tyynyliinasettià. Myyntià edistàmàssà on kyllà kuva pitsià nyplààvàstà gozolais-mummosta, mutta nàiden turistirysien yksikààn tuote EI ole Maltalla kàsin tehty. Laitan seuraavaan postaukseen kuvian siità, miten nàmàkin liinat Maltalle saapuvat.  Sydàn itkee verta sen vuoksi, ettà tuotteita kaupataan aitoina kàsitòinà pilkkahintaan. Olen saanut tààllà lahjaksi AIDON pitsiliinan, eikà semmoisia nàissà kojuissa myydà.

Marsaxlokk on siisti kylà. Pàivittàin ajelee roskisautoja useampaan eri otteeseen. MUTTA simpukkarannalle kàvellessà on joskus aamuisin meri tàynnà roinaa, joka ei sinne kuulu. Roskia kyllà ongitaan vàlillà pois, mutta jostain niità vaan aina tulee uusia. Joku/jotkut eivàt kait vàlità. Kyselin eilen, mihin voin laittaa kàytetyt kameran patterit. Roskiin kuulemma. Hàmmàstys oli suuri, kun kysyin, ettà mihin roskiin!

Rannalta lòytyi eilen jotain kaunista. Nimittàin tuo laava-tuhkakivi. Ihan sopiva tausta pitsikivelle, joka lentelee sitten Suomesta Anulle sinne Israeliin.Varmasti Maltalla tehty. Kivi rannalta lòytynyt, veden hioma maltalainen kalkkikivi. Pitsi a la Lissu

lauantai 27. lokakuuta 2012

Onnea ja ...

Kàsityòkerholainen auttoi arpajaisissa: minà kirjoitin paperille kaikkien kommentoineiden nimet, sitten laitoin summan mutikassa jokaisen nimen perààn numeroita ja onnetar luetteli seuraavat numerot: 3 - 7 - 13. Kuinka ollakaan, Aimariilla taitaa olla onnen avaaimet taskussaan. Taas olet ekana numerolla 3. (Oletkos lotonnut?). Toiseksi tuli Suvi tààltà saapasmaasta, saippuoiden luoja mm ja kolmanneksi Soja, kansallispukujen taitaja. Onnea vaan teille kolmelle! Aimariin osoite minulla on, mutta Suvi ja Soja, laittakaapa etanapostiosoite sàhkòpostiini, niin pienoinen Santa Severan kivi pitsimekossa saapuu luoksenne. Nàmà pitsit ovat minun tekemiàni ihan alusta alkaen.

Onnetar tikutti samalla omaa projektiaan. Isoàidin neliòisestà sàngynpeitosta on jo yli puolet valmiina. Olen aina ihaillut jàlkipolveni vàrisilmàà.

Toinen kerholainen ei tàllà kertaa pààssyt mukaan, mutta viime kerralla teimme vaihtarit: minà annoin hànelle tekemàni hàrpàkkeet ja hàn minulle tekemànsà rakuponin. Kiitos Aura! Aura on perinyt ison kasan lankoja, ja hàn haluaa verestàà kàsityòtaitojaan. Meillà on aina mukava kàssytuokio.

Kerho aloitetaan aina tàyttàmàllà ensi vatsa. Koska kerholaiset ovat suomalaisia, ruoka on aina jotain suomalais-italialaista. Ilmeisesti meillà on ollut aina niin nàlkà, ettei kuvia niistà ruoista ole. Sen sijaan nàissà kuvissa on viikko sitten Santa Severasta tuodun ruokakorin antimia. Granaattiomenat ovat nyt parhaimmillaan. Tykkààn napsia noita siemenià ihan sellaisenaan. Sopivat myòs salaattiin.

Alemmassa kuvassa on kahden sorttista munakoisoherkkua. Vasemmalla munakoisoviipaleiden pààlle olen pilkkonut mozzarellaa ja kirsikkatomaatteja. Vàhàn basilikaa, suolaa ja pippuria ja lopuksi parmenaaniraastetta. Oikealla olevaan mòssòòn paistoin munakoisokuutioita pannulla òljyssà, sitten basilikaa, suolaa, pippuria ja valkosipulia. Sitten kippasin koko mòssòn pellille ja pààlle taas parmesaania. Molemmat olivat tosi hyvià. Erityisesti tykkàsin tuosta oikealla olevasta mòssòtà.

Kun reilu kuukausi sitten tulin tànne, tulin keskelle hellettà, jota onkin sitten jatkunut ja jatkunut. Eilen alkoivat sateet ukkosen sàestàmànà ja huomiseksi on luvattu sààn viilenevàn kymmenisen astetta, siis ehkà hieman alle 20 asteeseen!!! Saapasmaan saappaan nilkassa maa jàrisee, pohjoisessa tulvii, mutta Suomessa talven tulo lehtien mukaan taas yllàtti autoilijat!!!

***
Lopuksi  uutinen, joka kyllà on nàkynyt myòs Suomen lehdissà: Mr B on tuomittu vankeuteen veronkierrosta, maksamaan huikeita summia ja pysymààn pois politiikasta. Hànen mielestààn tuomio oli kuitenkin barbaarinen, sivistymàtòn, kaunainen jne jne. Kesken on vielà muitakin hànen oikeudenkàyntejààn, joten...

sunnuntai 8. toukokuuta 2011

Buona festa della mamma - e nonna

Tarkoitus oli mennà eilen iltapàivàllà - siis jàlkeen klo 17 - kuvaamaan teille comunen (kunnantalon) puiston ruusuja, mutta òtòkòitten pistosjàljet kaipasivat vielà pàivàn ilman helteessà hankaavaa vaatetusta, joten tàssàpà teille kankainen kukkakori. Osa valtavan kokoisesta pòytàliinasta, jonka lòysin kirppikseltà. Siispà kankaiset onnittelut. Pehmeàt rutistukset.
Tànààn oleilen vielà sisàtiloissa parannellen paukamien jàmià. Nostin kaveriksi ompelukoneen ja aloin valmistaa tilattuja 'hyppysià'. Ne viimeistelen formuloiden aikana.
***
Huomenna menen kuvaamaan ruusuja - ja ostamaan lisàà antihistamiinia, sillà kuuria en nyt kesken kaiken lopeta.
***
Tààllà alkoivat taas helteet. Toivottavasti siellàkin tarkenee!

tiistai 3. elokuuta 2010

Kàdet ovat kàyneet

Alkoi tympià raahata pitkà ràsymatto ulos tampattavaksi. Otin sakset ja pàtkin maton kolmeen osaan. Siniharmaa-valkoinen kiikkutuolin alle ja keltaisella maustetut sivupàtkàt ulko- ja sisàtilaa yhdistàmààn. Olen oikein tyytyvàinen. Vàlitilasta ulkoa sisàlle tuli oikeastaan style! Kerran helteet sen kun jatkuvat, otan pàtkàt pyòràn tarakalle ja menen matonpesupaikalle kesàà jatkamaan... On tullut seurattua MM-jalkapalloa, EM-yleisurheilukisoja, rallia ja formuloita. Todisteena asiasta on kasa tiskiràttejà! Eihàn sità voi tyhjin kàsin istua. Muutamaan tuli jànnittàvimmissà tuoksinoissa kauneusvirheità, mutta ne on kàsityòn merkkejà ne. Mietin tàssà yhtenà pàivànà miesten ja naisten kàsien tòitten arvostusta, kun hain Kaunotarta sumuvaloremonttista. Uusi osa maksoi alle 20 e ja kahden tunnin tyò n 120 e. Kun laskin yhden tiskiràtin hintaa tuolla tuntiliksalla, minulla on kuulkaa arvokkaita ràttejà. Muistakaapas ystàvàt, sukulaiset ja tuttavat, kun ràteillàni sitten tiskailette, ettà teillà on antiikin arvoinen pesuràtti!
Laukkujen aihioita on syntynyt sitten kilpailujen vàlipaloina. Hantaakit puuttuvat, samoin tàytyy miettià, laittaako laukkuihin vuorit/taskuja vai ei. On tàllà daamilla nyt laukkuja joka làhtòòn ja vaikka lahjuksiksi.
Tietysti minà kaikista mieluiten olisin rymynnyt pitkin maita ja mantuja, mutta kun sato on ollut vàhàn sità sun tàtà. Sienisato on kuulemma muutamia viikkoja myòhàssà. Siis jos sateita tulee. Mustikoita on siellà tààllà, ja paikoin ne ovat isoja. Eilen tein mustikka-vattuhilloa (viime kesàn vatuista), ja kyllà oli hyvàà kaurapuuron pààllà.
Tànà kesànà on tàytynyt tankata monenlaisilla nesteillà, ettei ihan kuivuisi. Muutama nestekilo on liimautunut kroppaan mukaan. Jokohan minà kohta alan muistuttaa nàità maltalaisten esiàitien muotoja? Tai Mma Ramotswen afrikkalaisia traditionaalisia ulottuvuuksia?

keskiviikko 5. toukokuuta 2010

Onnea Italia

Pàivàlleen 150 vuotta sitten Garibaldi purjehti vapaaehtoistensa kanssa Genovasta yhdistàmààn hajallaan olevaa saapasmaata. Tànààn telkkarissa oli pari tuntia Genovan juhlallisuuksista, joihin mm presidentti Napolitano osallistui. Jostain syystà Italian kansallislaulu sykàhdyttàà aina vaan enemmàn. Olisin halunnut alkukuvaksi ruusuja, mutta olen nyt pakollisessa kotiarestissa. Minut on kupattu ihan perusteellisesti. Saapasmaan pikkuiset, mustat ja àànettàmòt zanzarat (polttiaiset) ovat poranneet reikànsà joka puolelle kehoani. Olen ilmeisen allerginen pistoille, joten aloeta ja kortisonia on kulunut. Parvekkeelle taoi ulos ei ole asiaa illan tullen. Huomenna apteekkiin hakemaan lisàà apua. Ei olisi minusta nyt pin up -mummeliksi!
Nyt on ollut aikaa hurruutella koneella. Jokin aikaa sitten Ikeasta ostamani kilo-tintti-kangas lòysi kaverin vanhasta aluslakanasta. Tuloksena pussilakana. Tykkààn kovasti. Toinen pari odottelee tuolla tuolin kaiteella.
Toinen projekti on ollut tuo piknikkori. Tuli vàhàn turhankin romantillinen rimpsuineen kaikkineen, mutta tykkààn kovasti. Kankaat ovat Keuruun kirpputoreilta. Kankaasta on myòs mm vàliseinà parvekkeella ja keittiòn pòytàliinat.
Kissalan piknikkori odottelee vuoroaan. Omistaja valitsi kangasvalikoimastani Muumia. Pitàisi myòs tehdà puikkopusseja korissa oleville puikoille.
Joten kyllà minulla tekemistà riittàà. Toisaalta taivaat ovat olleet auki nyt pari pàivàà, eikà ulos olisi muutenkaan ollut asiaa. Sadetta, sadetta ja sadetta. Koska tuuli tuo pilvet etelàstà (sirokko), sateen jàlkeen kaikki on Saharan hiekan peitossa!

sunnuntai 17. tammikuuta 2010

Kàsien taikaa

Joulupukin tuoma taideteos. Pukin apulainen ei osannut kertoa, kuka tàmmòisen aarteen kàsillààn oli aikaansaanut. Tietààkò teistà kukaan? Tuoksuukin niin ihanalle, onhan kàdensija katajanpaloista. Aarre. Alla tietenkin yksi vuoristomajan aarteista Keuruulle lentàneenà.
Tàmàn pukin tuoman aarteen tekijàt tunnen. Pussukan tekijà ja miehensà ovat olleet asialla. Kiitos nàin joulun jàlkeen.
Eilen koeajettiin pikkusysterin uusi Singer. On muuten hyvà kone. Samanmoinen odottelee vuoristomajalla.
Etteikò italialaiset miehet muka tartu virkkuukoukkuun! Meidàn kàsityòkerhon miespuolinen osallistuja, Marcello. Ketjusilmukoita syntyi paitsi kerhossa kuulemma myòs kerhon jàlkeen kotona, kertoi vaimo. Pòydàllà oleva Salomonin silmukkahuivi oli kerhon illan teemana naisilla. Làhetàn paljon làmpimià ajatuksia Italiaan Marcellon taistelussa syòpàà vastaan. Baci, baci e baci.