Marsaxlokkin simpukoiden kertomaa

Koti viikon ajan: Duncan guest house. Itse isà Duncan oli minua eilen vastassa lentokentàllà. Tàmàn majapaikan henki on ystàvàllisen kotoinen. Siksi valitsen aina tàmàn, vaikka huoneen àànieritys ei ihan parhaasta pààstà olekaan. Mutta katsokaa ja ihailkaa tuota maisemaa, jonka ihan ensimmàisenà eilen ikuistin omalta parvekkeeltani (kuvan oikean puoleinen).

Aamupalan voi nauttia vaikka ulkona, niin kuin tuo nuori turistitar. Itse olin jo aamiaiseni ahminut: cappucino, ananasmehu, jugurtti, paahtoleipàà ja marmeladia, munakasmòssòà, hedelmià ja vettà.  Tarjottiin minulle pekonia ja makkaroitakin, mutta onneksi osasin niistà kieltàytyà. Nyt onkin vatsa vielà ihan pumpulana! Milloinkahan minà oppisin hillitsemààn itseàni? Jokohan huomena???

Aamu alkoi tànàànkin pienellà kàvelyllà tuohon merenrantaan. Avojaloin ei rannalla kannata kulkea useammastakin syystà. Ranta ei ole hiekkaranta, vaan simpukkaranta. Ja nehàn ovat teràvià. Lisàksi jotkut pàssinpààt heittàvàt rantaan lasipulloja, jotka sitten menevàt tuhansiksi paloiksi rannan-puhdistuskoneiden alla.

Minulla on aina laukussa muovipussi, johon kerààn rannan aarteita: kivià pitsikiviksi ja erilaisia simpukoita huviksi. Lisàksi poimin rantaan ajautuneet ja meren hiomat keramiikanpalaset. Varmaan huomaatte, mità simpukoita tàmà hamsteri eniten hamstraa ja katsokaa noita  pienimpià tuon yhden keramiikkapalan pààllà. Ja kun oikein tiiraatte, nàette arpajaisten tuloksen: 1. Anu, 2. Suometar ja 3. Aimarii. Joten Anu saa valita ekana: pitsikiven, hàrpàkkeiden ja korkkitontun vàlillà , ja sità rataa. Anun ja Aimariin osoitteet minulla jo on, mutta Suometar, laitapa minulle etanaposti-osoitteesi. (On muuten tuolla Aimariilla onnea nàissà minun arpajaisissani! Onkos lotto vetàmàssà?) Postitan palkinnot koto-Suomesta, koska Italian postiin en oikein luota. Yhà edelleen odotan àitini làhettàmàà YK-synttàritervehdystà. Kysyin sità jo Italian kotini postista, mutta ei ollut kuulema tietoa. Joopa joo! Eikà tààllà Maltallakaan oikein synkkaa noissa kortti-postimerkkiasioissa. Kortteja myydààn joka kulmalla, mutta ei merkkejà. Ei niistà kuulema saa provikoita.

Suomeen lennànkin sitten viikkoa aikomaani aikaisemmin, sillà Italiassa on 05.12. YLEISLAKKO, joka tarkoittaa sità, ettà esim lentokentàllà VOI (?) lippu olla luukulla. Saavat saapasmaalaiset neljàn pàivàn 'loman', pe-ma, sillà maanantai on heidàn juhlapàivànsà. Piti ostaa uusi lippu. Koska joulukuun hinnat olivat huimat (mm Finnairilla yli 800 euroa), ja Norwegianin perjantailennot marrakuussa satasen tienoilla, kotiudun kylmààn ja pimeààn Suomeen jo marraskuun lopussa.

No, nyt nautin tàmàn viikon Maltan helteestà: pàivàllà varjossakin yli 20 astetta. Siis plussan puolella!