Pötköttäminen alkoi tuntua tylsältä, piti päästä edes hetkeksi luonnon helmaan. Täällä yksi upeimmista puistoista on Kaarle III vuonna 1788 perustama Jardin Botanico tuossa ihan lähellä. Sinne. Tosin juuri nyt ei vielä ole kasvien paras kukkima-aika, mutta kyllä röhäyskijäkin kummasti vaivansa unohtaa kaikkien ihmeiden äärellä. Heti puistoon sisälle tullessa on tämä harmaapartainen puu vastassa. Nimeä en muista. Täytyy seuraavalla kerralla tarkistaa.
Puistossa on yli 30 000 sub- ja trooppisten kasvien lajia, joista yksi on viime postauksen makkarapuu. Niin kuin Anu sen tunsi olevan. Roikkuvat hedelmät voivat painaa 5 - 9 kiloa, joten kannattaa uskoa Anua eikä pötkötellä puun alla.
Toinen mötikkä löytyy ihan vierestä: intianleipäpuu eli jakkipuu. Sen hedelmä on suurin puussa kasvava hedelmä, voi painaa jopa 40 kg ja olla 90 cm pitkä. Hedelmä on syötävä, mausta en tiedä. Tietääkö joku teistä?
Neidonhiuspuu, ginkho on yksi maailma vanhimpia elossaolevia puulajeja, oikea fossiili lajissaan, sillä siitä on löytynyt jäänteitä jopa 270 000 000 vuoden takaa. Puu ei enää kasva villinä luonnossa, mutta sen istuttaminen kaupunkipuuksi on suosittua ainakin Japanissa ja Kiinassa. Helsingin kasvitieteellisestä puutarhastakin sen voi bongata
Tähän lopuksi vielä aivojumppaa. Mikäs tämä on?
Ja meidän pihalta voi bongata kolme gingkoa, yksi ostettu ja kaksi itse siemenestä kasvatettua. Vaan mitenkähän tämän ankaran pakkastalven jälkeen? Ainakin tulppaanipuun puolesta pelkään.
VastaaPoistaJonkin sortin orkidea, muistuttaa kyllä piikikästä eläintä.
helena
Eli sinä voit avata ihan oman jardino botanicon. Toivottavasti pakkasherra kiertää sen kaukaa. Puutarhassa on upea näyttely Chilen luonnosta, mm paljon upeita orkideoita.
PoistaEn ole koskaan nähnyt tai edes lukenut noista kasvaista. Neidonhiuspuun olemassa olosta olen lukenut.
VastaaPoistaLuonto parantaa, ainakin se virkistää. Paranemisia sinulle.
Kiitos, kohta luonto on hoitanut minut täysin tolpille. Täällä nyt joka toinen vastaantulija röhii ja köhii.
Poista