Mansikkapaikka

Eràànlainen muistojen mansikkapaikka lòytyy tàmàn ikkunan sisàpuolelta. Keuruun vanha pappila on elànyt monenlaisia aikoja. Pappilana, Mannilan pàivàkotina ja nyt Pappilan Pitoina, viihtyisànà ravintolana. Tàmà ikkuna on minulle historiaa, sillà rakennuksen ollessa viimeisià pàivià pàivàkotina, ikkunassa riippui iso aaroninparta, jota oltiin heittàmàssà roskiin. Minà pelastin kasvin, ja nyt pikkuaaroneita on sekà saapasmaassa ettà tààllà Keuruun kotonani. Pàivàkodissa pidin ystàvàni kanssa myòs taiteen perusopetuksen kuvisjuttuja alle kouluikàisille. Mukavia, mukavia muistoja. Ajattelin ilahduttaa itseàni lounaalla pieteetillà kunnostetussa rakennuksena. Siispà sisààn vaan. Peràkkàin olevat huoneet on nimetty jollekin pappilassa aikoinaan asustaneelle papille. Minà istahdin Calamniuksen huoneeseen hemmottelemaan itseàni maukkailla alkupaloilla, herkullisilla làmpimillà ruoilla ja suussasulavalla tàytekakulla. Suosittelen làmpimàsti kaikille Keuruulla vieraileville kuin myòs paikkakuntalaisille. Pihapiirissà on paljon nàhtàvàà kuin myòs kaupungin matkailuinfoa ja erilaisia myyntiaittoja. Vatsa pinkeànà pyòràilin kohti kotia. Olin ihan ajaa ojaan, kun nàin tàmà herkut tien poskessa. Joko ne ovat kypsià? Aho/metsàmansikat. KYLLA!!! Vahinko, ettà nàmà aarteet olivat vilkkaan tien reunassa. Siis koirien merkkaamia.

Tàssà tàmà sitten odottelee jotakuta teistà. Vielà on aikaa laittaa kommentti edelliseen postaukseeni. Kunhan maaginen luku 33 333 on tàynnà, paljastuu kenelle posti liinan kuljettaa. Liina on siis ostettu saapasmaasta, vuoristomajan naapurikylàn kirppikseltà. Kàsintehty pieni aarre.

Ruusu Keuruulle

Vein itseni ulos syömään. Suunnaksi tämä maamerkki: Kamana (www.keuruu.fi/matkailu/Kamana). Keuruun aseman toispuolell.

Alueella oli huisketta ja hyörinää. Keuruun syysmarkkinat.

Olisin niin mielelläni syönyt loimulohta, mutta sitä myytiin vain mukaan otettavaksi. Minä halusin istua alas ja syödä 'ulkona' jotain. Onneksi loimulohen naapurina oli muikkukoju. Muikun ja lohen tuoksut sekoittuvat mukavasti. Sitä paitsi muikut olivat tosi hyviä.

Jälkkäriä menin nauttimaan 4 h -kerhon kojulle. Vatsa oli oikein tyytyväinen.

Lisäksi korvat nauttivat Keuruun Pelimannien jalkoihin käyvästä musiikista.

Keuruun vanha pappila on remontoitu pieteetillä (Lisää googlaten Vanha Keuruu). Tulos loistava ajankuva, jota jokainen voi ihailla loistavan ruoan tai kahvin lomassa.

Pappilan huoneet on entisöity kuvaamaan eri kausina asuneiden kirkonmiesten kotioloja. Tämä huone on vintiltä.

Ja kukas siellä vintillä lepuutteli kirjallisten tuokioiden välillä jalkojaan. Keuruun oma kirjailija Hannele Huovi. (Tähän olisin laittanut Hannelen nettisivut, mutta tästä läppäristä en löydä sitä aaltoviiva -merkkiä. Googlaten Hannele kyllä löytyy.) Ystävä jo vuosien takaa. Tomeran ja jo kouluaikana sanavalmiin Kanervan äiti. Kanerva kulkee nyt aikuisena äitinsä jalanjälkiä.

Pappilan alakerrassa on monta kaunista yksityiskohtaa. Tämän ruusun haluan ojentaa koko Keuruulle. Huomenna illalla meidät erottaa toisistamme n 3000 km. Tavataan joulun maissa. Lupaan.