Vaarallista kauneutta

Ensin lunta sai odottaa, ja sitten sitä tulee jatkuvasti. Kaunista, mutta myös vahingollista, sillä märkä lumi tekee tuhojaan. Nämä kuvat kertovat pikku vahingoista, mutta sähkö- ja puhelinyhtiöiden työntekijät voivat kertoa suurista tuhoista. Keuruukin oli esimerkiksi  toissapäivänä pimeänä useaan eri otteeseen. Eilen kävin ostamassa taskulampun. Kynttilöitä on entuudestaan. Vettä on astioissa, mutta jos sähköt menee ja pakkanen kiristyy, asunto kylmenee nopeasti. Mitäs sitten? Mahtaa olla kurjaa niillä, joilla vieläkin on sähköt poikki tapaninpäivän myrskyn jäljiltä.

Jäälle ei vieläkään ole asiaa. Petollista.

Mutta karhut ovat nyt tyytyväisiä. Jospas tuon naapuritalon kuusen altakin keväällä kömpii karhuperhe!

Mutta eihän tämä lumen määrä ole mitään verrattuna siihen, että Alaskassa on kuulemma paikoin lunta n 7 metriä! Katsokaapas lisää lumikuvia Riitan blogista. Keuruun toiselta laidalta.

***

Tässä uusin kirppislöytöni. Tämmöisiä aarteita harvoin löytää...

Syykin paljastui, kun tutkin työtä tarkemmin: iso reikä ja muutama pienempi. Ei haittaa. Tulee oikein kaunis tyynyliina.

***
Äänestetty on. Heti ensimmäisenä mahdollisena päivänä. Silti seuraan edelleen kaikkia vaalipaneeleja. Oma valintani vain vahvistuu vahvistumistaan.

Ensi lumi First snow

Enkeli ensi lumella. Missä? Suomessako? An angel in the first snow. Where? In Finland?

Ei Suomessa, vaan Keski-Italiassa, Laziossa.

Ensi kosketus valkoiseen huntuun oli Vuoristomajalla 28.12.08. Kun avasin silmäni, en ensin oikein tiennyt, missä olin: ulkona satoi lunta niin sakeasti, että en nähnyt vastapäisen oliivilehdon rinnettä. Hip hurraa! Jalkaan keltaiset valkopilkulliset kumpparit, Muumi-sateenvarjo yläosaa peittämään ja eikun aamucappuccinolle. Illalla lumi oli enää muisto vain. Mutta mikä ihana tuulahdus Suomesta.

Not in Finland, but in Lazio, Italy.

I got the first white experience on the 28th, Dec 2008. When I woke up in the morning I had a strange feeling: Where was I? It was snowing so much that it was not possible to see the near-by hill with the olive trees. Hip hurraah! I put my Finnish yellow rubberboots with white spots on, took my Moomin-umbrella and walked to my morning cappuccino. In the evening the snow was gone. But what a feeling - winter in Finland.