Ruokaa ja juomaa taideviikkojen päätteeksi

Nyt riittää vatukossa rymyäminen. Vattuja tänä kesänä on runsaasti, eikä vatun matoja ole. Nyt olen poiminut niitä marjoja tarpeeksi, ja lisäksi paarmat ovat löytäneet samat apajat. Itikat kiertää kaukaa teatree-tipat, jotka olen tiputellut aseiksi hupparin hihan suihin ja hupun reunaan. Mutta mikään ei tunnu tehoavan paarmoihin. 

Mustikat ovat vallanneet metsät. En ikinä ole nähnyt niitä semmoisia määriä. Ja miten isoja ja kauniita, ei yhtään muotopuolta. Kuningatarhilloa riittää nyt monen aamupuuron päälle, tai lettujen kaveriksi.

Sienikausikin on avattu, ensimmäiset mustatorvisienet kuivattu ja kantarellit nautittu. Tulossa hyvä sato, molemmista. 

Äsken mietin tuolla Lidlin hyllyä katsoessani, että aikamoinen kilohinta kantarelleillä näyttää olevan, n 24 euroa kilo. Eikä laatu kyllä kummoinen näytä olevan. 

Sitten vähän murmutusta. Hallitus suuressa viisaudessaan sai tahtonsa läpi ja viinejäkin tuli ruokakaupoihin. Meitä kuulemma halutaan kasvattaa eurooppalaiseen juomakulttuuriin, joten täytyyhän sitä hallitusta totella. Mutta jo ennen maistelua olin kyllä täysin varma, että nyt hyllyiltä saatavat viinit eivät kelpaisi esim saapasmaalaisten herkuttelijoiden ruokajuomaksi, ja siksi ostinkin vain pienen pullon valkoviiniä ja toisen proseccoa. Punaviiniä en edes kokeillut.

Valkoviinipulloa tutkiessani huomasin, että viiniä oli käsitelty Suomessa, siis otettu liika alkoholi pois. Mitä muuta sisällölle oli tehty, en tiedä, mutta maku oli semmoinen, etten varmaan sitä enää osta, enkä kyllä kehtaisi sitä kenellekään viininä tarjota. Prosecco oli piirun verran parempaa, mutta hyllyyn sekin saa puolestani jäädä. Enhän minä tähän nykyiseen hallitukseen kovin ihastunut ole ennenkään ollut, eikä tämä uudistus arvostusta nostanut. Päinvastoin.

Mutta jos minun pitäisi tarjota jotain saapasmaalaisen makuista hiukopalaa, veisin vieraat Bistro Fiilikseen. Helin foccacia vie kielen mennessään. Torstaisin haluan herkutella Helin lohikeitolla, varsinkin jos mukaan saa foccaciaa.

Voishan sitä leipoa itsekin, mutta nämä helteet saavat minut laiskistumaan. Aamupäivisin metsässä rymyäminen vie kyllä kaiken energian, ja valmiiseen ruokapöytään on niin mukava istua.

Lopuksi vielä tilastoa. Edelleen Hong Kongista tuntuu lukijoita riittävän. Nyt mukaan ovat tulleet Singapore ja Indonesia. Mitähän ihmettä he blogistani saavat? Vai ovatko lukijat botteja?