Pop corn

Punta Lala Majanichossa, Fuerteventuran pohjoisosassa, ei kiellä syömästä popcornia, vaan poimimasta popcornia taskuunsa matkamuistoksi. Siis noita popparin näköisiä korallin palasia. Ne kiinnostaisivat minua kovasti, mutta jälkipolvi on ehdoton. 

Siis, ei näitä mukaan, EI.

No, minun on tyytyminen sitten tämmöisiin löydöksiin.

Tämä majapaikka on ihan rannalla, kaukana kaikesta ns turismista, mutta tämä rannikko on lainelautailijoiden unelmaseutua. 

Tänä aamuna yritin saada edes yhden aaltojen päällä ratsastavan kuviin, mutta enimmäkseen kohteet kupsahtivat aaltoihin ennen kameran räpsähdystä. Eilen täällä tarvittiin palokuntaa, ambulanssia ja jopa helikopteria, sillä yksi lautailija oli ajautunut liian kauaksi, eikä itse enää päässyt rantaan. Onneksi täällä on niin paljon ihmisiä seuraamassa tai itse lautailemassa, että apu on aina lähellä. Onneksi jälkipolvi ei harrasta tätä lajia, vaan kiipeää mahdollisimman korkealle, jonne minua ei saa uhkailemalla, ei houkuttelemalla, ei lahjomalla, ei millään lailla, koska minulla on korkeanpaikankammo.

Eilen huristelimme El Cotilloon. Kuva on otettu auton ikkunasta n klo 16, ja siitä näkee Afrikan läheisyyden. Ilma on sakeanaan punaista hiekkaa, jonka läpi aurinko yrittää paistaa.

Istahdimme rantakahvilaan ja saimme hienon yllätyksen, elävää musiikkia. Duo lauloi englanniksi, espanjaksi, italiaksi ja portugaliksi, ja enpä ole aikoihin kuullut niin korkeatasoista esitystä. Eikä maisemmissakaan ollut valittamista.