Makuhermoille antia

 Yltäkylläsyydestä hyötyvät monet. Aamukävelyllä huomasin ensin kissat ja vasta sitten ylpeän kalastajan. Viisi isoa lampuukia, joista fileet kotiin ja perheet kissoille. Tyytyväistä hyrinää.

Kissoista pidetään hyvää huolta, jotta hiiret ja rotat pystyvät poissa. 

Seurasin eilen sunnuntaitorin jälkien siivoamista. Jäteauto kiskoi kitaansa kaikki, ei minkäänlaista lajittelua. Ei täällä majapaikassakaan tunneta sanaa kierrätys. 

Olisin tänään kysellyt asiasta majapaikkani omistajalta, mutta hänellä oli omiakin ongelmia. Voimakas ukkosmyrsky paitsi sai kadut ja viemärit pursuamaan yli äyräiden, se kasteli kesken olevat betonihommat tuolla katolla. Nyt sitten taas paistaa aurinko.

Tuolla vajaan 100 kilometrin päässä, Sisiliassa, hurja sää on tänään aiheuttanut telkkarin kuvan mukaan kurjia tilanteita. Tiet tulvivat yli reunojen. Luonto esittää voimiaan. 

Eilen olisin YKn kunniaksi ostanut torilta kukkia, mutta täytyi turvautua näihin naapuriraflan kukkasiin. Mitähän lienevät, Helena?

No, juhlin sitten vatsani kanssa. Mereneläviä taas ja jälkkärinä espresso ja limoncelloa.

Majapaikkani päämiehen kanssa teimme viime kerralla ison satsin limoncelloa. Koska siitä on enää yksi pullo jäljellä, minua pyydettiin taas hommiin. Oli muuten mielenkiintoinen oppitunti siitä, miten tekemäni kirjallinen ohje ei alkuun auttanut tippaakaan. Ensinnäkin täällä käytetään englantilaista mittajärjestelmää. Desilitra, dl, ei sanonut mitään, eikä koko talosta löytynyt desin mittaa. Löysin sitten lasisen kahvikupin, joka minusta oli desin vetoinen. Alkoholina käytettiin Sisiliasta tuotua 95 prosenttista nestettä. Sen laimentaminen vaatii vain vähän funtsimista. Lopuksi purkit päivänvaloon, kunnes sitruunankuoret luovuttavat värinsä nesteeseen. Noin 7-10 päivää. Toivottavasti sitten osaavat tulkita ohjeeni loppuun, koska itse olen silloin jo saapasmaassa. Itse päämies kun ei osaa lukea kunnolla, mutta liikeäly vaatiikin enemmän numeroiden hallintaa.