Voihan thl

THL -Turhia Hyviä Lupauksiako? Olen saanut molemmat rokotukset, toisen huhtikuun puolessa välin ja toisen heinäkuun alkupuolella. Thl lupaa, että koronatodistus koodeineen tulee omakantaan noin viikon kuluttua toisesta rokotuksesta. Odotin kiltisti viikon, kaksi jopa kolme, mutta omakannassa ei todistusta näkynyt.

Aloitin puhelinseurustelun annetun koronanumeron kanssa. Sitkeästi kuuntelin automaattista infoa siitä, että kaikki puhelimet ovat varattuja... Lupasivat vastata kunhan vapautuisivat. Soittopyyntöä ei voinut jättää. Kun sitten ikuisuuden jälkeen kysyttiin, kuinka voisivat auttaa, yritin olla mahdollisimman rauhallinen ja selitin, että minä tarvitsen todistuksen EHDOTTOMASTI. (Varmaan äänenikin nousi - hieman.)

Lupasivat ottaa selvää ja soittaa sitten takaisin. Sitä soittoa ei koskaan tullut!!!!!!!!!

Kyllästyin viikon odotteluun ja aloin taas kuuntelemalla automaattia. Odotin vartti tunnin, kunnes sain kuulla ihan oikean ihmisen äänen. Selitin taas kerran koko asian, enkä enää ollut ihan niin leppoisa. Henkilö otti asian tosissaan ja kaivoi tietoni omalta koneeltaan ja kas kummaa: Keuruun rokottajat eivät olleet osanneet laittaa eka rokotuksen eteen numero 1, joten tietokoen ei osannut tulkita minun saaneen kaksi rokotusta. Kylmällä äänellä sanoin, että minä TARVITSEN matkaa varten todistuksen. He lupasivat sen postitse paperiversiona.

Odotin viikon, odotin kaksi. Postiluukku ei kolahtanut. Minä hiilestyin ja melkein menin lankoja pitkin ao numeroon. Sanoivat lähettäneensä todistuksen, johon minä sanoin, että taitaa olla etanapostissa. Ja kas kummaa, parin päivän kuluttua todistus oli kädessäni. Mutta ilman minkäänlaista koodia!!!!! Eikä omakannassa edelleenkään ollut tai siis ole minkäänlaista todistusta.

Olin jo tietoinen, ettei saapasmaa hyväksy minua maahan ilman Oikeaa Todistusta, varmistin asian vielä Helsingistä Italian suurlähetystöstä. Kun selitin oman tilanteeni, ystävällinen hoonoa soomea puhuva henkilö totesi vain, ettei Keuruu ole ainoa, jolla on tietokoneongelmia todistuksien kanssa. 

Nyt oli mittani täysi, ja soitin kaupunginjohtajalle. Selitin taas ongelmani, ja mainitsin tuon lähetystön kertoman tietokoneongelman. Minulle annettiin seuraava numero, johon ottaa yhtettä.

Puhelimeen ei vastattu, joten soitin terveyskeskuksen vastaanottoon, enkä enää yhtään lämpöisellä äänellä. Ystävällinen henkilö lupasi ottaa yhteyttä tietokoneohjelmoijaan ja ilmoittaa sitten minulle. Se oli viime viikon puolivälissä. Aikaa minulla on nyt NELJÄ VIIKKOA saada koodillinen todistus tai sitten Finnair lentää ilman minua. 

Arvatkaapas miltä tuntuu? Yhden ykkösen takia.

Onneksi uudessa kodissa on vielä paljon mietittävää. Kuten esimerkiksi tuo ylhäällä oikealla oleva kuva vuoristomajan naapurikylästä kertova taidekuva. Sen sain signoralta aikoinaan. minkähänlaisen raamituksen siihen laittaisi?

Ja onneksi aina voin mennä metsään. Tattien kohdalla lopetin tilastoinnin, kun saaliiden lukumäärä päivittäin alkoi olla yli 60, enkä kyllä nyt ala laskea noita suppilovahveroita, joita eilenkin toin kotiin kilotolkulla.

En minä enää itselle halua kuin pienen osan saaliista, vaan olen vienyt osan talon mummeleille tai jättänyt ulko-oven vieressä olevalle penkille saatelapun kanssa, Saa ottaa. Aina sienet ovat hävinneet, joskus jopa ennen kuin olen kotiovea ehtinyt sulkea. Minulle tärkeintä ei ole niinkään itse sienten määrä, vaan sienestämisen ilo!