perjantai 13. elokuuta 2021

Insinööri vai ei

Taas se alkoi. Sienten skannaus tutun tattipolun varrella. Silmäni tietävät, missä katsetta pitää terästää, sillä tatit ovat hyvin paikkaystävällisiä, jos vain ihminen ei kaiken maailman möyrijöillään häiritse sienirihmojen hommia. 

Minussa elää kait sittenkin pieni insinööri, koska tykkään tilastoida mm löytämiäni aarteita. Päivämäärän lisäksi tilastoon tulee kappalemäärä ja nyt olen tehnyt pientä hienosäätöä tattien kohdalla: oman palkkinsa saavat kuusenherkkutatit ja omansa männynherkkutatit. No, kaikilla on omat omituisuutensa. Eilinen saalis: 17 kuusen- ja 5 männynherkkutattia. Tai kyllä yksi lehmäntattivauva piilotteli tuolla kuusenherkkutattien joukossa. Sille kävi köpelösti, vaikka se ei myrkyllinen olekaan.

Osan siivutin kuivumaan ja loput kuutioin pakkaseen. Edellisten päivien saaliista tein muhennoksen, jolla täytin paprikanpuolikkaita. Nam!

Uuden kotitaloni mummelit ihastelevat saaliitani (myös saamiani kantareellimääriä), ja olenkin nyt päättänyt, että annan heille kaikki loput viime vuonna pakastamani sienet, jos vain haluavat. Lisäksi aion antaa osan tämän vuoden sadosta, koska enhän minä halua pakastinta sienillä täyttää, ja sieniä näyttää nyt tulevan.


Pihlajat kantavat tänä vuonna eniten marjoja, mitä muistan. Kännyni ei anna oikeaa kuvaa. Riittää linnuille ruokaa. ja voisihan sitä kokeilla pihlajanmarja-omenasosetta, koska omenoitakin tänä vuonna tulee runsaasti.

Ostin uuden imurin. Tähän asti insinööritaitoni riitti. Osasin siis purkaa osat paketista, mutta koska pakkauksessa ei ollut lapun lappua siitä, miten imuri saadaan toimimaan, eikä googlekaan auttanut, kurvasin myyjän luo. Hän näytti ihan livenä, miten homma hoituu, ja monisti minulle vielä ohjeet mukaan. On muuten kätevä laite tämä ns varsi-imuri. helppo käyttää (kun osaa) ja mahtuu pieneen tilaan.

***

Viime postauksessa ihmettelin ruotsalaisten innostusta vierailla blogissani. Yhtenä päivänä oli lähes 3000 lukijaa. No, sen postauksen kommenttini jälkeen kiinnostus lopahti, eikä enää ole päivittäin kuin pari kolme lukijaa naapurimaasta. Siis asialla olivat olleet jotkut kuvien/tietojen kalastelijat. Det tycker jag inte om! Jag är nöjd att ni inte läser min blog mera. Tack.

6 kommenttia:

  1. Aika jånnää että on hyvä sieni-omena-pihlajanmarjavuosi, vaikka oli niin pitkä hellekausi.
    Hieno tattisaalis, saispa päästä poimimaan sellausia.
    Onneksi sait kokoamusapua imuria varten. Minäkin juuri hankin uuden imurin, kun vanha oli jo aika huuonokuntoinen, eikä niitä pussejakaan enää saa mistään. Hyvää viikonloppua Lissu💮🏵️🌺

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo pihlajanmarjarunsaus ihmetyttää minuakin. Sen sijaan sienet ovat vain odotelleet sateita. Tänään sain 40 tattia, ja sataa tihuutti melkein koko tattikävelyn ajan. Nyt täytyy käydä saalistamassa joka päivä, ettei toukat ehdi ensin. Imurissa oli yksi ruuvi, mikä täytyi ensin avata! En ikinä olisi ilman ohjeita selvinnyt. Imuri on hyvä ja se on pääasia. Oikein hyvää viikoloppua, Jael.

      Poista
  2. Laiskana siivoojana tykkään varsi-imurista, yllättävän tehokas matoille, sen tyhjentäminen pölyistä ei taas ole niin hauskaa puuhaa.

    Hämmentävää, kun missään ei ole enää ohjeita mukana ja jos onkin, niin ei enää suomeksi. Vähän olen nikotellut, kun olen kääntänyt jonkun painesäiliön tai hilavitkuttimen ohjeita, vaikeaa kun en ymmärrä niiden toimintaa suomeksikaan.

    Piti ihan tarkistaa naapurin pihlaja, ei ole marjan marjaa, yleensä loistaa niin kauniina.

    Muuten SVT:llä on Solens Mat jaksoja nähtävillä neljännestä kaudesta eteenpäin, nähtävissä "i hela världen".
    helena

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jahas, se pölyjen tyhjentäminen on vielä kokematta. Riittääköhän minun insinööritaitoni?
      Jotkut robottiohjeet lähinnä huvittaa, jos hermot vain kestävät.
      Katselin äskenkin pihlajia, jotka kaartunat maata kohden uhkaavasti marjojen painosta.
      Kiitos tv-vihjeestä.

      Poista
  3. Aika mestari olet tilastoimaan saaliitasi! Mulla hyvä, kun edes päiväyksen muista pakasteisiini pistää.
    Tatteja olen myös löytänyt, en tosin mitään isoja määriä ja oikeastaan vaan herkkutatteja.
    Tänään poimin vielä hiukan mustikkaa, vaikka pienet miehet ovat ne melko systemaattisesti jo haravoineet. Katsoin eilen heidän saaviaan ja siinä oli valkoisia marjoja eniten, siis raakaa puolukkaa ja hieman vain kypsiä.
    Mustikan kanssa jo lähti isoin osa kangasmaiden pulukukastakin!!

    VastaaPoista
  4. Tämä mestari kyllästyi tilastoimaan, sillä tatteja tuli niin paljon, etten enää pysynyt laskuissa. herkkutatteja minä kerään pelkästään. Alkaa vain tattikausi olla lopuillaan. Tänään löytyi vain yksi suppisten joukkoon.
    Mustikoitakin on vielä ja ihan ok ovat, mutta nyt odottelen vesikielellä puolukkasaaliita. Niitä on luvassa.
    Täällä ei ole näkynyt pieniä miehiä, toistaiseksi, siksi metsät ovat vielä marjaisia.
    Mukavaa, että olet taas aalloilla!

    VastaaPoista