Kesän loppua

Sataman kioski sulki ovensa tältä kesältä. Melkein joka päivä kävin juomassa päiväkahvit, lukemassa lehdet ja ennen kaikkea ihailemassa upeaa maisemaa. Jatkuu ensi kesänä ...

Tänään kävin uudelleen kiertämässä Multialla Ympäristötaide-polun. Nyt mukanani oli itsekin taideteoksen polun varrelle tehnyt paikallinen ystäväni. Sain paljon uutta tietoa tekijöistä ja teoksista. Nämä Marja-Leena Valkolan lammella kelluvat tuolit toimivat kesämökkeinä lammen ankoille! Ihan ilman taiteilijan asuttamista!! 

Airin B&Bee ((Airi Ukkonen) oli jo täysin rakennettu. Erinomaista luontokasvatusta läheisen koulun isoille ja pienille ihmisille.

Salme Hoppulan Pisaratartunnassa korona-virukset leijuivat uhkaavina yläilmoissa. Onneksi Keuruu ja Multia ovat ainakin toistaiseksi säästyneet kurjalta taudilta. Itsekin koen nykyisin viime maaliskuun ikäihmisten pelottelun kaukaiseksi pahaksi muistoksi. Toisaalta käsiä hinkkaan edelleen ja kaupassa minulla on aikaa vaikka vaihtaa paikkaa jonossa, jos joku tulee liian lähelle. Mutta saapasmaahan ei toistaiseksi ole edes halua lennellä.

Metsässä rymyäminen sen sijaan jatkuu, mutta mustikka-aika alkaa olla ohi. Allun blogissa (dit un dat) oli mielenkiintoinen salaatti, jossa mustikat olivat yhtenä aineksena: rucolaa, avocadoa, fetaa ja mustikoita eikä yhtään mitään muuta, ja voi että oli hyvää. Olen nyt useamman päivän aikana nauttinut uutuudesta ja lähettänyt Allulle joka kerta kiitoksen ideasta. Vahinko vain, että hyväkuntoisia mustikoita ei metsästä juuri enää löydy, vaan täytyy turvautua pakkasen antiin. Eikä hieman jäiset marjat salaattia huonoksi tee.

Parin viikon rutikuiva aika muuttui viimeistään tänään, sillä taivaan portit avautuivat ammolleen ja pudottivat kunnon sateet sienten ja minun ilokseni. Ja lisää sateita tulee kuulemma koko viikon ajan, ja koska on vielä lämminta, loppuviikosta menen tuonne noin hakemaan kantarelleja, jotka muistan sitten kypsyttää hyvin, jotta vatsakin tykkäisi.

Siis menen tuonne noin! Koska tunnen alueen kuin omat taskuni, tiedän täsmälleen, missä ne kantarellit luuraavat. Eivät ne minua hämää.😅