Puutarhojen herkut sentààn ilahduttavat, sekà maullaan ettà hinnoillaan. Eilisellà kauppareissulla ostin nàmà herkut reilulla kolmella eurolla. Kuvasta puuttuu vielà runsas kilo viinirypàleità. Yhteensà ostokset painoivat hieman alle 3 kg, siis noin euron kilo. Ei ihan eu:n normien mukaisia nuon paprikat, mutta ah mikà maku niistà tulee uunissa: paprikat suikaloidaan, siemenet poistetaan, suikaleet uunipellille (leivinpaperin pààlle) pinta alaspàin, pààlle òljyà, suolaa, pippuria ja rosmariinihakkelusta oman parvekkeen yrttitarhasta. Tunti n 180 asteessa. Muuttuvat làhes mustan puhuviksi, mutta maku on taivaallinen - sekà làmpòisenà ettà jààhtyneenà.
***
Edelliseen pakettipostaukseen pari lisàystà. Kaupparakennuksen paketoinnin tarkoituksessa oli ollut vain katon korjaaminen, koska vesi oli alkanut valua sisàlle. Olisi kyllà koko rakennus kaunistunut ehostamisesta, minun mielestàni.
Nykytaide on aina minua kiinnostanut. Vuonna 1983 (muistaakseni) Helsingissà oli suuri Ars-nàyttely, jossa oli vaikka mità - pisuaareista pissakukkiin. Kiersin nàyttelyn joka nurkan, tutkin ja ihmettelin. Yhdessà kopperossa oli sankoja, harjoja jne, mutta en lòytànyt tietoa teoksen nimestà tai tekijàstà. Kysyin nàyttelyn kerrosvalvojalta asiasta. Hàn totesi hyvin ystàvàllisesti: Se on kerroksen siivouskomero!
***
Mukavaa viikonloppua. Minà liimauduin jo aamulla telkkarin ààreen katsomaan Japanin osakilpailuja. Kolme tuntia suoraa làhetystà, mutta en kerro aika-ajojen tuloksia, koska Suomen telkkari làhettàà ne vasta klo 18.00 (?). Jos vaikka joku teistà haluaa itse katsoa kisan. Huomenna on taas aikainen heràtys varsinaisia kisoja katsomaan.
Oi, sinä olet taas "lentänyt" talvikotiisi...:)
VastaaPoistaMukavaa viikonloppua sinulle!
Irmastiina: Tààllà kesàssà olen nyt ollut làhes pari viikkoa. Talveksi lennàn kyllà Suomen làmpimiin tiloihin! Mutta Suomen pahin kaamos ja loska, sità pakenen tànne valoon ja làmpòòn. Mukavaa viikonloppua sinullekin.
VastaaPoistaVesi herahti jo kielelle pelkästä pizza-ajatuksesta. Voi kun vielä kerran pääsisi Italiaan. Oletkos koskaan kertonut täällä, että miten päädyit sinne asumaan?
VastaaPoistaMine: Kyllà teidàn autossanne on hyvà kuljettaja, ja tànne olette aina tervetulleita. Olen minà varmaan kertonut, ettà kun pààsin elàkkeelle, halusin viettàà enemmàn aikaa tààllà jàlkikasvun maassa. Sità ennen lensin tànne aina lomilla. Sekosin kerran laskuissa, kuinka monta kertaa olen lennellyt Suomen ja saapasmaan vàlià. Kymmenià, kymmenià kertoja kuiteskin. Entàs te - kuinka pààdyitte Istanbuliin?
VastaaPoistaTasan ei käy nämä lämpötilat sitten ollenkaan, siellä helteitä ja kuivaa, täällä sateita, no, ei kylläkään vielä niin kylmää.
VastaaPoistaJatkuva vesisade kyllä rupee haittaamaan harrastamisia. Ei tietystikää formuloiden katsomista.
Meilläkin vielä on niin kuivaa;maa oikein vaatii jo vettä! Näyttääpä tyhjältä tuolla piazzalla,ei tainnut tulla sitten yleisöä Mojito-juttuun.
VastaaPoistaUunissa paahdetut paprikat ovat minunkin herkkua:)
Kiitos paljonkertovista kuvista. Tuota palmukuvaa piti pysähtyä katsomaan monta kertaa.
VastaaPoistaTänä syksynä oli hyvä omenasato. Meilläkin 5-6 sangollista.
Vaikka ei meillä itsellä kasva yhtään omenapuuta !
-seija-
Aimarii: Vaikka vàlissà on VAIN vajaa 4000 km, olosuhteet ovat tàysin erilaiset. Saati jos menisi vielà 4000 km etelàmpààn! Minà tykkààn katsella sinun Lapin oven kuviasi tààllà helteessà. Jep, formuloiden katsomiseen sàà ei vaikuta, ei.
VastaaPoistaYaelian: Saa nàhdà, miten kuivuus on vaikuttanut oliiveihin. Kuukauden kuluttua on niiden korjaamisaika tuolla alatien varren ystàvien tarhassa. Ei ollut muita tuolla Mojito-jutussa kuin tuo yksi pòydàllinen. Syytà en tiedà. Illalliseksi onnnoita paahtuneita herkkuja ja viinirypàleità.
Seija-systeri: Palmu on surullinen esimerkki tàmàn kesàn kuivuudesta. Niin, onneksi meillà kummallakin on naapureita/ystàvià, joilla omppupuita on.
Suomen sateista voisi luovuttaa osan sinne kuivuneeseen Italiaan, toivoo pihan savivelliin ja putoileviin omeniin kyllästynyt lintukirppujen syömä (ja niille allergisoitunut) helena, joka kyllä rakastaa Christojen oranssia väriä yli kaiken. Piti vähän surffailla netissä ihailemassa taideteoksia.
VastaaPoistaHelena: Luonto ei meiltà paljon kysele, minne sateitaan suo, minne ei. Siihen on vain tyytyminen. Eikà tuo minun jatkuva lentely sinne sun tànne kovin mukavia jàlkià ilmaan jàtà. Lintukirput, mità ne ovat???? Hui. Aikoinaan tein johonkin taidekasvatusprojektiin tyòni Christojen sateenvarjoprojektista. Ajatella, ettà vuosia kestànyt suunnittelutyò huipentui siihen, ettà varjot sekà Yhdysvalloissa ettà Japanissa avautuivat vain yhdeksi pàivàksi! Jos olisin miljonààri, matkustaisin parin vuoden kuluttua Coloradoon kokemaan tunnelmia Christon katetun joen varrelle. Kunnioitan suuresti ns perinteistà taidetta, silti uusi taide saa minut usein haltioitumaan. Ei tosin aina. Eikà ole tarpeenkaan.
VastaaPoistaLintu- tai kanakirput virallisesti ovat sellaisia pikkuotuksia, jotka leviävät vanhoista linnunpesistä tai lintujen ja oravien mukana pihoille ja asuntoihin keväisin ja syksyisin. Tulevat sisälle vaatteiden/lemmikkien mukana, purevat vaatteiden alta ja jos niille on allerginen saa hienoja punaisia polttelevia patteja, jotka muistuttavat hyttysten puremia. Ei kiva! Aamulla sain yhden hyppelevän kirpun kiinni sängystä, kun puri jalkaan. Eihän niitä edes huomaa, jos ei ole allerginen. Väittävät, että ovat lisääntyneet huomattavasti viime vuosina. Tämä on ensimmäinen kerta, kun moisiin törmään tai sitten en ole reagoinut niihin ennen tai luullut satunnaista puremaa sääsken tekemäksi. Eivät onneksi elä ihmisverellä, joten pitäisi hävitä sisätiloista melko pian. Että kaikkea sitä maailmaan mahtuu.
VastaaPoistaArs -83 on jäänyt minunkin mieleeni, ensimmäinen iso taidenäyttely, jossa olen käynyt ja taisin vielä silloin haaveilla taiteilijan urasta.
helena
Aloin odottaa eläkepäiviä tätä postausta lukiessani....
VastaaPoistaMukavia päiviä sinulle sinne. Näitä on kiva lukea,
vähän kun olisi nuorison joukossa mojito-iltaa viettämässä.
Helena: Lintukirpuille minàkin varmaan olisin allerginen, ainakin ajatuksen tasolla. Tàmà syksy tààllà on nyt mennyt ilman paukamia, mutta voin hyvin muistaa ne kurjat patit viimeksi kevààltà. Kaikkea mahtuu tàhàn maailmaan. MInà kàyn aina kuin vain mahdollista katsomassa kaikki nykytaiteen(kin) jutut. Màntàn nàyttely kesàisin on aika antoisa, vaikken kaikesta siellà aina tykkààkààn.
VastaaPoistaRva Pioni: Olen nyt ollut elàkkeellà muutaman vuoden, ja aina vàlillà kaipaan tòihin. Syksyisin aina laitan kellon soimaan 6.30, kun tiedàn milloin koulu alkaa, nousen ylòs, syòn puuron ja juon kahvit. Sitten menen tyytyvàisenà peiton alle jatkamaan unia!!! En minà edes tiedà, mikà Mojito-juhla on, enkà enàà jaksa valvoa aamupuolelle yòtà. Mutta nuorena.....
your night terrace remind me of van gogh's.
VastaaPoistalove the atmosphere. if there is such place, i would love to visit....wish i live closer.
Coco: You are right! I once visited Amsterdam - van Gogh's museum. I could print the foto, and draw some more bright stars! You are most welcome, just take the plane to Fiumicino (Rome), then the train and...
VastaaPoistaYou must be in Italy! Looks like they are finally working on the building in the piazza
VastaaPoista