Aurinko paistoi niin kauniisti, ettà ajattelin heittàà talviturkin avantoon - vihdoinkin tàlle talvelle. Onnellisena tallustelin uimakopille, mutta oven avain ei ollutkaan avainrenksussa. Tàytyi tyytyà mielikuvakastautumiseen...
... ja ihailemaan vastarannan maisemia. Uusi kirkko ja vanha pappila.
Uimalan rantaan on noussut aivan upea omakotitalo. Voi tietysti kysyà, miten luvat moiseen pytinkiin ovat jàrjestyneet. Toisaalta, jotta kuntaan olisi saatu kaksi vakituista lààkàrià, lupien jàrjestyminen on hyvàksyttàvàà toimintaa.
Tehàn muistatte minun intoni Venetsiaan ja Donna Leonin Brunetti -kirjoihin. Olin jo ties kuinka monennen kerran aloittanut kirjojen lukemisen tarkoituksena tutkia tààllà lukemiskerralla niiden ruoka-antia. Viitisen kirjaa ehdin kàydà làpi ja merkità hiirenkorvilla ne sivut, joissa herkuteltiin. Sitten Leonin nettisivuilla surffaillessani huomasin, ettà minàhàn olen tehnyt ihan turhaa tyòtà: Leonin kirjojen pohjalta tehty keittokirja on jo tehty. Pianoro - Leon: Brunetti's Cookbook tuli postissa Adlibris Finlandin vàlittàmànà. Nyt Brunetti -kirjojen ruokaherkut voi vaikka itse valmistaa ja nauttia niità lukemalla samalla ao kirjaa.
(Tilasin myòs Toni Sepadan kirjan Brunetti's Venice. Walks through the Novels, mutta se on tilapàisesti loppu. Odotan kovasti uutta painosta.)
Edellisessà postauksessani oli Tessa Kiroksen Venetsia -kirjasta ottamani ohje Fegata alla Venezianaan, kahdelle hengelle. Tàssà Anun kaipaamat ainesosat tarkemmin. Valmistuksessa neuvotaan sekoittamaan sipulipaistosta usein ja hartaasti. Valkoviinin tilalle aion kàyttàà proseccoa, sillà siità tulee niin brunettimainen tunnelma. Tuossa Brunettin keittokirjassa on myòs samainen maksaohje, mutta viinin tilalle on kirjoitettu vettà. Vettà!!! Se yllàtti minut tyystin. Mausteista olivat vain suola ja pippuri. Tykkààn enemmàn tuosta Kiroksen versiosta. Kunpa Roinilan auto pian kurvaisi Keuruulle.
Luomusipulien ostoreissulla Maalaisvakassa silmàni iskostuivat tàhàn huovutettuun kukkaan. Se halusi mukaan. Ja kaunis se onkin.
Edellisessà postauksessani oli Tessa Kiroksen Venetsia -kirjasta ottamani ohje Fegata alla Venezianaan, kahdelle hengelle. Tàssà Anun kaipaamat ainesosat tarkemmin. Valmistuksessa neuvotaan sekoittamaan sipulipaistosta usein ja hartaasti. Valkoviinin tilalle aion kàyttàà proseccoa, sillà siità tulee niin brunettimainen tunnelma. Tuossa Brunettin keittokirjassa on myòs samainen maksaohje, mutta viinin tilalle on kirjoitettu vettà. Vettà!!! Se yllàtti minut tyystin. Mausteista olivat vain suola ja pippuri. Tykkààn enemmàn tuosta Kiroksen versiosta. Kunpa Roinilan auto pian kurvaisi Keuruulle.
Luomusipulien ostoreissulla Maalaisvakassa silmàni iskostuivat tàhàn huovutettuun kukkaan. Se halusi mukaan. Ja kaunis se onkin.***
Vuoristomajan maisemissa mimosat kukkivat, mutta muuten sàà on viileàà. No, ehtiihàn sàà tàssà vielà làmmità...
.JPGm.JPG)
Se omakotitalo on kyllä kieltämättä komea, mutta hirvittävän lähellä tietä, yleisen uimarannan kyljessä ja tosi ahtaalla tontilla - en olisi itse kyllä rakentanut siihen.
VastaaPoistaVillasukka: Mutta ah, ne maisemat! Ja onpahan avanto làhellà, jos sità sorttia harrastavat ja kesàllà voi kipaista iltauinnille ihan noin vain. Toisaalta tieltà tulevat autojen ym pòlyt antaa ikkunanpesijàlle tòità, ja iltaisin nuorison elàmòinti rannalla voi hieman tympià. Olet siis oikeassa: moni kakku pààltà kaunis, mutta asuminen tuossa kakussa voi olla haastavaa. Terkkuja vaan sinne kylàn toiselle laidalle!
VastaaPoistaTäällä ilmoittautuu toinen Venetsia intoilija, melkein sinne jo pääsin, junalla Pariisista Venetsiaan, mutta jäimme sitten matkan varrelle majapaikan puuttuessa. Donna Leonin kirjoja olen lukenut vasta yhden, en oikein päässyt sisälle, ajattelin kyllä antaa uuden tilaisuuden, toinen dekkari odottaa jo kirjahyllyssä. Lehtihaastattelujen perusteella kirjailija vaikuttaa kyllä mukavan omapäiseltä tyypiltä.
VastaaPoistaMimosan kukkia! Täytyy katsella kukkakaupassa, joko niitä olisi saatavana. Haluaisin vaasiin kuivakukiksi kevään odotusta piristämään.
helena
Hulppea on talo mutta äkkiseltään tuo teidän vanha pappila näyttää vielä hienommalta.
VastaaPoistaViileää on, ollut jo tiistai-illasta.Olen syväjäätynyt!
Aika hieno tuo talo! Viime sunnuntaina oli Helsingissä juuri tuollainen kaunis,aurinkoinen talvisää. Ja Koroksen kaunista Venetzian-kuvakirjaa ihailin kirjakaupassa... täällä on nyt sisällä tosi viileää,ihan kuin pikkujutullakin tuossa ylempänä..
VastaaPoistaVoi sä tykkäät myös Donna Leonista:))
VastaaPoistaTuo kirja on löytö!!Onnea.
Huhuh, vai tuonne kylmään veteen meinasit hypätä. Minua kun ei meinaa kesälläkään saada Suomen kylmiin vesiin :)
VastaaPoistaEnkä millään jaksais lukea keittokirjoja, mutta olisin kyllä hyvin valmis maistelemaan sun tekemiä herkkuja. Täytysköhän ruveta tutkailemaan linja-auto-aikatauluja sinne teille päin :)
Helena: Uskoisin, ettà kiinnostukseni Leoniin johtuu suurelta osin siità, ettà mielestàni hàn, asuttuaan Venetsiassa n 40 vuotta, nàkee hyvin selkeàsti italialaisen elàmàn ja uskaltaa ulkomaalaisena sen myòs ilmituoda. Mimosa on kevààn merkki. Kuivanakin.
VastaaPoistaPikkujutut: Talo on hulppea, ja siinà asustava lààkàrismies mukava, sanoi eilen àitini. Joulu-, tammi- ja helmikuut ovat niità kuukausia, jolloin en vuoristomajalle halua, sillà silloin siellà on TALVI. Kylmàà ja kosteaa, sisàllà ja ulkona. HUI!!! Kesààn on onneksi enàà muutama kuukausi.
Yealian: En olisi tuoda Kiroksen kirjaa hennonut ostaa normaalimyynnistà (44,50 e), mutta - 20 % auttoi. Tuo Brunettin keittokirja Adlibris Finlandian kautta maksoi vain 19 e, joten ei ihan pahasti kirpaissut. Nyt voin vertailla hieman sisàltòjen antia. Mukavaa, ettà piipahdit Suomessa. Maa tarjosi sinulle kauneinta talveaan. Tuosta teidàn kylmyydestànne, ks vastaustani pikkujutuille.
Maria: Minulla on melkein kaikki Leonit hyllyssà. Ostan niità lentokentiltà heti uusina. Suomennokset tulevat muutamaa vuotta jàljessà. Nyt odotan uutta painosta tuosta 'kàvelykirjasta'.
Sude: Avantouinti pelasti minut 90-luvulla olkapààleikkaukselta, sillà ns jààtynyt olkapàà 'suli' kylmààn veteen, enkà tarvinnut lààkkeità tai leikkausta. Blogini pikkukuvassa olevat jalkani ovat just menossa veteen. Joulun alla olisivat polveni kylmàà vettà tarvinnut, mutta pakkanen oli silloin hieman liian kova. Kyllà avantoon aion taas mennà. Tuo Brunettin keittokirja edustaa minulle italialasita elàmàà, josta Leon osaa niin mainiosti kertoa. ks myòs vastaukseni Helenalle. Parantelepas itsesi ensin liikuntakuntoon. Tànne pitàà kàvellà ja kiivetà rappusia. Kesàllà istahdat Jyvàskylàstà junaan. Sitten herkutellaan.
Minä olen ajatuksen tasolla kuivaharjoitellut avantouintia jo useampia vuosia. Kyllä minä joskus vielä avantoon menen!
VastaaPoistaPikkusisko: Talviturkki on nyt avannossa. Virkistàvàà. Suosittelen.
VastaaPoista