"Kuvitelkaa mielessànne jotain pehmeàà; làmpòà, joka leviàà kàsienne kautta sisimpààn; villaista turkkia, jota hivellessànne ajatuksenne tàytyvàt ideoista - ja kun nostatte katseenne ylòs, nàette luonnonsàvyjà, joista luotte aina vain yhà uutta, yhà pehmeàmmin." Nàin ihana saatevyòte ympàròi Novitan Lissu Huopasia, jotka odottelivat alkuviikosta kotiin puolukkametsàstà kotiin saapuvaa hamsteria. Kiitos, kiitos Soilelle sinne Oulun seudulle. Langat ovat ihania. Niistà syntyy varmaan jotain làmmintà saapasmaan vilukissoille.
Yksi korillinen harmaan sàvyjà jàmàlankoja odottelee pukinmuorin projekteja. Nàyttàà seassa olevan vaaleasta pellalangasta Salomonin solmuilla kehittyvà jokin!!!
Muorin tavoitteena on laittaa projekteihinsa myòs jotain piristysvàrejà. Ettei kaikki ihan harmaata olisi. (Vaikka minulle harmaa on edelleen Se Vàri.)
Lòysin kaappien siivouspuuhissa myòs kasan nàytevillakankaita. Muistaakseni jostain huonekalukaupasta saatu poistosatsi. Vihjeeksi kaikille hamstereille. Nàistà tulee mukavan vàrisià tossukoita suvun seuraavan seuraavalle sukupolvelle sinne sun tànne.
Olen nyt lopullisesti herànnyt hellehorroksesta. Alkuviikosta katsastin puolukkatilanteen. Paikoin tulee, mutta edellisten vuosien takuupaikat ovat ihan turhia ràmpimisretkikohteita. Vain yhdessà paikassa lòytyi kunnon saalista. Minun herkkuani on ensimmàisistà puolukoista tehty vatka/vispi/lappapuuro. Làhiruokaa parhaimmillaan. Nyt on myòs aika tehdà puolukkahyytelò, sillà marjat eivàt ole vielà pakkasen puremia.
Eilen hamsteri sai sitten palkinnon ahkerasta sienimetsàssà kulkemisesta. Pari viikkoa olen nyt nenà nirpassa vaeltanut làhes tyhjissà metsissà: ei enàà mustatorvisienià, ei vielà rouskuja. Eilen totesin radion olleen oikeassa. Siellà nimittàin on kerrottu, ettà varsinainen sienisato on muutaman viikon myòhàssà. Ainakin herkkutattien kohdalla homma piti ihan paikkansa. Vasta nyt sain kunnon saaliin, noin 1,6 kg ja suurin kuusenherkkutatti oli siivottuna 22 cm pitkà ja 450 g painava. Kaikki kuvan tatit olivat lisàksi tàysin toukattomia. Nyt saalis on viipaloituna kuivamassa. Kuivatuissa tateissa maku on kaikkein tiivein. Oikein sopivaa Suomi-ruokaa saapasmaan herkutteluhetkiin. ***
Tànààn làhden kylààn. Siità seuraavassa postauksessa.
***
Itella toi viikolla Muumi-lappuja lempifarkkuihini. Kaunis kiitos Tanjalle. Kunhan saan paikat paikoilleen, palaan asiaan.
.JPGm.JPG)
Googlessa on jotain kummaa,kommenttitekstini hävisi taivaan tuuliin...Oletpa komean sienen löytänytkin!
VastaaPoistaIhanan houkuttelevalta kuulostaa tuo Lissu-lankojen teksti;mitäköhän niistä käsissäsi vielä syntyykään...
Mukavaa viikonloppua Lissu!
Eikös olekin mukavaa kun on omaa nimikkolankaa? :D se Piki tuossa samassa sarjassa on kans aivan ihanan väristä
VastaaPoistaLissu-lankaa Lissulle. Mikas sen mukavampaa.
VastaaPoistaHerkulliset värit ja kuvat!Alkoi tehdä kamalasti mieli vispipuuroa.Kivaa viikonloppua lanka-aarteiden parissa!
VastaaPoistaPaljon sulla siellä tapahtuu ihania juttuja: nimikkolangat ja tatit, puhumattakaan hamstrauksesta, siitä minäkin tiedän paljon. Mukavaa kyläilyä!
VastaaPoistaTossun kaavat tuli, kiitos paljon. Olet sinä herttainen ihminen.
VastaaPoistaOn niin hyvän näköistä lappapuuroa, että ihan vesi herahti kielelle :)
Yaelian: Bloggeri temppuilee minullekin aina silloin tàllòin. Taitaa olla naispuolinen koko systeemi! Sieni oli upea, kerta kaikkiaan, ja ihan puhdas. Saapasmaan kaupassa tuosta olisi laskutettu n 20 euroa. Yhdestà sienestà. On vielà hieman auki, mità tuosta Lissu Huopasesta syntyy, mutta làmmintà varmaan. Mukavaa viikon vaihtumista sinullekin, Yaelian!
VastaaPoistaSoile: Nimikkolanka on tuossa pòydàllà jatkuvan ihailun alla. Kàvàisin eilen pikaisesti JKL:n Sokkarilla, ja siellà oli noita samoja lankoja hieman eri sàvyisinà. Kiitos vaan, vielà kerran. Tekisi mieli sàveltàà jotain tuommoista pààhinettà, minkà pojille teit, mutta kun olen allerginen villalle. Mikàhàn avuksi???
Anu: Alà muuta sano. Tunnen itseni ihan kuuluisaksi!
Maria: Kiitos. Sòin just viimeisen tipan vispipuuroa. Ei muuta kun uuden tekoon. Mukavaa viikonloppua sinullekin.
Rva Pioni: Jep! Olen lopullisesti herànnyt kesàn hellehorroksesta. Kiitos, kylàily oli kerta kaikkisen mukava.
Sude: Ollos hyvà vain. Pienet hyvàt teot tuntuvat itsestàkin hyvàltà. Lappapuuroa ehtii vielà tehdà, sillà pakkasia ei ole nyt nàkòpiirissà. Mielestàni paras puuro tulee pakkasen puremattomista marjoista.
Oi, minä unohdin kokonaan lankaostokset..tuota Lissua on kyllä hankittava. On niin pehmoisen näköinen kuten kaimansa ;).
VastaaPoistaJa nyt tiedän mitä puolukoista syntyy, vispipuuroa.
Pikkujutut: Heh, heh! Pyòreà ja pehmoinen. Lankavyyhti? Lissu? Molemmat!!! Buon apetito!
VastaaPoistaKaimasi lankaa en ole missään nähnytkään ja lappapuuron tekoonhan tässä on ryhdyttävä.
VastaaPoistasatu.p: Sokkarilla nàkyi ainaskin. Huomenna puolukoitten metsàstykseen, sillà lappapuuroa pitàà vielà saada. Puolukoita vaan on kovin vàhàn verrattuna mànnà syksyihin.
VastaaPoistaOn kyllä aika leuhkaa, jos on omaa nimikkolankaa. Mutta jos siitä jotain tekee, niin tuo vyöhtehän täytyy laittaa valmiiseen työhön roikkumaan.
VastaaPoistaPikkusisko: Johan nauru leuhkalle kelpasi. Vois naurattaa muitakin, jos tuo vyòte liehuisi myssystà vaikkapa nenàn pààllà.
VastaaPoistaOli ihan pakko keittää puolukkapuuroa, niin hyvännäköistä se oli tuossa kuvassa. Ja hyvältähän se maistui, vaniljakastiketta kyytipoikana. Ai että oli hyvää !
VastaaPoistaTäällä on sinulle herkkutatteja kuivumassa leivinuunin päällä.
-seija-
Seija-systeri: Puolukkapuuro ja vaniljakastike. Enpàs ole koskaan kokeillutkaan vielà. Ettà hennotte herkuista luopua, koituu saapasmaan iloksi. Kiitos jo etukàteen.
VastaaPoista