Kiirastorstaista aprillia

Suomesta rahtaamani koivunoksat ehtivàt hiirenkorville jo kaksi viikkoa sitten. Aamulla heitin jo pois. Turvaudutaan nyt sitten huomisen torin antiin. Ainaskin niità kieloja!

Kàvàisin toissapàivànà Kissalan toisessa kylàkaupassa. Eivàt ole maitotonkkia nàmà. EI!!! Jokos Suomen kylàkauppojen nurkkiin on ilmestynyt tàmmòiset nestetonkat? Ostin punaista Nero d'tavolaa ja valkoista Falanghinaa. Minusta jopa pehmeàmmàn makuisia kuin pullotetut. Eikà hinta pààtà huimaa. Maitolitrakin on kalliimpaa (1,59 euroa litra).

Samalla reissulla kàvin lamppujen tehtaanmyymàlàssà. Nyt tàmà ihanuus odottaa porankàyttàjàà. Olisin halunnut nàità useampia, mutta jàljellà oli vain tàmà yksilò. Sain sen sitten hintaan 15 euroa. Ostin sitten vielà pari lamppua ilman tuota rautakiekuraa.

Tuon ylemmàn kuvan alustana on yksi aarteistani. Laitoin sen lattialle uusiamman pullon alle, jotta voitte ihailla molempia samalla silmàyksellà. Tàmà kuva ei ole mikààn aprillipila. Siis en ole vàànnellyt pulloa, vaan se on luonnonvààrà, siis aitoa kàsityòtà. Pieni roso hommassa on se, ettà entinen omistaja on sahannut (?) pullon suuosasta ylàosan pois. Reunoja on jotenkin hiottu, joten teràvà ei suuosa ole. Tykkààn kovasti vinosta uudesta asukista. Muut roskiksen pullot olivat pààsseet toisiin kàsiin, ennen kuin ehdin hàtiin. Nyt minulla on VAIN kahdeksan pulloa.

Pitsiliinan (-maton?) mitat ovat 80 x 80 cm. Siis ei mikààn pikkuinen kaunistus. Kirppikselta kahdella eurolla. Jos laskisin virkkaamiseen menneet tunnit ja kertoisin keskipalkalla, ei vaan minulla olisi koskaan varaa tuommoiseen aarteeseen. Pienià purkaumia on, mutta minua ne eivàt haittaa. Ehkà joku aatelissignora ei niità ole salongissaan sietànyt, vaan antanut pois.

***

Kiihkeàt, mutta erittàin tasaiset vaalit on nyt takana. Tyrpeellistà. Murkkuvanhuksen suojatit voittivat kahdessa provinsissa paikan oppositiolta. Arvaatte varmaan, millainen ilo paistaa johtajan kasvoilta. No, kansa saa, mità tahtoo. Tosin uurnille viitsi enàà kaksi kolmesta, joten nukkuminen on tàmàn maan uusi ilmiò. Yleensàhàn tààllà otetaan kantaa asiaan kuin asiaan. Onhan se nyt selvàà, ettà rahalla saa ja hevosella (Cavallo Rosso di Maranello) pààsee... PAH!!

***

Laitoin àsken kotikaljaa tulemaan pààsiàiseksi. Maltaat toin Suomesta. Tànààn teen myòs karjalanpiirakoita. Jààkòhàn niità yhtààn pyhiksi???

***

En tiedà teistà, mutta minun bloggeri on nyt muutaman pàivàn temppuillut oikein kunnolla. En tahdo saada postauksia auki, ja monta kertaa kommenttini lentàà taivaan tuuliin. Onkohan pààsiàisnoidat liikenteessà?

Myrsky ja hamsterin hommia

Myrsky ja mylväys! Onneksi olin eilen iltapäivällä/illalla kotona, sillä muuten kotiintulo olisi vaatinut venettä! Oli semmoinen myrsky, etten aikaisemmin täällä moista ole kokenut. Satoi saavista kaatamalla, ja kun samalla oli myrskytuuli vimmoissaan, juoksin Parvekkeen ovien väliä laittamassa niitä kiinni. Kun sain toisen oven säppiin, pamahti toinen auki jne. Siinä välissä yritin luututa vettä lattioilta - ja laittaa ruokaa. Illaksi kun oli tulossa vieraita. Välillä meni sähkötkin. Mutta ruoka valmistui. Sitä jopa kehuttiin. (Lämmin ruoka kanaa kerma-soija -kastikkeessa; kanapalat ruskistetaan pannulla, kuorrutetaan nesteellä -kermaa 2 dl - soijaa 1/2 dl- ja uuniin reiluksi tunniksi, n 180 astetta). Mutta nämä roskiksesta löytyneet ja Elenan tuunaamat nätit tuolit eivät parvekkeella ole viihtyneet.

En suosittele istumista. Minulle kävi kehnosti. Olenkohan minä liian painava? Vai onko tuolin istuinosa liian ohut? Vai eikö nämä yksinkertaisesti kestä sateita? Roskiinko? Täytyy miettiä. Tykkään näistä tuoleista. Onkos ehdotuksia?

Roskat kannattaa viedä aina heti aamulla roskikseen. Voipi Onni potkaista! Tämmöisen tuolin merkeissä. Hamsteri heräsi heti eloon: roskat äkkiä pois käsistä ja tuoli onnelliseen kainaloon. Tykkään Hänestä suunnattomasti.

Varsinkin käsinojien kaiverrukset viehättävät. Tuoli tarttisi kyllä hieman puukässähommia. Täytyy vain toivoa, että puukäsi kehittyy... Tai että tulee vieraita, jotka osaavat hommat. Ks myös violetit tuolit!

Sen sijaan nämä vanhat verhot minä osasin tuunata. Niitä on kolme (eri kuvioista) rinnakkain peittämässä eteisen vaatetankoja. Hyvä, hyvä!

Ja lopuksi roskisten kuningatar. Vanha viinipullo. Strategiset mitat: tuhti vyötärö 144 cm ja korkeus 66 cm. Voitte verrata omiin mittoihinne ja suhteuttaa sitten tämän kuningattaren mittoihin. Löysin kokonaista KOLME vanhaa viinipulloa tuolta alatien roskiksesta. Ei muuta kuin naapuria apuun, ja niin hamsteri oli taas tyytyväinen. (Salaman välähdys saa muuten tuon pullon rakenteen hienosti esille.