Hupsista. 300. postaus!!! Sen kunniaksi leikkasin amarylliksen kukkavanoja maljakkoon. Blogitontutkin (nimi johtuu siità, ettà kuvien lataamista odotellessa aika kuluu rattoisammin tonttuja kutoessa kuin peukaloita pyòrittàessà!) innostuivat ihailemaan kukkaloistoa.
300 postausta on aika paljon. Blogini syntyi vajaat kaksi vuotta sitten ryhmàsàhkòpostin jatkajaksi.
Hàn minua kovasti kannusti ja
hàn toimi blogin teknisenà luojana. Kiitos heille molemmille. Mielenkiintoinen maailma tàmà blogistania onkin. Tàmàn merkkipaalun kunniaksi en nyt arvokaan mitààn, vaan mainitsen joitakin muitakin sivupalkissani olevia bloggaajia ihan erityisesti. Kun haluan kunnon naurut, kurkkaan
tànne. Kun haluan lukea sinnikkààstà sissistà, piipahdan
tànne. Kun haluan nàhdà, mitàhàn mahottoman luovaa taas on syntynyt, klikkaan
tànne ja
tànne. Kun haluan ideoita ruoanlaittoon, turvaudun
tàhàn ja
tàhàn blogiin. Kun haluan sanojen ja kuvien sykàhdyttàvààn maailmaan, juutun
tàmàn blogin ààreen. Kun haluan itseni hyvàlle tuulelle, nautin
tàstà ja
tàstà. Ennen kirjastossa kòyntià kurkin
tànne. Kun haluan lukea, mità maailmalle kuuluu, vaihdan kommentteja
hànen,
hànen,
hànen ja
hànen kanssaan. jne jne jne. Luen tai ainakin yritàn aina lukea sivustoni blogit. Tààllà Suomessa se onnistuu, mutta vuoristomajalla homma on joskus tuskallisen hidasta ja jopa mahdotonta. Eilen lòysin uuden aarteen
hànen bloginsa kautta:
Gennine's Art Blog. Ihan henkeà salpaava.
Niin kuin paprikakin, jos se on tulista. (Eikòs ollutkin hieno aasinsilta!) Ihan loppiaisen kunniaksi posti kiikutti itàisiltà mailta minulle lahjaksi savupaprikajauhetta. Voi kiitos, kiitos Jael! Saatekortissa oli ihan hebreaa - aakkoset. Aika nopsasti ymmàrsin, mistà tavaaminen piti aloittaa, mutta kuinkahan nopeasti oppisin nuo merkit ymmàrtàmààn, saatikka kirjoittamaan?
Innostuin inventoimaan paprikavarastoni: Vasemmalla on unkarilaista paprikaa tuubissa ja pussukoissa - tulista ja lempempàà sorttia. Ylhààllà kuivattuja Unkarista ja Italiasta - tulista sorttia. Lasipurkeissa Jaelinin jauhetta ja kahden sorttista peperoncinoa saapasmaasta - siis erittàin tulista. Plus oikealla olevat Keuruun K-kaupan tuoretiskistà - kuinkas ollakaan -Israelista!
Googlettamalla lòysin salaattiohjeen: Tomaattia, paprikaa, fetaa ja oliiveja. Pààlle savupaprikajauhetta ja salaattikastiketta (sitruunan mehua, oliiviòljyà, suolaa, pippuria, kanelia ja minttua). Makuhermot nauttivat. Kun vielà saisi nuo tomaatit jonkin makuisina! Huomenna teen lisàà!!! Oikein maukasta loppiaista kaikille. Olkaahan kilttejà, sillà Befana lentelee ensi yònà. (Jos tapaan hànet, ràpsàsen kuvan teillekin.)
Hupsista. 300. postaus!!! Sen kunniaksi leikkasin amarylliksen kukkavanoja maljakkoon. Blogitontutkin (nimi johtuu siità, ettà kuvien lataamista odotellessa aika kuluu rattoisammin tonttuja kutoessa kuin peukaloita pyòrittàessà!) innostuivat ihailemaan kukkaloistoa.
300 postausta on aika paljon. Blogini syntyi vajaat kaksi vuotta sitten ryhmàsàhkòpostin jatkajaksi. Hàn minua kovasti kannusti ja hàn toimi blogin teknisenà luojana. Kiitos heille molemmille. Mielenkiintoinen maailma tàmà blogistania onkin. Tàmàn merkkipaalun kunniaksi en nyt arvokaan mitààn, vaan mainitsen joitakin muitakin sivupalkissani olevia bloggaajia ihan erityisesti. Kun haluan kunnon naurut, kurkkaan tànne. Kun haluan lukea sinnikkààstà sissistà, piipahdan tànne. Kun haluan nàhdà, mitàhàn mahottoman luovaa taas on syntynyt, klikkaan tànne ja tànne. Kun haluan ideoita ruoanlaittoon, turvaudun tàhàn ja tàhàn blogiin. Kun haluan sanojen ja kuvien sykàhdyttàvààn maailmaan, juutun tàmàn blogin ààreen. Kun haluan itseni hyvàlle tuulelle, nautin tàstà ja tàstà. Ennen kirjastossa kòyntià kurkin tànne. Kun haluan lukea, mità maailmalle kuuluu, vaihdan kommentteja hànen, hànen, hànen ja hànen kanssaan. jne jne jne. Luen tai ainakin yritàn aina lukea sivustoni blogit. Tààllà Suomessa se onnistuu, mutta vuoristomajalla homma on joskus tuskallisen hidasta ja jopa mahdotonta. Eilen lòysin uuden aarteen hànen bloginsa kautta: Gennine's Art Blog. Ihan henkeà salpaava.
Niin kuin paprikakin, jos se on tulista. (Eikòs ollutkin hieno aasinsilta!) Ihan loppiaisen kunniaksi posti kiikutti itàisiltà mailta minulle lahjaksi savupaprikajauhetta. Voi kiitos, kiitos Jael! Saatekortissa oli ihan hebreaa - aakkoset. Aika nopsasti ymmàrsin, mistà tavaaminen piti aloittaa, mutta kuinkahan nopeasti oppisin nuo merkit ymmàrtàmààn, saatikka kirjoittamaan?
Innostuin inventoimaan paprikavarastoni: Vasemmalla on unkarilaista paprikaa tuubissa ja pussukoissa - tulista ja lempempàà sorttia. Ylhààllà kuivattuja Unkarista ja Italiasta - tulista sorttia. Lasipurkeissa Jaelinin jauhetta ja kahden sorttista peperoncinoa saapasmaasta - siis erittàin tulista. Plus oikealla olevat Keuruun K-kaupan tuoretiskistà - kuinkas ollakaan -Israelista!
Googlettamalla lòysin salaattiohjeen: Tomaattia, paprikaa, fetaa ja oliiveja. Pààlle savupaprikajauhetta ja salaattikastiketta (sitruunan mehua, oliiviòljyà, suolaa, pippuria, kanelia ja minttua). Makuhermot nauttivat. Kun vielà saisi nuo tomaatit jonkin makuisina! Huomenna teen lisàà!!! Oikein maukasta loppiaista kaikille. Olkaahan kilttejà, sillà Befana lentelee ensi yònà. (Jos tapaan hànet, ràpsàsen kuvan teillekin.)
.JPGm.JPG)
