Taydellista

Olen saanut uuden naapurin, jota kiinnostaa kovasti nurmikolla hypahteleva harakka. Mutta kun ei uskalla hypata toisesta kerroksesta. Voisi pikku tassu murtua, eika varmaan auttaisi sanonta: Kissalla on kymmenen henkea. Tervetuloa vaan naapuriin. Mikahan mahtaa olla nimesi? Taytyypa ottaa selvaa.

Tassa 'mummon' mokin pihapiirissa, ison pellon reunassa, minulla oli kasvimaa yhden kesan. Olisin viihtynyt kauemminkin, mutta EU sanoi, ettei pellosta pienikaan osa saa olla muussa kaytossa kuin mita lanketteihin on kirjoitettu! Voihan EU!!!! Edelleen elan toivossa asuttautua kesiksi tuohon punaiseen Onnelaan. Tavalla tai toisella. Eika ollenkaan mahdoton unelma. Kuulemma.

Etteiko Keuruullakin osattaisi nauttia kulinaarisista elamyksista! Pikkusiskon (siis minun) mies taitaa grillauksen. Kanaa ja maissia, keitettya riisia ja systerin tekemaa maailman parasta ruisleipaa (aidin ohje, salaisuus kiertoilmauunissa), salaattia ja juomana viinihapon avulla tehtya puolukkamehua. Jalkiruokana soppaa Kalajoelta omin katosin (siis systerin perheen) poimituista tyrnimarjoista. Sadepilvet suostuivat tekemaan tilaa auringolle. Pihan nelijalkainen asukki (orava) istui mannyssa paamme paalla. Hanen illallisestaan tippui jaannokset meidan lautasillemme. Emme niita enaa jaksaneet syoda. Saunan lauteilla naama mutaisena (naamio) sulateltiin systerin kanssa elaman menoa yleensa. Kiitos iltapaivasta!

Systerin perheen mielikuvituksella ei muuten ole rajoja. Arvatkaapas, missa he pesivat tanaan mattojaan? Parhaalle arvaukselle taputan villisti!!! Vastaus tulee seuraavassa postauksessa.