Ihmeellinen luonto

Ehdin jo kaivata ruskaa. Pari pakkasyötä auttoi värit maisemaan. Vaahterat, pihlajat ja koivut ovat nyt upeimmillaan täällä meidän korkeudella. Tosin osa koivuista tykkää vielä vihreästä enemmän. Syksy siis tuli, näin syyskuun viimeisenä päivänä. 

Lunta? Ei, vaan La Palman uusimmasta tulivuoresta, Tajogaitesta purkautunutta tuhkaa 15.12.2021 Saul Santoksen kirjasta La fuerza del volcan.

Kuva samasta kohtaa 18.08.2022.  Vajaassa vuodessa luonto on jo korjannut tulen jälkiä. Luonto on ihmeellinen.

Minulla on haave päästä taas lempisaarelleni. Vielä muutama viikko täällä lyhenevien ja pimenevien päivien maisemissa ja sitten taas kohti kesää, Teneriffalle. Siitähän ei ole kuin lyhyt merimatka La Palmalle.

Saul Santos

Kun haluan palata muistoissa lempisaarellani, La Palmalle ja sen tuliseen lähimenneisyyteen, kirjoitan googlen hakuun nimen Saul Santos. 

Sain La Palmalla hänen julkaisunsa La fuerza del volcan, johon hän on ikuistanut saaren uusimman tulivuoren, Tajogaiten, syntymän. Sain häneltä luvan laittaa tähän blogiini kuvia julkaisusta, mutta tyydyn tähän yhteen, sillä ei minulla ole taitoa toistaa hänen upeita kuviaan.

Mutta kirjoittakaa tekin googleen Saul Santos ja nauttikaa joko instan tai facebookin kautta taiturin kuvista. Lisätietoa löytyy www.santossaul.com

Mestari on aina mestari. Kiitos Saul. Gracias.

Tajogaite, La Palman uusin tulivuori

La Palman saari muistuttaa ääriviivoiltaan hammasta, joidenkin mielestä sydäntä. Sen nykyinen lempinimi on La Isla bonita, Kaunis saari. (Madonnan saman nimisen laulun saari sijaitsee Dominikaanisessa tasavallassa, ei La Palmalla!)

Saaren ensimmäiset asukkaat lienevät noin 500 eKr Pohjois-Afrikasta tulleita berbereitä. He kutsuivat saarta nimellä Benahoare, Minun maani. He olivat lampaiden, vuohien ja sikojen kasvattajia. Luonnosta he keräsivät hedelmiä ja juuria. Vuonna 1493 saari joutui espanjalaisten valloittamaksi. Muutkin löysivät saaren: portugalilaiset, italialaiset, ranskalaiset, flaamit ja maurit. Los Llanos de Aridanessa on Museo arqueologico benahoarita.

Tänään La Palma elää banaaneilla ja turismista. Suomalaisille saari on ihme kyllä aika uusi tuttavuus, vaikka naapurisaarelta, Teneriffalta ei pitkä matka ole. Sen sijaan saksalaisia tulee vastaan joka kulman takaa, osa pysyvästi saarelle muuttaneita. Niin kuin naapurissakin.

 Yläkuvasta näkee hampaan/sydämen yläosan olevan vuoristoinen, ja sen keskusta on Caldera de Taburiente, vanhan tulivuoren kraateri. Sieltä hampaan juuri/sydän jatkuu alas saaren eteläosaan vuorijonona, ensin Cumbre Nuevana ja sitten Cumbre Viejana. Korkein kohta on pohjoisessa kohoava Roque de Los Muchachos 2426 m. Siellä on monta observatoriota, mm italialaisten perustama Observatorio astrofisico. Siitä enemmän toiste.

Saari on hyvin tuliperäinen. Viimeisin purkaus alkoi 19.09.2021 Cumbre Viejan jonossa, El Pason kunnassa. Ennen ensimmäistä purkausta alueella oli n 25 000 pientä järistystä, joten osattiin varautua pahimpaan. Alueelta evakuoitiin n 1000 asukasta kotieläimineen. Purkaus kesti 13.12.2021 asti, ja oli pisin saarella olleista purkauksista. Naapuri kertoi, että Cancajoksessa tunsi sohvan hypähtävän pari kertaa, ei muuta, olihan purkaus saaren toisella puolen. Mutta tuhkasadetta tälläkin puolella saarta saatiin.

(Kuva netistä.)

Uusi syntynyt tulivuori on saanut nimekseen Tajogaite. Sen korkeus on 1120 m ja pääkartion läpimitta on 200 m. Ajelimme maanantaina katsomaan, miltä alue näytti. Olimmehan olleet siellä ennen purkausta. 

Laavan alle jääneitä banaanilehtoja.

Mutta alueen tiestö on lähes uusittu, silti maisemat kuin kuusta.

Tässä kuvassa näkyy myös laavan ja tuhkan alle jääneitä rakennuksia. Todoquen kylä tuhoutui kokonaan.

 

Sen sijaan La Lagunassa näkee, mitä tuhoa purkaus siellä teki. Ylemmän kuvan talon sisus on tuhoutunut, ja alemmassa rakennuksen katto on sortunut. Kaikkea ei ole vielä korjattu. Vai onko haluttu jättää silleen?

Alueella oli Puerto Naoksen lomakylä, varmaan monelle suomalaisellekin tuttu paikka. Kylä ei jäänyt laavan alle, mutta edelleen se on käyttökiellossa. Väitetään, että siellä on vielä myrkyllisiä purkauskaasuja, mutta sitä eivät kaikki usko. Yhdessä paikallislehdessä oli haastattelu vihaisesta miehestä, joka menetti elinkeinonsa ja haluaisi palata kylään, mutta lupaa hän ei ole saanut. Vastuuko painaa ja ketä?

Kaiken kaikkiaan tuhoutunut alue oli pienempi kuin etukäteen ajattelin. Onneksi, ja onneksi kukaan ei kuollut.

Netistä löytyy purkauksista paljon kuvia ja videoita. Postauksissa 12.02.2029, 07.02.2020, 23.09.2021 ja 26.02.2020 olen kirjoittanut aiheesta.

Anteeksi taas tekstin asettelun pomppiminen. Taisi  tietsikka saada innoituksen koko jutun aiheesta. Höh!