torstai 20. tammikuuta 2022

Täällä taas


Täällä taas ollaan, aamumuodikkaana. Tosin kohta saa alkaa strippaus, sillä jo nyt, klo 9.00 tätä aikaa, lämpömittari näyttää +21. 

Nettiyhteys toimii taas, kun ostettiin lisää dataa. Sitä kiinteää yhteyttä odotellaan yhä. Hitaita ovat täkäläiset hommelit. Jopa saapasmaassakin asia järjestyy nopeammin.

Ilahdutin taas DNA:n ihmisiä, sillä oma datani alkoi olla loppu. Olivat sitä lisänneet ihan oma-aloitteisesti, mutta eivät olleet siitä minulle ilmoittaneet. Aikamoista tämä nettimaailmassa eläminen. Joskus kaipaan ihan tavallista lankapuhelinta. 



Oletteko koskaan sivelleet kaadetun palmun pintaa? On muuten karhea. Tuo läpileikkaus on todella mielenkiintoinen. 

El Palmar on pikkuinen kylä tuolla jonkin matkan päästä. Siellä käytiin viime sunnuntaina paikallisilla markkinoilla, ja katsokaa mitä siellä yhdellä pöydällä oli! Sahramipussukoita. Mausteiden kultaa. Ensin en edes uskaltanut kysyä hintaa, mutta lopultahan se oli pakko tehdä. 3 euroa pussukka! En uskonut korviani, mutta kahden pussukan kanssa poistuimme paikalta. Plus paikallisten leivonnaisten ja paikallisen valkoviinin kera.

Majapaikassa heti haastattelemaan googlea. Laitoin hakusanaksi sahrami ja Tenerife, ja toden totta: El Palmar on yksi Espanjan tärkeimmistä sahramin viljelyalueista. Emme vielä ole hennoneet testata aarretta. 

Minä sen sijaan testasin yhden kylän baareista. Sain eteeni laavakiven päälle asetellun herkkutapasannoksen. Pikku hiljaa ulkoterassi täyttyi muutamasta muusta turistista ja paikallisista ajankuluttajista. Viihtyisää ja leppoisaa.

Omassa (?!?) puutarhassa avokadopuiden viimeiset hedelmät odottavat poimimasta, sillä uudet nuput kaipaavat nyt kaiken voiman maasta. Mutta hedelmät ovat vielä kovia, niin kuin kaupassa usein ovat. Kypsyvät omenien kavereina ja maistuvat herkullisilta.


Tai sitten näiden pikkuisten eksoottisten hedelmien kavereina. Fincan hyväntekijämme toi taas monta maukasta appelsiinia, papaijaa ja näitä kärsimyskukan hedelmiä. Ovat raakoina pyörteitä ja kovia, mutta kypsinä ryppyisiä ja kovakuorisia. Nam, nam!


Kävin eilen tukanleikkuussa. Tuli kuulemma ihan uusi look! Lyheni. Tykkään. Odottelin sitten jälkipolvea ja ihailin tätä Kanarian yhtä endeemistä kasvia, Canarina canariensis, tällä kertaa rautaveistoksena vasten aurinkoa kuvattuna.

10 kommenttia:

  1. Tervetuloa takaisin! Välillä nuo tietokone/netti/kännykkäjutut ottaa pattiin, mutta onhan niistä iloakin eikä ilmankaan enää tule toimeen.
    Onko tuo kärsimyskukan täplikäs hedelmä se mitä pari postausta sitten arvuuttelit?
    Canarina canariensis on uusi tuttavuus, onpas kaunis kellokukka.
    Sahramin normaalisti kallista hintaa en ihmettele, onhan sen kerääminen tosi vaivalloista. Tuohon hintaan voisi tarttua mukaan useampikin pussi.
    helena

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, ilman nettiä emme mekään olisi tutustuneet!
      Sama hedelmä se on. Vasta kun leikkasin tuon yhden, jo rypistymään alkaneen hedelmän, nimikin selvisi. Luulin ensin, että hedelmä alkaa mennä pilalle, joten äkkiä avaamaan se. Olenhan minä noita kypsiä hedelmiä nähnyt Suomessakin, mutta raakoja en tunnistanut.
      Kukka on googlesta nähtynä kaunis. Luonnossa en ole nähnyt, vielä.
      Jep, taidamme taas piipahtaa tuolla El Palmarissa!

      Poista
    2. Totta, eipä oltaisi kohdattu muuten!

      Avokadot ovat herkkua, voisin elää niillä. Kärsimyskukan hedelmää en ole maistanutkaan, kukkia kasvattanut kyllä.
      helena

      Poista
    3. Täytyypä pelastaa sinulle muutama siemen tuosta kärsimyskukkasadosta.

      Poista
  2. Hyvä että netti taas toimii :) Ja ihanaa kun on hedelmiä omasta takaa.
    Miten tuo sahrami voi olla noin halpaa, kun tietää että se on kullanarvoista yleensä. Juuri äsken näin telkkarissa jonkun jutun siitä miten sahramia väärennetään ja jotain muuta myydään sahramina juuri sen korkean hinnan vuoksi,Montako grammaa oli sahramia noissa pusseissa`? Passifloran hedelmä on mielestäni ihana ,koska siinä kirpeyttä mistä pidän. Tässä ihan lähelläni oli köynnös aiemmin , jossa hedelmiä, mutta ei enää. Kaunista loppuviikkoa Lissu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Netti taas toimii, kun itse maksamme. Kuitenkin vuokrasopimuksessa lukee sen sisältyvän vuokraan, eli maksamme jostain, jonka itse maksamme. Se tympii.
      Tuota hintaa mekin ihmettelemme, mutta koska kylä on pieni, sen maine ei kestäisi mitään pettämistä. En ole punninnut pusseja, kun täällä ei ole vaakaan.
      On nautinto syödä omasta puutarhasta ja fincan omasta tuotannosta.
      Samat toivotukser sinne, Jael.

      Poista
  3. Kun tähän nettiin on tottunut niin vaikea on enää olla ilmankaan pitkiä aikoja. Onhan tämä niin hyvä asia täällä syrjäkylällä asuessa, voi hoitaa asioitaan ja tavata tuttuja ympäri maailmaa.
    Oijoi noita hedelmiä. Onhan ne aivan toista kuin Suomeen lennätetyt, raakana poimitut ja varastoissa kypsytetyt. Kärsimyskukan hedelmä on minunkin harvoin saatavaa herkkua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet oikeassa. Netti on hyvä, jos se toimii, ja jos luvattu asia pitää.

      Nuo hedelmät ovat sellaisia, ettei niitä kotona suoraan puusta saakaan. Maku taivaallinen.

      Poista
  4. Mukavaa, että pääset taas nettiin. Meillä oli tuulisen sään aikana nettikatkoja, puhelin oli mykkä hetkittäin.
    Kaadetun palmun pinta on aivan kuin rutikuiva savimaa.
    Avokado on kovasti mieleeni. Täältä saa monesti tosi huonoja avokadoja. Tarkkana saa olla valitessaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luonnon voimien puuttuminen nettiin ei niinkään herpaannuta, mutta että luvataan jotain, eikä sitten pidetä sopimuksesta kiinni, se sapettaa.
      Tuo palmun pinta on tosi karhea!
      Suomesta saa harvoin tismalleen kypsiä avokadoa. Ne ovat nam!

      Poista