Täällä taas

Täällä taas ollaan, aamumuodikkaana. Tosin kohta saa alkaa strippaus, sillä jo nyt, klo 9.00 tätä aikaa, lämpömittari näyttää +21. 

Nettiyhteys toimii taas, kun ostettiin lisää dataa. Sitä kiinteää yhteyttä odotellaan yhä. Hitaita ovat täkäläiset hommelit. Jopa saapasmaassakin asia järjestyy nopeammin.

Ilahdutin taas DNA:n ihmisiä, sillä oma datani alkoi olla loppu. Olivat sitä lisänneet ihan oma-aloitteisesti, mutta eivät olleet siitä minulle ilmoittaneet. Aikamoista tämä nettimaailmassa eläminen. Joskus kaipaan ihan tavallista lankapuhelinta. 

Oletteko koskaan sivelleet kaadetun palmun pintaa? On muuten karhea. Tuo läpileikkaus on todella mielenkiintoinen. 

El Palmar on pikkuinen kylä tuolla jonkin matkan päästä. Siellä käytiin viime sunnuntaina paikallisilla markkinoilla, ja katsokaa mitä siellä yhdellä pöydällä oli! Sahramipussukoita. Mausteiden kultaa. Ensin en edes uskaltanut kysyä hintaa, mutta lopultahan se oli pakko tehdä. 3 euroa pussukka! En uskonut korviani, mutta kahden pussukan kanssa poistuimme paikalta. Plus paikallisten leivonnaisten ja paikallisen valkoviinin kera.

Majapaikassa heti haastattelemaan googlea. Laitoin hakusanaksi sahrami ja Tenerife, ja toden totta: El Palmar on yksi Espanjan tärkeimmistä sahramin viljelyalueista. Emme vielä ole hennoneet testata aarretta. 

Minä sen sijaan testasin yhden kylän baareista. Sain eteeni laavakiven päälle asetellun herkkutapasannoksen. Pikku hiljaa ulkoterassi täyttyi muutamasta muusta turistista ja paikallisista ajankuluttajista. Viihtyisää ja leppoisaa.

Omassa (?!?) puutarhassa avokadopuiden viimeiset hedelmät odottavat poimimasta, sillä uudet nuput kaipaavat nyt kaiken voiman maasta. Mutta hedelmät ovat vielä kovia, niin kuin kaupassa usein ovat. Kypsyvät omenien kavereina ja maistuvat herkullisilta.

Tai sitten näiden pikkuisten eksoottisten hedelmien kavereina. Fincan hyväntekijämme toi taas monta maukasta appelsiinia, papaijaa ja näitä kärsimyskukan hedelmiä. Ovat raakoina pyörteitä ja kovia, mutta kypsinä ryppyisiä ja kovakuorisia. Nam, nam!

Kävin eilen tukanleikkuussa. Tuli kuulemma ihan uusi look! Lyheni. Tykkään. Odottelin sitten jälkipolvea ja ihailin tätä Kanarian yhtä endeemistä kasvia, Canarina canariensis, tällä kertaa rautaveistoksena vasten aurinkoa kuvattuna.