Ei, en ollut moottoriajoneuvoja ostelemassa, mutta leveä hymy nousi kyllä kasvoilleni näitä teiden (entisiä) hurmureita katsellessani.
Tänne oli asiaa. Ensin salongin puolelle ...
... sitten puotiin ...
... Eijan puotiin. Jaksan aina ihailla hänen mielikuvituksensa lentoa, miten saada uutta elämää vanhoille tavaroille. Kierrätystä parhaimmillaan.
Pihan pikkupuoti ulkoa ja sisältä...
Lasten tarvikkeet tarjoavat erilaisen kasvualustan herneille...
... tai sitten piikkilangasta väkerretty romurinsessan ristalliruunu!
Kotimatkalla vielä hihittelin kierrätyksen luovuudelle. Suosittelen matkaa Multialle, salonkiin, pajaan tai puotiin.
Mun ei tartte lähtee Multialle, multa löytyy kaikkea liikaa: pitsiliinoja, värillistä lasia, aurinkohattuja, kukkapurkkeja, ruostuneita työkaluja. Ainoat mitä ei voi olla koskaan liikaa: kesäkukkia, huonekasveja, niin ja multaa. Ja kirjoja.
VastaaPoistaJonkun pitäisi hieman konmarittaa? Tai ainakin järjestellä, onneksi korona-aikaan ei tarvitse pelätä yllätysvieraita.
Tutkin kiinnostuksella kaikki kuvat, mukavan isoja, näkee paljon yksityiskohtia. Tuollainen piikkilankaristalliruunu voisi olla hauska askarteluprojekti.
helena
Jopas kuulostaa tutulta! Olen nyt kuiteskin aloittanut ??? konmarituksen. Viime vuonna jälkikasvun kanssa 'poistettiin' kasoittain kirjoja viemällä osa niistä kaupunginkirjaston poistohyllyyn, mutta ikävä kyllä osa meni ihan hävitykseen. Lisäksi viime kesänä kirppuilin komean summan edestä, ja tänä kesänä olen taas varannut pöydän. Keuruulle ollaan perustettu kierrätyspiste, mutta 4H -yhdistys ei ole saanut palkattua ketään nuorta hoitamaan hommaa, koska kuulemma kaikilla, jotka haluaa töitä tehdä, niitä jo on. Jotenkin en oikein jaksa uskoa, sorry! Minä kyllä osaan nauraa tuolle ristalliruunulle, mutta en kyllä itse viitsisi moiseen hommaan ryhtyä.
PoistaMuuten, tule vain Multialle, tutkitaan yhdessä koko romupiha. Nythän kotmaan matkailu on in.
Luovuus on huikea lahja! Tarkastelin kuvia oikein antaumuksella, kun ei ole vaaraa, että hankkisin kotiin mitään.
VastaaPoistaParhaillaan minulla on menossa konmaritus, tarvitsen väljyyttä.
Muuten joku vuosi sitten kokeilin vääntää piikkilangasta jotain jouluksi. Ei siitä mitään tullut, piikkilanka oli niin vanhaa, että katkeili. Poistettiin niitä vanhojen laidunten aidoista. Tyypillistä askarteluani, lopputulos tyhjä!
Eijalla tuota luovuutta riittää. Tulen sieltä aina hymyhuulin kotiin. Eija olisi ollut ihan irti varrestaan siellä laitumella, kuin kevätvarsa. Toisaalta, ei aina se lopputulos vaan se luominen.
PoistaMahtavaa kun jotkut osaavat tehdä uutta vanhasta:) Hyvää viikonloppua Lissu.
VastaaPoistaEikös vaan. Hyvää viikonloppua sinnekin. Toivottavasti siellä osapuolet rauhoittuu.
PoistaHienoja
VastaaPoistaLuovuuden upeutta!
Poista