Iso, valoisa tila odottaa ,,, lapsia ja heidän äitejään... Keuruun vastaanottokeskukseen viettämään sunnuntaista iltapäivää.
Lapsia pöydän ympärille kasaantuikin kokeilemaan taitojaan. Mutta NÄITÄ lapsia emme olleet odotelleet äiti-lapsi -kerhoomme. Niin tai näin - lapset ovat lapsia - kaiken ikäisinä ja leikkimisen ilo kuuluu kaikkien elämään. Isät kyselivätkin, josko he voivat tulla JOKA PÄIVÄ!
Ja kyllä lapsenikäiset lapsetkin innostuivat: kaatelemaan hernepusseilla keiloja, pukeutumaan ja leikkimään nukeilla. Tälle prinsessalle pöytä oli paras paikka leikkiä.
Toki paikalla äitejäkin oli, mutta he halusivat pysyä taka-alalla, auttamassa vohveleiden paistamisessa ja juttelemassa toisten naisten kanssa.
Kolmetuntista hulinaa ei olisi ollut mahdollista pitää edes jonniin sortin aisoissa ilman Keuruun SPR:n osaston vapaaehtoisia (7 kpl minun lisäkseni) ja ilman tulkkeina toimineita suomen kielen opiskelijoitani (4 kpl). Kiitos Keuruun kaupungille osastolle lahjoittamista kalusteista ja leikkitarvukkeista. Kaikille tsiljoona kiitosta. Jatkuu ensi sunnuntaina ...
PS, Päivän kruunasi KIMI! Oli mahtavaa seurata hänen ajamistaan ihan suorana. Forza!
.JPGm.JPG)
Hei Lissu!
VastaaPoistaKyllä te teette ihailtavan ja kunnioitettavan työn pakolaisten kanssa. Juuri lapsista (ja äideistäkin) pitääkin pitää erikoinen hoiva ja huoli.
Aikamoisia kulttuurisia eroja paljastuu joka päivä. Varsinkin naisten asemaa tulee mietittyä, lapsista puhumattakaan.
PoistaMiehethan on aina vahan lapsia.... :)
VastaaPoistaTerkut siskoltasi, tapasimme eilen kirjastossa.
Sinäpä sen sanoit. Toisaalta, leikki on ollut kaukaana näiden ihmisten viime matkojen aikana!
PoistaKiitos terveisistä. Kuukauden kuluttua näen hänet ihan livenä.
Sinulla on ouuhaa ja teillä oli kiva päivä.
VastaaPoistaPuuhaa riittää... Sydäntä lämmittää, kun näkee hymyileviä kasvoja - kaiken huolen tulevaisuudesta häipyessä edes hieman taustalle.
PoistaSaksalainen ystäväni huolehtii kolmesta nuoresta jesidirouvasta, vähän yli kolmekymppisiä. Heillä on yhteensä 18 lasta, rouvat ovat lukutaidottomia eivätkä myöskään tunne numeroita. Huh, siinäpä tehtävä opettaa heille ABC ja saksan kieli ja kulttuuri. No lapsille ainakin järjestävät tuollaisia leikkijuttuja kuin te.
VastaaPoista18 lasta kolmekymppisinä - vieraassa maassa, vieraassa kulttuurissa. Lämpöisiä ajatuksia ystävällesi. Minulla on yksi nuori arabisotilas yksityisessä opetuksessa, sillä menneet kauhut estävät häntä sopeutumaan suuren ryhmän mukana oppimiseen. Hänen kanssaan olemme opetelleet kirjaimia. Eurot ovat hänelle aivan tuntemattomia. Tuskin hän yksin koskaan täällä kaupoissa vielä selviäisi. Viimeksi hän otti mukaansa yhden ystävänsä, joka osaa vähän englantia, ja niinpä me kolmistaan opiskelimme alkeita. Kun reilu viikko sitten opetin häntä ensimmäistä kertaa, hymyä oli vaikea saada hänen kasvoilleen. Nyt hän on kuin Naantalin aurinko ja haluaisi tunnin joka päivä. Aion nyt seuraavaksi houkutella hänet ystävänsä kanssa sunnuntain äiti-lapsijuttuun. Lasten seurassa hän toivottavasti rentoutuu yhä enemmän. Ehkäpä leikki auttaa - häntäkin.
VastaaPoista