Katse taakse ja eteen

Ei, en minä ole käynyt Pääsiäissaarilla, vaikka mieli onkin monta kertaa tehnyt. Eikä myöskään viime postauksen viimeisen kuvan katuparlamentti sitä ole tehnyt. Luulisin ainakin. Kuvan kissasta en voi mennä takuuseen, sillä kissoilla on kuulemma useita henkeä!

Moai Scultura sacra - Pyhä Moai-veistos, ainoa Pääsiäissaarten ulkopuolelta löytyvä Moai-veistos on nyt nähtävissä saapasmaassa Viterbon maakunnassa, Vitorchianon kylässä (comune). 1990-luvulla Rapa Nuin alkuperäisasukkaat etsivät Pääsiäissaarten ulkopuolelta alkuperäisveistosten kaltaista kiviainesta. Sellainen löytyi Vitorchianosta. Sieltä löytyi myös asialle myötämielisiä tahoja, ja niinpä 11 käsityöläistä saapui veistämään kulttuurien välisenä yhteistyönä ainutlaatuisen perinnön.

Vitorchianon kylä on rakennettu etruskien aikana aivan uskomattomalle paikalle, kalliokielekkeelle, jota ympäröi syvät rotkot,  ja vain yhdestä suunnasta on tieyhteys. Ensin Moai-veistos pystytettiin kylän keskuspiazzalle, josta kissakokous-kuvakin on, mutta syystä tai toisesta veistos siirrettiin kylän ulkopuolelle. Nyt veistos koristaa upouuden levähdysalueen reunamaa, josta yllä oleva kuvakin on otettu. Meillä oli eväät mukana, joten saimme samalla nauttia hengen ja ruumiin ravinnosta.

Historian havinaa näissä kuvissa: viemäriaukon kansi kertoo Vitorchianon kylän kuuluneen Rooman valtiolle ja aika monta jalkaparia alakuvan rappusiakin on vuosituhansien aikana kuluttanut. Kylän merkitys Roomalle näkyy tänä päivänä mm. siinä, että Rooman kaupungin hallintokukkulan kunniavartioston miehet ovat vitorchianolaisia ja heidän upeat pukunsa on suunnitellut itse Michelangelo. Googlaamalla voitte etsiä lisää tietoa.

Vajaat kaksi kuukautta olen nyt ollut Keuruun kodissa. Joulukuu tuntui sään puolesta männeeltä kesäkuulta. Oli ajoittain jopa lämpimämpikin, lämpimin koskaan mitattu. Mutta koska luonto osaa aina yllättää, kuluva tammikuu on sitten laittanut pakkasherran asialle. Taitaa tulla ennätyskylmä tammikuu.

Mutta että on kaunista! Ja niin raikasta. Mitä täällä sisällä ei aina ole, sillä talon putket alkavat vedellä viimeisiään, eikä viemärinhaju kovin vieras asia nyt sisällä ole. Asiaa kuulemma tutkitaan!

Silti, olen erittäin onnellinen siitä, että minulla on koti. Olen viime aikoina ollut paljon tuolla Keuruun VOKissa (vastaanottokeskus) Keuruun spr:n yhteyshenkilön ominaisuudessa, ja tämä näinkin lyhyt aika on opettanut minulle paljon. Koska olen vaitiolovelvollinen, yksityiskohtia en voi kertoa, mutta päiväkirja tietää paljon. Onneksi en tee tätä vapaaehtoistyötä yksin, vaan minulla on pieni, kiinteä ryhmä tukenani. Keuruulla, Suomessa, Euroopassa ja oikeastaan koko maailmassa eletään nyt historiallista murrosta. Moai-kulttuurin ja Vitorchianon juuret ovat tuhansien vuosien syvyydellä. Mitähän tästä ajasta on jäljellä vaikkapa parin tuhannen vuoden päästä?

Tämä kuutamokuva tuo mieleeni muslimimaailman avustusjärjestön, Puoli kuun, meidän Punaista ristiä vastaavan. Mutta heidän symbolinsa on kyllä mielestäni ulkonäöltään neljänneskuu!