Ruusuinen Rooma

Maltan lomaviikon aikana kesà oli ryòpsàhtànyt vuoristokylààn. Kiipesin heti comunen (kunnan/kaupunkintalon) puutarhan ruusuja kuvaamaan, mutta ihmeekseni portit oli lukittu. Ja koska oli siestan aika, myòs comune oli kiinni. Naapurikylàn ruusutarhassa olin kàynyt jo kolmena vuonna, joten jàlkikasvu ehdotti Rooman ruusutarhaan menoa (Il roseto di roma).

Ensin autolla Fara Sabinan asemalle, siità junalla Roma Tiburtinaan. Rooman suurin ja tàrkein liikennekeskus, Tiburtinan valtava asema on melkein valmis. Ihastelimme uudentyyppistà arkkitehtuuria jonkin aikaa.

Tiburtinalla hyppàsimme metroon kohti Circo Massimon asemaa, josta tassutellen kohti Aventinuksen kukkulaa. Ohi Palatinuksen kukkulan keisariraunioiden.

Tervetuloa ruusutarhaan, joka perustettiin Aventinukselle 1932.

Puutarhassa on kaksi osaa, joista toinen oli kiinni - syystà tai toisesta. Mutta toisessakin on nàhtàvàà ja kuvattaa. Toista tuhatta lajiketta, tuoksuvia ja tuoksumattomia, vapaasti kasvavia tai kiipeilevià, vasta nupuillaan olevia tai jo kuihtuvia.

Eri puolella tarhaa oli italian- ja enkunkielisià informaatiokylttejà, ja jokainen ruusu oli selkeàsti nimetty. Puistossa oli paljon kaikenikàisià ihalijoita ja penkeillà oli mukava istuksella ja vaikkapa lukea kirjaa tai kirjoittaa pàivàkirjaa. Suihkulàhteestà sai tàyttàà juomapullonsa ja hàdàn tullen piipahtaa puiston siistiin vessaan (oma vessapaperi mukaan, varmuuden vuoksi).

Nyt minulle selvisi myòs vuoristokylàssà ihailemani kasvi: sehàn on ruusu, nimeltà Bauksiae alba (valkoisena) ja Bauksiae lutea (keltaisena). Kylàn ruusuihin palaan kyllà vielà.

Alkoi olla jo nàlkà. Pààtimme mennà Gettoon syòmààn. Matkalla sinne piipahdimme Santa Sabinan kirkossa, jonka aulasta sain mielestàni kauniin kuvan ulos puutarhaan.

Ei, kansa ei jonottanut kirkkoon, vaan kurkistamaan avaimenreiàstà nàkyvàà Pietarin kirkkoa! Hulluja nuo turistit, sanoisi Obelix!

Santa Sabinan kirkon puistoon ei tarvinnut jonottaa katsomaan optista harhaa: puistokàytàn alkupààstà nàkyvà Pietarin kirkon kupoli  pieneni sità mukaa, kun pààsi làhemmàksi muuria!!!

Mitàs tàssà sitten jonotetaan! kysyn minà.